Vai pitääkö minun ottaa vastuu ihan kaikesta mitä teen?
Haluaisin tietää johdattaako Universumi tai sieluni minua edes pääpiirteittäin?
Anonyymi-ap
10216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En luottaisi universumin ja sielun johdatukseen vaan omaan valintaan ja päätöksiin.
Kyllä johdattaa. Aivan jokainen hetki on kohtalon käsissä, jonka pyörät taas yksin Herran käsissä. Ja Herra on hyvä kuten hän kiteyttää hyvin:
“Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin teidän taivaallinen isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä anovat”
Hyvästä en tiedä, mutta ehkä kullakin hetkellä tarpeellisen?
Vaatimaton on Herralle rakas. Voi kun vain pyytäisit itsellesi enemmän ja antaisit ihmeiden tapahtua.❤️
Kun olen lapsesta asti ollut YHn hoteissa, rahaa ja rakkautta ei ole ollut. Olen tottunut puutteeseen.
Nyt ne johdattavat meitä kohti ykseyttä, että moni asia johtuu siitä.
Ykseys, sori että pidän teitä hereillä, mutta kun minua nyt huvittaa.
Sanotaanko nyt niin, että vaikka olisi synkroniteettia ja "merkkejä" niin eivät ne välttämättä johda mihinkään tai ovat ns. valhejohdatusta. Näin on ollut kohdallani useaan otteeseen. Eli tietyt tapahtumaketjut vaikuttavat johdattavan tiettyyn suuntaan, mutta loppujen lopuksi on osoittautunut, että kyseessä olikin kommervenkki tai ennemminkin pila universumin taholta (jos nyt universumilla on huumorintajua). Eli ei kannata katsella merkkejä tai odottaa johdatusta. Ihmismielellä on kuitenkin taipumus punoa merkityksiä ja tarkoituksia irrallisista tapahtumista ja sattumuksista.
Teet päätökset omalla vastuullasi, mitä päätätkin.
Niin mutta mikä on päämäärä mihin pyritään? Sinun sielusi haluama vai sinun mielesi haluama?
Miten erittelet sielun haluaman päämäärän mielen haluamasta päämäärästä? Kyllä minulla nousee kokonaisvaltainen vastustus ja koko olemuksessa vääntää, jos koen jonkin suunnan vääräksi vaikka kuinka muuta vakuutettaisiin.
Jokaisella on päämääränsä ja koen tämän maanpäällisen olevan tarkoitettu täällä kokemiseen ja myös maalliseen fyysiseen elämään keskittymiseen. Siksi en tahdo raotella henkimaailman tai sielun yms. verhoja.
En edes joutuisi puntaroimaan näitä seikkoja, jos en olisi sekaantunut henkisenpolun teemoihin toisaalta silloin ei myöskään samaisia väitteitä käännettäisi minua vastaan silloin, kun kieltäydyn esim. energiahoitajaksi opiskelemisesta. Eli kyseinen polku tuntuu kaikin tavoin väärältä ja jo kuljetulta. Se mitä tunnen sydämessä oikeaksi ja minkä kuuluvan tähän elämään ja tarkoitukseen, on hyvin kaukana siitä mihin näkijät/ opastajat ovat yrittäneet opastaa.