Tuosta miehen itseluottamuksesta on ollut paljonkin juttua, siihen on vedetty sekaan kaikenlaiset arviot alfoista ja beetoista ja pantu yhtä sun toista mielipidettä siinä sitten matalaksikin, kun ollaan eri mieltä.
Minun kysymykseni on se, että kuinka moni mies oikeasti erottaa TERVEEN ja ISON itseluottamuksen eron? Siis se, että se itseluottamus on ISO ei tarkoita tietenkään sitä, että se välttämättä on terve.
Monilla miehillä tuntuu olevan se käsitys, että mitä isompi itseluottamus on, sitä enemmän ollaan ns. alfa-ryhmää. Tähän liittyy vain huonona puolena se, että sitä isoutta lisäävät tekijät eivät olekaan miehen itsensä ominaisuuksia vaan paljolti esimerkiksi aivan ulkoisia tekijöitä (hyvä työpaikka, auto, saavutukset ja ulkoiset statusmerkit..) joilla ei ole tekemistä miehen oman olemuksen kanssa, vaan esimerkiksi uhratun työmäärän. Jos kaikki miehet laitettaisiin samalle viivalle noiden seikkojen suhteen, niin moni putoaisi korkealta ja mitä jäisi jäljelle miehestä itsessään?
Miehet arvostavat miesten kesken näitä asioita, miehen maailmaan kuuluu näyttämisen ja voittamisen halu. Monet miehet vielä odottavat naistenkin arvostavan miehessä tätä samaa.
Terve itseluottamus lähtee miehestä itsestään, ei mistään sankariroolista tai siitä, että pannaan kärjistetysti ihmisiä palkkaluokan mukaisiin lokeroihin. Tervettä itseluottamusta ei tarvitse myöskään tuoda esille yhtä voimakkaasti, kuin isoa, jonka pitää näkyä ja kuulua. Terveellä itseluottamuksella varustettu tietää, ettei siihen ole tarvetta, koska tietää olevansa arvokas jo sinällään ja tietää, että sitä arvostusta tulee muutenkin kuin hakien hakemalla erilaisten statusroolien (ns. alfaroolit) kautta. Tähän haluaisin kommentteja.
ELi miehet nyt rehellinen vastaus, kuinka moni teistä edes tiedostaa mille asialle se itseluottamus rakentuu?
Minun kysymykseni on se, että kuinka moni mies oikeasti erottaa TERVEEN ja ISON itseluottamuksen eron? Siis se, että se itseluottamus on ISO ei tarkoita tietenkään sitä, että se välttämättä on terve.
Monilla miehillä tuntuu olevan se käsitys, että mitä isompi itseluottamus on, sitä enemmän ollaan ns. alfa-ryhmää. Tähän liittyy vain huonona puolena se, että sitä isoutta lisäävät tekijät eivät olekaan miehen itsensä ominaisuuksia vaan paljolti esimerkiksi aivan ulkoisia tekijöitä (hyvä työpaikka, auto, saavutukset ja ulkoiset statusmerkit..) joilla ei ole tekemistä miehen oman olemuksen kanssa, vaan esimerkiksi uhratun työmäärän. Jos kaikki miehet laitettaisiin samalle viivalle noiden seikkojen suhteen, niin moni putoaisi korkealta ja mitä jäisi jäljelle miehestä itsessään?
Miehet arvostavat miesten kesken näitä asioita, miehen maailmaan kuuluu näyttämisen ja voittamisen halu. Monet miehet vielä odottavat naistenkin arvostavan miehessä tätä samaa.
Terve itseluottamus lähtee miehestä itsestään, ei mistään sankariroolista tai siitä, että pannaan kärjistetysti ihmisiä palkkaluokan mukaisiin lokeroihin. Tervettä itseluottamusta ei tarvitse myöskään tuoda esille yhtä voimakkaasti, kuin isoa, jonka pitää näkyä ja kuulua. Terveellä itseluottamuksella varustettu tietää, ettei siihen ole tarvetta, koska tietää olevansa arvokas jo sinällään ja tietää, että sitä arvostusta tulee muutenkin kuin hakien hakemalla erilaisten statusroolien (ns. alfaroolit) kautta. Tähän haluaisin kommentteja.
ELi miehet nyt rehellinen vastaus, kuinka moni teistä edes tiedostaa mille asialle se itseluottamus rakentuu?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Moi,
Kumma vaan, kun olen likasissa työvaatteissa kaupungilla, naiset ei katso. Siis toimistotyötä tekevät. Kuitenkin esim. baarissa katsotaan ja kysellään horoskooppeja ja mitä teen. Olen tällä hetkellä tyytyväinen työhöni. Arvostan sitä, niin kuin mitä tahansa työtä. En väheksy siivoojaa työnsä takia. En vain saa siististä sisätyöstä mitään. En jaksaisi istua ja näppäillä näppäimistöä työkseni.
Sukulaiset sanovat, että pitäisi lukea lisää saadaksen arvostusta. Kenen? Olen ehkä turhan vaatimaton ja vähään onnellinen. Ajan kyllä hyvällä autolla ja haaveilen taas uudesta asunnosta.
Jotkut painottaa arvoja ja titteleitä enemmän kuin välttämättä ihmistä itseään. Minulle tyyppi ja persoona on tärkein.
Onneksi meitä on erilaisia, eikä kaikkien kanssa tarvitse olla samaa mieltä.
S.
Eikö itsetunto olekin juuri sitä että se on oma käsitys itsestä ja muiden mielipiteillä ja katseilla ei ole siihen vaikutusta. Senkin monet sekoittavat, että jos saa huomiota paljon, niin on hyvä itsetunto, vaikka se ei niin ole. Monet vielä hakevatkin huomiota siksi. Varmaan ne naiset onkin lähinnä keskittyneet työhönsä työaikana, sitäpaitsi monessa ammatissa ei yksinkertaisesti voi kiinnittääkään huomiota siinä mielessä asiakkaisiin. Katastrofi, jos sairaanhoitajat esim alkais flirttailla kaikille. Baariin mennään pitämäänkin hauskaa ja tutustumaan ihmisiin. Siinä on ihan eri lähtökohta.
Tuo on ihailtavaa, että tekee sitä, mikä on itselle tärkeää, eikä sitä, minkä luulee olevan muille tärkeää. En tarkoita sitä että pitäisi olla vaatimaton tai vähään tyytyväinen, mutta sitä, että ymmärtää sen merkityksen ja osaa erottaa ulkoiset jutut omasta persoonasta, ihan niin kuin tuo sinun työarvostusasia..
Elikkä,terveen itseluottamuksen omaava ei ole esillä kokoaikaa,ei tuo esille asemaansa,varallisuutta,jos sitä on,eikä muitakaan "vallan" symboleja.Heidän ei tarvitse päteä millään.
Terve itseluottamus perustuu itsensä hyväksymiseen sellaisena kuin on.On tyytyväinen elämäänsä,itseensä ja asemaansa,on ne mitä tahansa.Itseensä luottavat hyväksyvät myös muut,sellaisina kuin he ovat,ovat avarakatseisempia.
Niinpä.
Onpas harvinaisen viksua tekstiä. Vai johtuneeko siitä, että olen kerrankin samaa mieltä näissä asioissa? Heh heh.
Kumpa toiset hyväksyisivät minut tälläisenä, eivätkä toivoisi minun olevan jotain mitä en itse halua olla tai pidä tavoiteltavana.
S.
itse ainakin elän elämääni juuri niinkuin haluan mä en jaksa välittää mitä muut ajattelee se on aika pikkusieluista touhua. jos kokoaika miettisin mitä muut musta ajattelee niin missä välissä ehtisin miettiin mitä haluan?
Tää viesti ei miehiä kiinnosta. Ehkäpä naisia, jotka tarvitsevat sitä itseluottamusta enemmän.
jo muutama joka vaivautui vastaamaan. Sä voit olla mitä mieltä tahansa.