Kolmen vuoden suhde menossa poikki... rakastan miestäni vieläkin ja olen ensi viikoista asti nähnyt meidän yhteisen tulevaisuuden lapsineen jne. Tuntuu, että tulevaisuudelta putoaa pohja jos ero tulee. Hän on paras kaverini, ihana ihminen. Ollaan vaan erkaannuttu tuhansien kilometrien päähän toisistamme..poikaystäväni ei ole enää vuoteen halunnut minua, aloitteen olen tehnyt joka kerta minä. Synkkinä hetkinä tuntuu, ettei toinen osaa enää sanoa oikeita sanoja ja lohduttaa..
Tuntuu aivan uskomattoman pahalta! Poikaystävä ei haluaisi vielä erota mutta kun puhun omasta epätoivostani, hänkin alkaa olla eron kannalla.. Ollaan jo kertaalleen erottu ja palattu yhteen, päätettiin ettei koskaan enää erottaisi vaan puskettaisiin yhdessä läpi vaikeitten aikojen.. niinpä niin.
En haluaisi erota, toisaalta..arki on kuitenkin niin hyvää, hänen kanssaan haluaisin perheen ym. Kohtelee minua hyvin, kodinhoitoki sujuu tasapuolisesti. Poikaystäväni on ainut kelle voin puhua pahoistakin oloista..
Naisena olen vain niiin turhautunut ja pelkään että tilanne menee vaan pahempaan.. Miten katkeroitunut olisin kymmenen vuoden päästä jos tilanne ei parannu? Vientiä olisi varmaan kyllä reilulla parikymppisellä, suht nätillä ja fiksulla naisella, mutta itsetuntokin on ropissut ettei enää usko että kelpaisi kellekkään.
En tiedä mitä tehdä
Tuntuu aivan uskomattoman pahalta! Poikaystävä ei haluaisi vielä erota mutta kun puhun omasta epätoivostani, hänkin alkaa olla eron kannalla.. Ollaan jo kertaalleen erottu ja palattu yhteen, päätettiin ettei koskaan enää erottaisi vaan puskettaisiin yhdessä läpi vaikeitten aikojen.. niinpä niin.
En haluaisi erota, toisaalta..arki on kuitenkin niin hyvää, hänen kanssaan haluaisin perheen ym. Kohtelee minua hyvin, kodinhoitoki sujuu tasapuolisesti. Poikaystäväni on ainut kelle voin puhua pahoistakin oloista..
Naisena olen vain niiin turhautunut ja pelkään että tilanne menee vaan pahempaan.. Miten katkeroitunut olisin kymmenen vuoden päästä jos tilanne ei parannu? Vientiä olisi varmaan kyllä reilulla parikymppisellä, suht nätillä ja fiksulla naisella, mutta itsetuntokin on ropissut ettei enää usko että kelpaisi kellekkään.
En tiedä mitä tehdä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lue Miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta John Gray tarjous alle 5e suomalaisesta. Miljoonabestselleri maailmalla. Löydät avun joihinkin ongelmiisi. Rakasta itseäsi, et voi odottaa että jouku toinen tuo rakkautta "tupaasi", jos itse laimminlyöt itsesi rakastamisen. Opettele, aloita tänään, älä selittele, muuten ei loppua tule selityksiisi ja aika tylsä elämän loppu. SINÄ VALITSET; Ajatuksillasi luot oman tulevaisuutesi. Kaikki on hyvin!
niin, ja lukekaa vaikkapa vielä poikakaverin kanssa tältä sivustolta juttuja, mulle ja jätkäkaverilleni auttoi, koska halutaan kehittyä ihmisinä ja tuntea rakkautta.
Meille antoi paljon ajattelemisen aihetta. Ja toivoa.
www.healingeagle.net
Ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä! Olet selvästi miettinytkin. Listaa vaikka paperille asioita jotka on hyvin ja toiseen sarakkeeseen huonot asiat. Menet ehkä enemmän ymmällesi, kun kummallakin puolella on painavia asioita, mutta ehkä se ratkaisu pikkuhiljaa löytyy.
Mutta sanoit rakastavasi miestäsi yms. Oletko puhunut hänen kanssaan ongelmista? Sain vaikutelman, että asiat on muuten hyvin, mutta hän käyttäytyy oudosti. Sille on varmasti syyntä. (Voi olla että on raskasta saada tietää, mutta varmasti parempi kuin epätietoisuus!) Älä ihmeessä eroa ennen kuin olette jutelleet asian halki! Ei se vaihtamalla parane, kaikkien kanssa on ongelmia, jonkun kanssa ne vain ovat isompia!
Mulla on aika pitkälle sama tilanne. :-(
Musta tuntuu että mun mies vain ei oo semmonen mitä mä tarttisin.. oon tajunnu ettei sitä voi enää "kouluttaa". En tiä rakastankaanko enää.. On vaan tosi ´vaikee tehä päätös. Mistä sitä loppujen lopuksi tietää mikä on oikein?! Ja mitä sitte ku jää yksin...?
Nää on vaikeita asioita. Ku saiskin vastauksen valmiina!