Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    mikä minua vaivaa?

    miksen osaa surra lähimmäisteni kuolemaa? menettäny isoäidin ja isoisän ja sedän ja serkun ja tädin, ja varsinkin täti oli minulle todella läheinen, melkein kuin äiti, koska äitiin on todella huonot välit.. mut heidän kuolemasta en välitä, tai välitän, mutten oo surru.. johtuu varmaan siitä että olen iloinen heidän puolesta koska he pääsivät täältä pois... itsekin haluaisin mut en oo viel päässy vaikka yritys on kova.. mut kummallisinta on se että eläimiäni kaipaan suunnattomasti, itken vieläkin öisin kissani perään, hän kuoli 11v. sitten.. ja kyyneleitä tulee silmiin heti jos ajattelenkin mun frettii joka kuoli 7kk vanhana 30.12-04.. miten voi ihminen kiintyä eläimiin niin paljon enemmän kuin ihmisiin? paras ystävänikään eikä mikään perheenjäsen merkitse minulle yhtä paljon kuin nykyinen frettini jota rakastan yli kaiken.. ja pelkään päivittäin että hänelle sattuisi jotain..
    1620
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Eiköhän moni itke (ainakin salaa) lemmikkinsä perään. Lemmikki osaa rakastaa aidosti ja siihen kiintyy. Ei se samalla tavalla ilkeile ja käyttäydy kuten ihmiset. Siksi lemmikistä jää helpommin hyviä muistoja. Itsekään en ole osannut itkeä jo vuosia sitten kuolleen veljeni perään. Hän ei kohdellut minua erityisen hyvin, en ole osannut surra. Muistan kuitenkin monien vuosien takaiset edesmenneet lemmikit, ihania kisuja! Toivon että ne kerran ajan tuolla puolen tapaan...

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    ...... kirjoitti:

    miksen osaa surra lähimmäisteni kuolemaa? menettäny isoäidin ja isoisän ja sedän ja serkun ja tädin, ja varsinkin täti oli minulle todella läheinen, melkein kuin äiti, koska äitiin on todella huonot välit.. mut heidän kuolemasta en välitä, tai välitän, mutten oo surru.. johtuu varmaan siitä että olen iloinen heidän puolesta koska he pääsivät täältä pois... itsekin haluaisin mut en oo viel päässy vaikka yritys on kova.. mut kummallisinta on se että eläimiäni kaipaan suunnattomasti, itken vieläkin öisin kissani perään, hän kuoli 11v. sitten.. ja kyyneleitä tulee silmiin heti jos ajattelenkin mun frettii joka kuoli 7kk vanhana 30.12-04.. miten voi ihminen kiintyä eläimiin niin paljon enemmän kuin ihmisiin? paras ystävänikään eikä mikään perheenjäsen merkitse minulle yhtä paljon kuin nykyinen frettini jota rakastan yli kaiken.. ja pelkään päivittäin että hänelle sattuisi jotain..

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu