Randomin kommentista omana itsenä olemisesta

1. Olen ollut yhdessä palstamiitissä.. viime viikonloppuna siis. Petyin ehkä siihen, että väkeä ei tullut, mutta samapa tuo.

Olen tavannut nyt neljä palstalaista ja heistä kaksi on käynyt jonkin verran tutuksi. Palstamiitti on niin lyhyt aika, ettei siinä kerkeä tutustumaan kunnolla, mutta sanoisin että mielikuvani vastasivat jotakuinkin todellisuutta ..
Minulla vain sellainen taipumus, että arvotan ihmisen hänen persoonansa ja olemisen kautta. Noin lyhyt kohtaaminen, mitä miitti on, ei pääse pintaa syvemmälle tutustumisessa ja se syvin llemus on se, mikä minua kiinnostaa. Ei pinta ja kimallus.

2. Suhtaudun palstamiitteihin kahtiajakoisesti. Toisaalta se on hyvä ja toisaalta ei niin hyvä juttu.
Se miitti jossa olin, oli mukava. Mikkis ja Haaveilija ovat hyviä tyyppejä.
Ehkä osallistun tuleviinkin miitteihin.. riippuu olosuhteista.

3. Minä olin muutoin aika oma itseni, mutta ulkoinen habitukseni ei ollut kovinkaan ominta itseäni. Olin naamiaisasussa. En ole laittautuvaa tyyppiä ja miitissä olin tällingissä. Normisti olen kovin arkinen. Ja olin ehkä hermostuksissani hieman ulospäin suuntautuneempi kuin tavallisesti.

Miitti poikkeaa siinä arkisemmista tuttavuuksista, että toisesta tietää enemmän asioita kuin vaikkapa harrasteporukasta tuttavuutta tekemällä.
Palstalla tulee avauduttua asioista avoimemmin kuin irl. Joten tavallaan on jo syvemmälti tuttu. Vähän niinkuin alaston olo, mutta hyvällä tavalla.

Jaha, parissa " palstamiitissä" ollut vastailee.

1. Olen tavannut kaksi palstalaista, molemmat naisia. Mainitaan nyt, kun lienee jo tullut aiemmin ilmi, että olivat elisakettu ja Xena:) Ei ollut lainkaan pettymys. Molemmat olivat suunnilleen sellaisia, kuin olin yksityisviesteissä heistä mielikuvan saanut. Palstalla tietysti moni voi olla enemmän roolin takana koska " esiinnytään " isolle yleisölle, eikä koskaan voi tietää ketä palstaa lukee, vaikka joukossa olisi joku IRL tuttu. Sekin "rooli" tosin karsiutuu monella ajan mittaan.

2. Miehen Logiikan aikaan asuin enimmäkseen noin vartin automatkan päässä Turussa ja usein leikittelin ajatuksella, että jos Turussa olisi joku palstamiitti, voisin siellä äkkiseltään piipahtaa. Nykyään kauempana maalla asuessa ajatus tuntuu jo työläämmältä. On aina oma projektinsa lähteä Turkuun ja tulla sieltä takaisin ja Turku- reissuihin sisältyy nykyään kaikkea perheenjäseniin kuuluvaa velvoitetta ja käyntiä. En myöskään ole enää aktiivinen palstalainen, kun (kas kummaa), en identifioi itseäni sinkut-palstalaiseksi. Helsingissä käyn silloin tällöin, juurikin vast'ikään, mutta ne käynnit ovat nykyään aika aikataulutettuja irl-tuttujen/kavereiden/työtuttavuuksien tapaamiseen. Siinä voisi olla sitten jollain ihmettelemistä, että ai käyt tapaamassa tässä välissä jotain sinkut-palstalaista. Mutta välillä onnistuu kuitenkin, kuten kesällä kun tapasin Tampesterissa Xenan, kun olin muutenkin siellä suunnalla, anoppilassa :)
3. Kyllä mä epäilen, että olin aika oma itseni molemmissa palstamiiteissä. Olen aina ilmaissut itseäni paremmin kirjoittamalla kuin puhumalla, joten kumpi minä on sitten enempi omaa itseä, vaikea sanoa. Oikeastaan "kirjallinen minä" omasta mielestä. Tietenkään lyhyessä tunnin pari tapaamisessa ei itsestä paljon pysty antamaan ja toiseen tutustumaan, joten syvällinen tutustuminen vaatii tietysti enemmän tapaamisia ja yhteydenpitoa.

Mä itse en tee ihmisestä liikaa päätelmiä palstakirjoitusten perusteella, vaan ehkä yksityisviesteissä vasta ihmisestä voin saada tarkemman kuvan. Ja se yhdistettynä sitten vielä live-tapaamiseen tarkentaa sitä edelleen.

1. Luultavasti ovat. 3 olen tavannut, 2010 ja 2009.

2. Ei kiinnosta yhtään.

3. Nykyään kyllä. Enpä tiiä. Harrasteissa ei tarvi keskittyä ihmisiin. Miiteissä tarvii.

Ei tähän uskalla vastata, joku vielä loukkaantuu.

En ole ollut varsinaisessa palstamiitissä, mutta olen tavannut vuosien varrella useitakin palstalaisia (6-7). - Yhden kerran olen tavannut samalla kertaa kaksi S24-Suhteet -palstalla (Miehen Logiikka) kirjoittanutta, mutta muuten olen tavannut henkilöitä vain kahden kesken.

"Jos olet tavannut ihmisen palstan ulkopuolella, IRL, onko ihminen ollut samanlainen kuin palstalla vai erilainen?" - Kaikki ovat olleet hieman erilaisia, niin kuin varmasti itsekin. Joissakin on vähemmän eroa, joissakin selvemmin. - Siksi henkilökohtainen tapaaminen onkin hyvä asia. Silloin on todellinen mielikuva ihmisestä sanojen takana.

"Mikä on suhtautumisesi palstamiitteihin nykyään?" - Ne kuulostavat oikein hauskoilta, mutta ehkä minulla on arjessa hieman liikaa sellaisia tilaisuuksia, missä kokoonnutaan isolla porukalla, niin käytännössä taidan jatkossakin tavata täältä tuttuja henkilöitä vain kahdenkesken tai hyvin pienellä joukolla.
Juuri nyt olen lisäksi niin työstä uupunut, että minkäänlainen bilettäminen ei voisi vähempää kiinnostaa.

"Millainen itse koet olleesi tapaamisissa, olitko mielestäsi oma itsesi?" - Perusluonteeni on ujo, ei siitä mihinkään pääse. Peitän sen usein jollakin tavalla. Ehkä vähän hermostuneeseen höpötykseen. - Jos jonkun kanssa ensimmäistä kertaa tavatessamme olen ollut hyvin rauhallisen ja rennon oloinen, niin varmaan siltä minusta on sitten tuntunutkin. 🙂

"Miten palstamiitti eroaa vaikka harrastuksen kautta tutuksi tulleen ihmiseen tutustumisesta syvemmin?" - Siis toistan edelleen, että en ole osallistunut useamman palstalaisen tapaamiseen. - Kahdenkeskiset kohtaamiset eivät ole eronneet tuosta millään tavalla. - Olen kiinnostunut ihmisistä ja tapaan mielelläni uusiakin ihmisiä. Juuri nyt vain minulla on sellainen tilanne, että pidän huonosti yhteyttä vanhoihin kavereihinikaan saati uudempiin. - Vanhat ystävät kyllä tietävät tilanteeni ja ymmärtävät ja laittavat silloin tällöin pieniä viestejä ikään kuin muistuttaen, että he ovat olemassa. 🤗

Pettymys ei missään nimessä. Sanoisin että palstakirjoittaja on ollut itseään enemmän kuin odottanut, ollut enemmän. Ihminen.

Väittäisin, että palstakirjoittajaa ympäröi tietynlainen glamour, shining tai hehku. Se, mikä tekee hänestä kiinnostavan tai erikoisen, se oma persoona tai juju, mikä häsestä tekee juuri hänet. Arvelisin, että me liikaa tuijotetaan sitä hehkua ja alamme muodostamaan tästä palstailijasta tietynlaista, -näköistä, -persoonan omaavaa, -luonteista, jne. Mutta kysymys onkin siitä mitkä ovat mielikuvamme ja odotuksemme. Ehkä siksi voi tulla niitä yllätyksiä, tai joskus jopa - pettymyksiä.

Voisin edelleen kiinnostua palstatapaamisista, kyllä ne kiehtoo. Ehkä luonteenomainen laiskuuteni sitä himmannut, Ja viime aikojen elmäntilanteet, ei ole paukkuja moisiin. Mutta toki pidän mielelläni yhteyttä muutoinkin, kun vain milloin jaksan. Tiedän aina olevani sen ihmisen - ei palstakirjoittajan kanssa tekemisissä, ja se on se juttu, joka kiehtoo minua. Koska ehken niin värikkäseen ja monipuoliseen sakkiin edes tutustuisi ilman palstaa.

Kai itse olen ollut oma itsenäni, ainakin niin pitkälle kuin jännitykseltä olen kyennyt olemaan. Ehkä ensimmäistä kohtaamista noudattaa aina enempi hienotunteisuus, sopivaisuussäännöt (ei sanotakaan palstakirjoittaja elisaketun suulla että nyt pulinat pois ja mennään), kohteliaisuus, pieni varovaisuuskin.

Kuitenkin palstakirjoittajaa täytyy tavata useammin tai olla enemmän muilla tavoilla yhteyksissä ennenkuin sitä voidaan vertailla vaikkapa harrastuskaveruuteen. Tosin, olemmehan kaikki nyt harrastustovereita keskenämme, mutta sieltä sulkeisista täytyy mennä peliareenan ulkopuolelle, jos haluaa syvällisempää tutustumista.

Olen vilpittömästi iloinen kaikista kohtaamisistani ihmisistä. Koen saaneeni paljon. Myös heistä, joihin olen muutoin ollut yhteydessä. Heillä on tiedossaan se elisaketun sielu, mikä on kirjoittajan takana. Ei mulla ole siinä salattavaa.

Pulleat kaveripojat harrastaa miittejä.