Ateismi on kokonainen elämäntapa, sillä kun jumaluudet eivät ohjaa elämää, on ateistilla vapaus valita elämässään se, mitä hän tekee ja on. Olkoon sitten vaikka puliukko tai insinööri, niin jumalusko ei rajoita ateistia. Ateismi on kokonainen maailmankuva, ei vain uskon puutetta.
Ateismi on muutakin kuin vain uskon puutetta
Anonyymi-ap
29329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
ateisti näkee totuuden muuallakin , kun vain uskonnossa
Kaikki ihmiset ovat ateisteja muiden jumalia kohtaan. Ateisti vain vie ateisminsa yhtä jumalaa pidemmälle.
Miten ateismi voi olla elämäntapa? Ei ateismi ainakaan vaikuta minun tekemisiini mitenkään. Mitä minun pitäisi tehdä ateismin takia?
HC-ateisti ei tule edes tänne keskustelemaan näistä asioista, et sinäkään menisi pitsinnyplääjien palstalle, koska koko touhu ei kiinnosta pa*kanvertaakaan.
Ateismi ei todellakaan ole maailmankuva.
Minun maailmankuvani on tieteellinen.
Mutta ateismi kuuluu maailmankatsomukseeni.
(Ja korostan vielä, että maailmankatsomukseni ei perustu ateismiin.)
En tietenkään mahda mitään sille, jos uskovaiset perustavat elämänsä ja maailmankatsomuksensa uskonnolle...
Ainakin pyrin pohjaamaan maailmankuvani tieteeseen, vaikka en skeptikkona uskalla väittää maailmankuvaani tieteelliseksi. Tiedän luulevani asioita, joita luulen tietäväni.
Tieteelliseen maailmankuvaan pyrkivänä skeptikkona en voi olla muuta kuin ateisti, tai paremminkin uskonnoton agnostikko. Kysymys jumalasta on mielestäni niin merkityksetön, etten edes viitsisi luonnehtia itseäni ateismin kautta, vaikka käytännössä ateisti olenkin.
Mutta eikö tieteellinen maailmankuva juuri tarkoita maailmankuvaa, joka perustuu ja pohjautuu tieteelliseen tietoon eli tieteeseen?
Eihän kukaan yksittäinen ihminen voi ollakaan kaiken mahdollisen tieteellisen tiedon erikoisasiantuntija tai edes asiantuntija, on luotettava asiantuntijoihin..
Uskovaiset silti helposti syyttävät tiedeuskovaisiksi tieteelliseen tietoon luottavia, valistuneita ihmisiä. Mutta se on aivan eri asia. Kuten Esko Valtaoja kerran sanoi, hän ei tunne yhtään tiedeuskoista tiedemiestä.
Skientismi
Skientismi eli tieteiskatsomus, joskus myös ”tiedeusko” tai ”tieteisuskovaisuus”, on näkökanta, jonka mukaan kaikki todellinen tieto on tieteellistä tietoa — että ei ole olemassa järkevää, objektiivisia tapaa tehdä tutkimusta, joka ei ole osa tiedettä.[1] Skientismiin voi kuulua joko käsitys, jonka mukaan tiede pystyy ratkaisemaan kaikki ongelmat, tai käsitys, jonka mukaan tieteellä (ja erityisesti luonnontieteillä) on etusija elämän ja todellisuuden tulkitsemisessa ohi niin humanististen tieteiden kuin uskonnollisten, myyttisten tai hengellisten selitysten. Skientismillä voidaan tarkoittaa myös näkemystä, jonka mukaan luonnontieteillä on tieteessä etusija ohi muiden tieteenalojen, kuten yhteiskuntatieteiden.
Käsitettä saatetaan käyttää hyvin erilaisissa merkityksissä, myös väittelynhaluisesti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Skientismi
Tieteen edustajienkin pitäisi olla sen verran älyllisesti rehellisiä ja nöyriä, että myöntäisivät sen, ettei tiede välttämättä pysty koskaan selittämään kaikkia asioita ja ilmiöitä.
Uskovat tuomitsevat toisinajattelijat helvettiin, tieteellisen vakaumuksen omaavat taas tuomitsevat toisinajattelijat hulluiksi. Kumpi sitten on pahempaa, mielestäni jälkimmäinen.
”…tieteellisen vakaumuksen omaavat taas tuomitsevat toisinajattelijat hulluiksi.”
Kyllä se on ihan aitoa hulluuttaa, että keskimääräistä alhaisemman ÄO:n omaava hihhuli luulee tietävänsä maailman asiat paremmin kuin tuhannet huippuälykkäät tutkijat. Jos teisti pitäisi suunsa kiinni niin ei häntä kukaan sanoisi hulluksi mutta kun hän avaa suunsa niin epäilykselle ei jää enää sijaa.
”Kumpi sitten on pahempaa, mielestäni jälkimmäinen.”
Jälkimmäistä ei edes olisi jos uskovainen malttaisi olla vuohipaimenjumalansa kanssa päsmäröimättä luonnontieteissä
On asioita, joita tiede ei ole selittänyt, ja näihin vedoten jopa monet merkkihenkilöt presidenteistä alkaen ovat uskoneet kristinuskon Jumalaan tai johonkin korkeampaan voimaan. Miksi heille ei voitaisi suoda sitä vaan pitää sanoa heitä hulluiksi?
”On asioita, joita tiede ei ole selittänyt, ja näihin vedoten jopa monet merkkihenkilöt presidenteistä alkaen ovat uskoneet kristinuskon Jumalaan tai johonkin korkeampaan voimaan.”
Mutta ne eivät ole mitään mysteerejä, joihin tarvitsee selityksenä Jumalan. Ja hullun leiman välttää kun ei tietämättömyyden tuomalla itsevarmuudella tuomitse vääräksi sitä, mikä jo tiedetään ja niitä, jotka tietävät ja osaavat. Hihhuleissahan ärsyttää eniten täydellisen tietämättömyyden tuoma itsevarmuus ja arroganssi ja siihen päälle vielä ylpeily omalla anti-intellektualismilla.
Ihminen on siis mielestäsi hullu, jos on eri mieltä esimerkiksi evoluutioteoriasta ja kosmologiasta? Uskoo esimerkiksi ohjattuun (suunnattuun) evoluutioon ja pitää universumia ikuisena vailla alkua (aika-avaruus on ikuinen)?
”Ihminen on siis mielestäsi hullu, jos on eri mieltä esimerkiksi evoluutioteoriasta ja kosmologiasta?”
Kyllä. Jos yksi kehitysvammaisen ÄO:lla varustettu oppimaton tollo luulee kumoavansa tuhansien huippuälykkäiden ammattitutkijoiden työn niin hän on hullu.
Hulluksi haukkuminen lienee pahin loukkaus maailmassa, uskovien helvettiin joutumis uhkailut taas ovat vain naurettavia ja lapsellisia, niitä ei kukaan ota edes tosissaan, ei niille voi kuin nauraa.
Raamatussakin taidetaan todeta sama asia; joka kutsuu veljeään hulluksi, on ansainnut helvetin tuomion, vai miten se menikään?
Vaikka en mikään uskova olekaan, niin toki Raamattuakin tunnen.
Eikä se ole paremmin tai huonommin tietämistä, jos väittää Jumalan olevan olemassa, vaan pelkkä pattitilanne, jossa kumpikin osapuoli on samoissa lähtökuopissa. Tiede ei tiedä totuutta siitä asiasta, monista asioista tietää, koska niitä on paljon helpompi tutkia. Tuskin Jumalaa edes pystyy ymmärtämään, ei se olisi silloin edes mikään Jumala, yhtä paljon ihminen ymmärtää Jumalasta, kuin muurahainen ymmärtää meistä ihmisistä, jos haluaa liioitella kärjistyneesti, ihminen toki ymmärtää paljon muurahaista enemmän, mutta sekin on varmasti vain rajallista. Ihminen toki älykkäänä ja uteliaana haluaa selvittää kaiken, mutta se ei välttämättä tule koskaan toteutumaan.
Asiat varmasti selviävät melkoisesti sitten kun kuolemme ja saamme huomata, että emmehän me mihinkään kadonneetkaan, tuskin se järkytyksenä tulee, paremminkin miellyttävänä tunteena, elämä jatkuu, vaikka keho kuoleekin. Sitten nämä Jumala jututkin selviää paremmin, Ihmiset, jotka ovat kokeneet ns. kuolemanrajakokemuksen, ovat kertoneet, että Jumala tuntuu valtavan rakkauden ja hyväksynnän tuntemuksena, jonakin joka hyväksyy meidät täysin, eikä tuomitse meitä millään lailla. Uskovat ovat siis väärässä siinä, että Jumala tuomitsee, eikä tuomitse, se on täyttä hölynpölyä.
”…vaan pelkkä pattitilanne…”
No ei se occamin periaatteen mukaan mikään pattitilanne ole. Positiivinen väite tulee todistaa. Jos näin olisi niin kaikenlaiset hullut saisivat maailman täysin polvilleen pattitilanteilla kun keksivät väittää mitä sylki suuhun tuo.
Mutta eiväthän nämä keskivertoa vähemmän älykkäät kreationistit vetoa omaan älykkyyteensä ja pohdiskeluunsa vaan luominen.fi ja ulkomaisten kreationistisivujen tekijöihin, jotka ovat usein myös tiedemiehiä ja perustelevat pseudotieteellä näkemyksensä. Voidaanko näitä yksinkertaisia uskovia syyttää siitä, että luottavat oman uskontonsa edustajiin tässä asiassa, ja pitävät heitä asiantuntijoina? Tiedemiehiä hekin ovat, osa heistä...
Oletetaan, että joku oppimaton ja tietämätön lakkaisi uskomasta, niin sittenhän hän pitäisi totena tiedemiesten enemmistön kantaa näissä asioissa. Oppimaton perustaa siis näkemyksensä sokeaan uskoon sen mukaan, mikä on tiedemiehen tai tutkijan uskonnollinen vakaumus. Vain kristityn tiedemiehen näkemyksiä pidetään arvossa, mutta ateistien näkemyksiä pidetään virheellisinä ja jopa valheellisina, vaikka todellisuudessa asia olisi päinvastoin niin kuin usein onkin.
Pidän oppimatonta ja yksinkertaista hihhulia vähän niin kuin uhrina, joka erehtyy sokean uskonsa vuoksi pitämään totena jopa järjettömyyksiä kuten nuoren maan kreationismia. Helppoahan siihen on hurahtaa kun oppineet professoritkin sitä puolustavat - esimerkiksi Matti Leisola, sanottakoon hänestä sitten mitä tahansa ateistien suulla. Ja tuohan on vain yksi nimi kymmenien ja satojen ja tuhansien joukossa, vaikka ovatkin hyvin pieni vähemmistö tiedettä tehneiden ja tekevien joukossa. Maallikko seuraa uskovia esikuvia...
Toisaalta vaadit heiltä kykyä erottaa fiktio todellisuudesta ja tuomitset heidät hulluksi, kun eivät sitä uskon vuoksi erota. Ovat siis itse syypäitä "hulluutensa" sen sijaan, että olisivat uhreja. Tämä sinun asenteesi on tullut ilmi lukuisissa viesteissä, kun vertaat uskovia pieniin lapsiin, jotka pelkäävät sängynalusmörköä ja aikuiset eivät niitä enää pelkää. Aikuinen uskova on siis mielestäsi hullu omasta syystä sen sijaan että olisi vain petoksen uhri.
Jumala on jo niin äärimmäinen käsite, ettei siihen yleiset keinot kykene oikein tarttumaan.
Meillä ei ole ymmärrystä siihen vaan samalla tavalla, kuin helpommin käsiteltäviin asioihin.
Jumala on kuitenkin tavallaan vielä tämän maailman ulkopuolella, miten me tämän maailman keinoilla voisimmekaan saada selvää täysin toisesta maailmasta, joka poikkeaa lähes kaikessa omastamme?
Ainoastaan Jumala kykenee tuntemaan itsensä, ihmisetkään eivät aina tunne kunnolla edes omaa itseään, miten hitossa sitten vielä tuntisivat Jumalan?
Itse olen harrastanut itsetutkiskelua varmaan aika pienestä pitäen, en tiedä miksi siitä ei koskaan oikein missään edes puhuta?
Onko ihmiskunta unohtanut sen lähes kokonaan, Antiikin aikaan itsetutkiskelu taisi olla hyvin yleistä, kaikki oppineet harjoittivat sitä, tunne itsesi, luki jossain portin päällä.
Ehkä kaikki onkin siitä syystä sekaisin, kun ihmiset eivät tunne edes itseään...
Pattitilanne ei kai johda yhtään mihinkään, ei sillä polville ketään saada.
”Toisaalta vaadit heiltä kykyä erottaa fiktio todellisuudesta ja tuomitset heidät hulluksi, kun eivät sitä uskon vuoksi erota.”
No kai sinäkin vaadit tällaista esimerkiksi flättäreiltä, ufomiesten sieppauksen uhreilta, Q Anon -uskovaisilta ja muilta salaliittohörhöiltä. Ei kai tuo edellytä muuta kuin rationaalista ajattelua - miten minä olen ainoana oikeassa ja kaikki muut väärässä.
En pidä hulluina kristittyjä.
Noihan se on. Olen vaan melko kriittinen myös itseäni koskevissa väitteissä.
Minua on inspiroinut Niiniluodon ajatus siitä, että tiede pyrkii totuuden kaltaisuuteen ja lähestyy sitä tutkimuksen kautta.
Tieteellinen maailmankuva kai tarkoittaa sitä, että ainakin pyrkii karsimaan epätieteelliset uskomukset ja luottamaan tieteeseen, vaikka oma käsitys tieteestä olisi kovinkin vajaa.
Nykyiset käsitykset Jumalasta antavat ymmärtää, että Jumala on henki, ei siis mikään ihmisen näköinen Zeus, joka viskoo salamoita ihmisten niskaan.
Miten sitten tiede lähtee siitä etenemään, eihän sillä ole mitään käsitystä siitä, mikä on henki, ihmismielikin on aika hankala asia ja siitäkin ollaan montaa eri mieltä, mikä sekin tarkalleen ottaen edes on?
Tai tietoisuus, joka vielä ei ole edes fyysisestä kehosta riippuvainen, ainakin jos ihmisten kokemuksiin on uskomista, kehosta poistumisia, joissa on kerrottu tapahtuneen myös suuria muutoksia mm. näkökyvyssä, syntymästä sokeatkin ovat saaneet näkökyvyn näiden kokemusten ajaksi.
Oman maailmankuvan romahtaminen taitaa olla pelottavimpia asioita, ja psyyke ilmeisesti taistelee viimeiseen asti estääkseen sen, ihmiset ovat vaan jotenkin niin ehdottomia näkemyksissään, Itse etsin vain totuutta, ei minulle ole ollenkaan vaikeaa muuttaa näkemyksiäni, väärässä oleminenkin on vain huvittavaa, miten olinkaan niin tyhmä, etten tuotakaan asiaa tajunnut?
Minun mielestäni ei hullu, mutta maallikolta epätieteelliset uskomukset edellyttävät vähintään rationaalisen ajattelun puutetta. Eli ei hullu, mutta vähintäänkin tyhmä.
Uskovien kuvaamien lukemattomien erilaisten jumalien pitäminen epätotena on loogista. Kyseessä ei ole pattitilanne eikä mielipidekysymys, vaan looginen johtopäätös.
”Nykyiset käsitykset Jumalasta antavat ymmärtää, että Jumala on henki…”
Hauskan lapsellisesti sanottu. Nykyiset tieteellisten havaintojen kautta ei todellakaan ole tähän päädytty vaan syynä on se, ettei Jumalasta ole saatu yhtään ainoaa havaintoa.
”Oman maailmankuvan romahtaminen taitaa olla pelottavimpia asioita…”
Juuri tämän vuoksi Jumala on muuttunut henkiolennoksi. Vahvan ja itsenäisen psyyken ja maailmankuvan omaavilla Jumala on muuttunut yksinkertaisesti mielikuvituksen tuotteeksi.
Luominen.fi on täyttä roskaa. Tieteen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, kuten ei jenkkiläisillä nuoren Maan kreationisteillakaan. Kyllä kaivelemalla löytyy tutkojoistakin muutama, jotka ovat hairahtuneet niin vahvasti uskoo, että Raamattu on heille tieteen kriteeri. Tiedemaailmassa heillä ei juuri ymmärtäjiä ole.
Kas tässä yli 1 400 evoluutioteoriaa opikeana pitävää Steve (tai johdannainen) nimistä tutkijaa. Montakohan löytyisi, jos kaikki etunimet huomioitaisiin. Stevet edustavat etuniminä n. 1%:a tutkijoista.
Se oli tietenkin vastaus kreationistien kokoamaan listaan, jossa muutama tutkija kyseenalaisti evoluution.
Ole hyvä:
https://ncse.ngo/list-of-steves
Luterilainen kirkko ja käsittääkseni muutkin suuret kirkkokunnat sanovat kaikki, että Jumala on henki, henkeäkään ei voi nähdä, koska se on näkymätön, kuten me kaikki sen hyvin tiedämmekin, vaikka emme henkiin uskoisikaan, hengen määritelmä on tuttu, mutta kaikki muu onkin sitten jo tuntematonta.
Meitä ihmisiä rajoittaa monet asiat, aistimme ovat vajavaisia, älymmekin on vajavaista ja moni muukin asia, hengen kohdalla taas kaikki pelaa paljon paremmin, henget ovat tietoisia mitä kaikkialla maailmassa tapahtuu, ne tietävät valtavasti kaikesta, telepaattista tiedonvälitystä, sun muuta. Jotain tietoa olen löytänyt, kun olen vuosikymmeniä näitäkin asioita tutkinut. Omakohtaiset kokemuksetkin apunani, joista olen tehnyt tiettyjä päätelmiä.
Ihminen vaeltaa oikeastaan täydellisessä pimeydessä henkeen verrattuna, on unohtanut täysin todellisen olemuksensa, joka on kuitenkin henki.
Ehkä asia pelottaa ja monille tulee heti kummitukset, sun muut kummajaiset mieleen.
Ehkä jossain buddhalaisuudessa näihin juttuihin suhtauduttaisiin ihan normaalisti, nyökkäilen hyväksyvästi.
No, ihmisten jumalkuvat ovat ainakin muuttuneet mielikuvitusolennoiksi, niiden oikea esikuva taas on mahdollisesti jopa edelleenkin olemassa.
Joku tieteessäkin meitä tuhansia vuosia edellä oleva voi toki esiintyäkin meille kehittymättömille jumalana, intiaanitkin luulivat valkoisia jumaliksi, kun nämä tulivat hevosenselässä vastaan, jotain sinne päin ainakin. Olentoja maailmankaikkeudessa varmaankin riittää, en usko, että olemme ainoita.
Ei ole maailmanloppuja, on vain maailmankuvanloppuja...juu...