Miten olette, jos olette tapailleet oman ikäistä miestä tai hiukan vanhempaa miestä, jolla on pieniä lapsia niin miten se on toiminut?
Jos sinulla itsellä on jo omat lapset maailmalla, niin kykenetkö vielä keittelemään alle kouluikäisille bonuksille iltapuuroa ja lukemaan iltasatuja. Sitten vielä myöhemmin illalla viihdyttämään lasten isää? Olet kuin sisäkkö talossa, jossa sinulla ei ole mitään oikeuksia, vaan velvollisuuksia. Suostuisitko siihen?
Miten saat pidettyä vapaata tästä kombosta?
Miksi kysyn? Siksi kun näitä 50+ isejä pienillä lapsilla on liikkeellä. Eronneita yh isejä ja jos heille erehtyy vastaamaan, niin alkaa kova pommitus.
Anteeksi vaan isimiehet 50++++
Jos sinulla itsellä on jo omat lapset maailmalla, niin kykenetkö vielä keittelemään alle kouluikäisille bonuksille iltapuuroa ja lukemaan iltasatuja. Sitten vielä myöhemmin illalla viihdyttämään lasten isää? Olet kuin sisäkkö talossa, jossa sinulla ei ole mitään oikeuksia, vaan velvollisuuksia. Suostuisitko siihen?
Miten saat pidettyä vapaata tästä kombosta?
Miksi kysyn? Siksi kun näitä 50+ isejä pienillä lapsilla on liikkeellä. Eronneita yh isejä ja jos heille erehtyy vastaamaan, niin alkaa kova pommitus.
Anteeksi vaan isimiehet 50++++
Vastaukset 53
Vanhimmat
Kohta kuulun tuohon ryhmään ja ihmettelen vain että mitä hittoa tekisin naisella jolle tuo elämäntilanne ei ole ok? Eikä aikuinen miesihminen tarvi mitään sisäkköä tai kokkia itselleen, tähän saakka kaikki noi on tehty itse. Lapsilla on äiti eivätkä he tarvi toista, korkeintaan omalla tasollaan välittävän ja kohtaavan aikuisen.
Aikuinen miesihminen tarvitsee sisäkköä ja lastenhoitajaa, jos esimerkiksi matkustelee paljon työnsä/harrastuksensa puolesta.
Jos asiantila on tälläinen niin sitten hänellä on jo järjestely joka toimii - koska jos ei ole niin eipä hän töissäkään ole... vai ajatteliko ko. mies käydä deitillä henkilöstövuokrausfirmassa?
Ei helvetti sentään.
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18064377a
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Vaikuttaa kyllä huonolta merkiltä jos pienten lasten äiti lemppaa tuon ikäisen miehen pihalle...ei kovin hyvä suositus...
Ja naisessa ei ole taas mahdollisesti mitään vikaa ollut?
Se on miehen vika aina kun nainen pettää, eikö niin. Nainen ei ole koskaan velvollinen esim. kohtaamaan suhteen ongelmia vaan ratkaisu haetaan sieltä työpaikan mukavasta miehestä joka on haistellut että kohta irtoaa. Kyllä, sankarimiehemme parisuhteessa tulisi tietenkin löytää reitti pettämistä edistävän kumppaninsa luokse eikä suinkaan todeta että vittu mitä paskaa, eihän tuo nainen ole vaivan arvoinen tai jäädä odottelemaan tuleeko nainen järkiinsä tai alkaako nainen toimia suhdemyönteisesti - samalla kun mies kantaa arjen jonka nainen on alkanut nähdä negatiivisena ja ei siksi halua osallistua kodin tai lasten kanssa toimimiseen vaan mielummin lähtee lenkille, joogaan tai ryyppäämään.
Miehen. Vika.
Toki saattaa vikaa olla naisessa tai molemmissakin. Tällaisessa tilanteessa tietysti olisi hyvä tutustua myös tähän lasten äitiin, ihan lasten hyvinvoinnin vuoksi, niin siinähän se tilanne selkiytyisi. Ihminen ei kuitenkaan helpolla muutu ja esim. siten kuin on kohdellut aiempaa puolisoaan tulee hyvin todennäköisesti kohtelemaan sitä seuraavaakin.
Takerruin:
"Se on miehen vika, kun nainen pettää..."
No, mutta miehethän sanoo aina "se on naisen vika....."
Ja litania syitä perään. Miksei kukaan (mies tai nainen) kerro rehellisesti, ettei ole sen toisen vika vaan vika on minussa vaan aina syytetään sitä mies- tai naispuolisoa? Onko omatunto silloin hiljennetty, kun haukkuu/valehtelee siitä omasta puolisostaan?
Eihän pettäjä ole koskaan "pyhimys", jos helposti lähtee toisen matkaan eikä edes kadu. Itse näen sen niin, että pettäjällä on psyykkisiä ongelmia, joissa tarvitsee ko ammattiauttajaa.
Harvemmin se vaihtamalla paranee, arki se astuu joka suhteeseen ja se ihana rakastaja/rakastajatar saattaakin sitten vasta näyttää totuuden itsestään ja sitten kaduttaa.
liian vaikea kysymys... itse ajattelen joskus että... miten oikeasti jaksan siis jutella ja nuorten tyttöjen kanssa jutuista.... koska aina yritän olla kohtelias, mutta että miten sitten... miljoonia asioitakin :D
PPP-Poinnt-to-popnt protocol on myöskin tarkoittaa Pippelitön-Poliisin-Pelle.
Minusta tuossa, ei ole mitään sellaista, mitä en ymmärrä. Ja kyllä minulla on ihmisoikeudet.
Sekä pieniä palveltavia, koska olen mummo. Lapset haluavat myös osallistua, kodin hommiin...
Moni 50-vuotias on jo mummo tai ukki, ja yhtä moni ei ole saanut vielä seksiä ollenkaan tuohon ikään.
Moneksi on.
Ahdistelija
Tapailla miestä voisi ja seurustellakin, mutta lastenhoitajaksi en ala.
Miksi kukaan muu kuin lasten oma vanhempi hoitelisi noita hommia? Eihän siinä ole mitään järkeä. Oman vanhempansa kanssa ne lapset tulevat aikaansa viettämään ja oman vanhempansa kanssa heidät myös tulee pistää viettämään aikaansa. Isänsä he ensisijaisesti haluavat niitä puuroja keittelemään ja satuja lukemaan. Vain äärimmäisessä poikkeustapauksessa, vaikkapa miehen ollessa kipeänä, voisin noihin hommiin taipua. Mutta mä olenkin nuorempaa ikäluokkaa, vaikka en mä tosin oikeasti usko sen mitenkään tuohon vaikuttavan.
Pitäiskö sun kasvaa henkisesti?
Jos ajattelet tuon toisin, niin sitten itselläsi ln kasvulle tarvetta. Lapset todellakin tulevat sen vanhempansa luokse viettämään aikaa sen vanhempansa kanssa ja lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa. Eivät he tule sinne olemaan jonkun isänsä valitseman "lapsenvahdin". Jos ei lapsiaan halua/kykene hoitamaan, niin ei kannata tehdä lapsia.
Ja kannattaa opetella ymmärtämään, että on täysin eri asia olla lapselle turvallinen aikuinen, kuin esittää ja leikkiä tämän vanhempaa. Ensimmäinen rooli on itselleni ok, mutta jälkimmäinen ei todellakaan. Lapsi päättää ja ilmaisee sen ihan itse, jos on valmis ja haluaa ajatella myös sen oman vanhemman uuden kumppanin vanhempanaan. Aikuinen ei lapsen tunteista päätä. Esimerkiksi iltasadut ovat isolle osalle lapsista iso juttu, ei niitä tunge kukaan muu lukemaan, kuin oma vanhempi, jolle lapsi sitä itse pyydä. Iltasadusta ei kuulu tulla lapselle paha mieli ja hyljeksimiskokemus.
Aika kamala aloitus niitä yksinhuoltajaäitejä kohtaan, joita on lähes kymmenkertainen määrä miespuolisiin verrattuna.
Kääntäen!
Miehenä kyllä hoitaisin myös naisen lapsia, jos sattuisi naiseen syvästi ihastumaan.
Ei tuo ole mikään ongelma, lähinnä luonnollista käyttäytymistä.
AV
Yh-äitinä totean, että pääsääntöisesti en haluaisi toisen osapuolen hoitavan lastani, varsinkaan jos tämä olisi vain osan ajastaan luonani. Omanihan on jatkuvasti, mutta jos ei olisi, niin haluaisin viettää sen ajan itse lapseni kanssa. Ei se tietenkään tarkoita, etteikö yhdessä voitaisi tehdä ja tehtäisikin. Se tarkoittaa sitä, että en antaisi lapsenhoitovastuuta toiselle, jollei olisi jotenkin poikkeava tilanne.
Huh, hyvä. Miehet huokaisi juuri helpotuksesta:)
AV
No. kuten totesin, niin mun mukulani ei ole koskaan missään muualla. Eli yksikään, joka mun kimppaani lähtisi, ei voisi koskaan huokaista helpotuksesta. Ei tuon ikäisessä tosin mitään hoitamista enää ole, mutta ei tänne kenenkään muuttaa kannata, joka kaipaa lapsetonta arkea.
Ei tarvi mun kohdalla, nuorin on 15 😘
Ai, sehän taitaa olla vittumaisimmassa iässä ikinä:)
AV
Älä ala seurustelemaan sellaisen henkilön kanssa, jolla on lapsia, jos et ole valmis ottamaan aikuisen roolia.
Mielestäni on itsestään selvää yhdessä kumppanin kanssa huolehtia ja ohjata lasta tai nuorta, että arki sujuu hyvin.
Luulen ettei tuo olisi edes järkevää.
Itse en luottaisi kehenkään toiseen naiseen (kuin hänen omaan äitiinsä) oman tyttäreni suhteen.
Tämä kyllä estää tehokkaasti edes ajattelemasta uusia suhteita.
Dynamiikka nykytila ja uusi ihastus, se ei mielestäni voisi toimia ilman jonkun osapuolen kipuilua.
Parempi on siis jättää nuo "vakavammat suhteet" jo toisille, niille joilla sellaiseen olisi vielä parempaa tarvetta.
AV
Juurkin noin. Äitiä, isää ei korvaa uudet puolisot, mutta aikuisten luulisi ymmärtävän myös tuon asian. Olla AIKUINEN vaikkei omia lapsia olisikaan. Uusioperheitä on vaikka kuinka ja paljon ja on ihan normaalia jo tänä päivänä.
Parikymppisillä ei ajatusmaailma ole vielä kasvanut ja elämänkokemusta ei pätkääkään. Diksi ovat niin mustavalkoisia. Ehkä se asennekin ditten iän mukana kasvaa, hoivottavasti.
En ole vielä 50+, mutta vastaan silti, sillä olen tilanteessa, jossa oma lapsi on jo teini-ikäinen, mutta monella ikäiselläni miehellä on pieniä lapsia.
Ajattelen niin, että jos alan tapailla miestä, jolla on pienet lapset, niin silloin hyväksyn sen, että mies on hyvin kiinni vanhemman velvollisuuksissa, kuten pienten lasten kanssa ollaan. Olen mielelläni mukana miehen lasten elämässä ainakin siinä vaiheessa, kun suhde alkaa vakiintua. En äitinä enkä minään piikana, vaan isän kumppanina ja turvallisena aikuisena. Pidän lapsista eikä minulle se olisi ongelma, että miehellä on lapsia. Toki joskus mietin, että miten valmis olisin uudelleen pikkulapsiarkeen, kun oma lapsi on jo teini ja itsellä alkaa olemaan aikaa myös omiin juttuihin, mutta jos rakkaus löytyy miehen kanssa, jolla on pieniä lapsia, niin sitten se vain laitetaan toimimaan.
Voisin kirjoittaa ihan samoin, paitsi omat lapset on ala- ja yläkoululaisia ja vain kaksi on teiniä. Ikäkin täsmää.
Yksi asia on erilailla. Jos oikea mies lapsilla löytyy, en miettisi pikkulapsiarkes taakkana. Pidän lapsista ja tiedän ettei minulle olisi mikään haaste tai ongelma olla lapselle yksi turvallinen ja lapsista huolehtiva aikuinen. Ei elämä lasten kanssa ole huonoa, se on vaan erilaista kuin mitä lapsettoman arki.
Yksi mikä pistää on aloituksen provoileva henki. Miksi mies etsisi piikaa ja lastenhoitajaa? Miksi lapsellinen mies hakisi sitä yhtään sen todennäköisemmin kuin vaikka keski-ikäinen tavallinen mies? Luulen, että todennäköisin piian hakija on ätmi. Keskimääräinen ihminen haluaa hoitaa omat lapsensa ja olla heidän kanssaan, ja jakaa arjen jonkin kanssa kun ja jos suhde siihen pisteeseen etenee. Itse vaikka, lasten takia, en kovin nopeasti olisi kenenkään kanssa yhteen muuttamassa ja uskoisin, että sama ajatus on useimmilla yh-miehilläkin. Yh-miehen pitää opetella organisoimaan, tehdä kaikki kotityöt ja huolehtia lapsista. Ilman epäitsekkyyttä ja empatian kehittymistä ei selviä kovin helposti, Monta asiaa mitä ainakin itse miehessä arvostan. Enemmän karsastaisin miestä, kuka ei kanna vastuuta omista lapsistaan syystä tai toisesta.
Minäkään en koe pikkulapsiarkea missään nimessä taakkana. Harmi, jos annoin sen vaikutelman. Se on omanlaisensa elämänvaihe, joka on vain erilainen vanhemman näkökulmasta kuin arki esim. teinin kanssa. Itse koin pikkulapsivaiheen lapseni kanssa ihanana ja antoisana aikana, vaikka myönnän, että se oli myös rankkaa, kun käytännössä olin yksin lapsen kanssa, turvaverkot heikot ja kaikki arjen pyöritys oli omalla vastuulla. Pikkulapsiaikaan osui myös muita todella raskaita asioita eli se oli monella tavalla kuormittavaa aikaa minulle. Nyt, kun arki on helpottunut ja elämä tasaantunut, niin huomaan nauttivani siitä, että minulla on enemmän aikaa myös itselleni ja on upeaa saada elää tätä aikaa teinin kanssa. Tämän takia olen ylipäätään pohtinut sitä, että miten kokisin sen, jos hyppäisin takaisin pikkulapsivaiheeseen uuden suhteen myötä, mutta toisaalta uskon ja luotan siihen, että fiksun miehen kanssa kaikesta pystyisi keskustelemaan ja asiat saataisiin kyllä asettumaan kohdilleen.
Olen täysin samaa mieltä tuosta, että olisi hyvin luotaantyöntävä piirre miehessä, jollei hän osoittaisi halukkuutta huolehtia lapsistaan, kuten vastuuntuntoinen vanhempi huolehtii. Olipa lapset minkä ikäisiä tahansa, niin hyvä isä välittää lapsistaan, huolehtii heistä (lasten ikä huomioiden) ja haluaa olla aktiivisesti heidän elämässään, myös aikuisten lasten. Aloituksessa on kieltämättä hieman provosoiva sävy. Uskon myös, että valtaosa iseistä huolehtii lapsistaan eivätkä nykyaikaiset isät tarvitse mitään piikoja pystyäkseen huolehtimaan lapsistaan.
Ap
En ole provo. Miksi en saisi kertoa kokemuksesta. Jos mies on 57v yksinhuoltaja neljälle alle 10v lapselle, niin ei siinä paljoa treffailla. Kyllä mies saa hoitaa oman katraansa ihan rauhassa. Saa keitellä perunakeittonsa ihan rauhassa jälkikasvulleen.
Kyllä näitä muitakin isimiehiä on nähty ja kovin he ovat heti tuomassa jälkeläistään näytille.
Siinä vaiheessa olen sitten stopannut. En tiedä lukeeko mun otsassa, että olen äitityyppiä tai et haluan olla bonusaikuinen.
Jos elämäntilanteet eivät sovi yhteen, niin eipä siinä ole mitään velvollisuutta olla yhdessä, kun ei ole yhteisiä lapsiakaan. Minäkin kierrän yh-äidit kaukaa, enkä kysele siihen keneltäkään lupaa. Elämä on valintoja ja jokainen tekee omansa.
Olen ollut aina hyvin suorapuheinen ja olen sitä nytkin:
Vaikutat varsinaiselta ämmältä. Hyi saatana. Lopeta senssipalstoilla roikkuminen, ettei kukaan vaan vahingossakaan erehtyisi sinuun!
Olet nyt ehkä aloituksessa kuvaillun miehen tai hänen entisen puolisonsa kaltainen yksilö. Ihan oikeasti kaikilla ei vain ehkä ole halua toimia ilmaisena lastenhoitajana lapsillesi ja kotiorjana muuten sillä aikaa kun sinä huitelet menemään missä lie riennoissa tai vedät lonkkaa. Aloittaja toivottavasti löytää itselleen sopivan kumppanin, eikä eksy sinun piireihisi.
- sivusta
Missä näitä 50+ iäkkäitä yh miehiä on liikkeellä?! Kiinnostukseni heräsi, koska olen 50+ yh äiti. En tosiaan kestäisi mitään uusioperhettä, vaan kiinnostaisi kyllä tutustua ja tapailla muuten.
Niin, tyypillisellä 50+ lapaset on teinejä. Ensisynnyttäjän keskiarvo noin 30v ja täälläkin on ollut esillä tilasto, jossa ikäero on suurimmalla osalla +-4v. Jotkut miehet löytää toki 15-20v nuoremman naisen ja saa lapsia (4 lapsen tekemiseen tarvitsee ainakin 6v käytönnössä, jos imettää) eli 50+ olisi pitänyt aloittaa ainakin 45v.
Kun hedelmällisyyden rajoitukset ottaa huomioon (4 lasta), on 30v ex-vaimo todennäköinen ja jos mies on yh, pitäisi naisen olla vielä joko kuolemansairas ja silti hedelmällinen tai sitten ongelmainen (jättää lapset). Kaiken päälle vanhemman miehen vielä pitäisi kelvata 30v naiselle ja vielå haluta neljä lasta putkeen tai molempien pitöisi olla tyyppejä, jolle sattuu ja tapahtuu.
Vuoroviikkomies voisikin olla kiva. Omat asunnot tietenkin myös.
Olen vasta 47, mutta kesällä taas parin vuoden päästä 50:stä. En minäkään alkaisi äidiksi kenenkään toisen lapsille, vaikka itsellänikin on ala-aste ikäisiä. Ja tykkään lapsista valtavasti ihmisinä ja seurana.
Kyllä mä kuitenkin turvallinen aikuinen olisin, auttaisin varmasti kumppania, jolla lapsia on ylipäänsä, isoja tai pieniä, koska lapset ovat osa kokonaisuutta aina. Aikuisenakin. Osa vanhempansa identiteettiä ja elämää enemmän tai vähemmän läsnäkin.
Mutta äidit ja iskät kaikilla on ne päävastuulliset omista lapsistaan. Aina. Ei muut.
Käenpoikaset periaatteen omaavista en kumppaniksi huolisikaan. Jotka tyrkkää lapsensa muitten kontolle tämän tästä, kun itseä ei huvita.
Siinäkin taas se omien lasten arvostus ja kunnioitus, kuten myös kumppanin. Kuten huomaatte, kunnioittaminen on oleellinen asia ihmissuhteissa mulle. Ilman sitä ne ei nimittäin toimi hyvin vaan erittäin huonosti.
No mikä ettei. Eihän ne lapset syyllisiä ole edes syntymisiinsä.
Ja lopettakaa sanan "BONUS" käyttö. Kuvottava sana vanhemmuuteen liitettynä.
Näin toisaan on. Oikea termi on aisankannattaja. Näin siis miehestä, kultturissamme ei ole sanaa naispuoiselle aisankannattajalle.
Miksei mies hoitaisi itse lapsiaan?
Tuo tilanne vois olla tyypillinen ydinperheessä, nainen on ajautunut hoitamaan kaiken. Etenkin tuo seksin velvollisuudeksi muuttuminen kuulostaa vanhalta suhteelta. Siksi kirjoitus kuulostaakin miehestä eronneen naisen pahoinvoinnilta. Saa voida pahoin, ihan aiheellistahan se on jos asiat ovat noin menneet.
Miehille taitaa pakon edessä erotessa tulla tilanne, että täytyykin hoitaa itse kotinsa ja asiansa, jos aikoo lapsiaan tavata. Hyvä niin.
Vaikea kuitenkin kuvitella että uudessa suhteessa asiat lipsuisivat naisen kannalta yhtä huonoon jamaan mitä mitä miehen aikaisemmassa suhteessa on ollut.
xLiner
Anonyymi Ajattelija kuin Aku Ankka, samat nimikirjaimetKin ja laulu tulee mieleen pörähtää heti jostain helposti: Guns'n'Roses - Mama Kin: https://www.youtube.com/watch?v=4YrFhJBWips
Itse viisikymppisenä naisena voin todeta omasta puolestani, että en alkaisi edes seurustelemaan miehen kanssa, jos hänellä on ihan pieniä lapsia. Pikkulapsiarki on todella raskasta, ja kun kysessä eivät ole edes omat lapset.
Yleensä yli 50v miehillä on lapsenlapsia.
Monella tuntemallani kuusikymppiselläkin miehellä on ihan taaperoikäisi, ja jopa ihan ensi kertaa isäksi tulleita.
Yleensä?? Lapsettomillakin miehilläkinkö; voi elämän kevät!
En yleensäkään vie lapsien luo uutta miestä. Koska se on ihan ulkopuolella kaikesta. en ymmärrä miten jotkut vie aikuisten lastensa juhliin uuden puolison.
Tapasin kerran yhden nelikymppisen viikonloppuisän,mies uhkaili tukistella lasta siinä minun nähden. Tein lastensuojeluun ilmoituksen. Lähdin sieltä pois, tai mies oikeammin antoi ymmärtää että minun pitää lähteä.
mikä olisi sitten -50 vuotias? Kirjoittelee palstoillekin jo 50 vuotta ennen syntymäänsä.
Eikö kukaan nyt voi vähän avata mistä niitä löytää, kun Saulikin on vielä varattu?
Tosiaan, kyllä näitä myöhään isisksi tulleita miehiä vaan on aika paljon deitti-äpeissä. Sitä mainostetaan :
Pienen 👶 isi 🥰..
Kyllä se vaippasirkus ja puurohetki saa olla ihan miehen ja vauvan omia hetkiä. Yölliset tuttipullohetket. Ei 50+ miestä ole oikeasti luotu yösyöttöihin. Mutta kun on nuori nainen raskautettu ja todettu ikäkuilun olevan niin syvä ettei yhteisestä elämästä tule mitään, ainostaan makuuhuoneessa nuori nainen jaksaa vielä jumputtaa. Sehän se sitä vanhaa miestä vie pienlapsiarkeen ja lapseton mies voi tehdä hätäratkaisun saadakseen jälkeläisen. Onhan äpeissä paljon 50+ lapsettomia miehiä, jotka haluavat perustaa perheen.
Itselläni lukee omassa tekstissä, etsin kahden aikuisen välistä suhdetta, jossa lapset ovat jo muuttaneet kodista. No mitä saan? Isejä pienillä lapsilla. Toinen lapsi on 20v ja toiset 2v ja 3v. Lapsia on tehty jopa neljälle eri naiselle. Pyyntönä, lähtisitkö treffeille sisäleikkipuistoon? Juu, en lähde.
Se miksi kirjoitan näin jyrkästi, on se ettei nämä miehet kunnioita minun hakukriteerejä. Tämä pikkulapsipommi selviää ehkä komansilla treffeillä. Luullaan et nainen on satimessa eikä enää uskalla sanoa et ei kiitos.
Yhdellä tyypillä olikin 6v muksu. Sanoin sitten etten lähde tällaiseen pakettiin. Mies alkoi vähätellä eihän lapsi ole kuin muutamana päivänä käymässä vaan. Mummi katsoo sen perään.. siinä oli jo niin monta red flagia. Toivotin hänelle hyvää jatkoa ja onnea hakuun.
Se on parempi tiedostaa omat tavoitteet ja tuoda julki. Siten ei päädy vääränlaiseen suhteeseen sisäköksi. Onhan näitä sisäkköjä sitten tuolla katkerana kertomassa miten heidät heitettiin pellolle, kun lapset saatiin isommaksi.