Tää on aika

Ensimmäisen näin kun olin lapsi. Se oli joko yhden yön tai kahden peräkkäisen yön uni. Mielestäni se jatkui toisena yönä. Olin siinä lapsuuteni päiväkodin tiloissa ja se noita näytti Aapisen Pomperipossalta. Ei se ehkä ihan niin pelottava ollut ulkonäöltään mutta uhkaava kuitenkin. Muistan että pakoilin sitä ja se yritti etsiä minua. Se ei saanut minua kiinni mutta ehkä löysi minut. Lenteli luudallaan. Se oli mahdollisesti seurausta siitä kun meillä oli porukoilla se Aapinen ja jos olin kuullut sen stoorin niin ehkä mielikuvitukseni loihti siitä unen. Sisarukseni väitti nähneensä myös saman unen samana yönä mutta ehkä hän vain muisti väärin että se oli minun oma kertomukseni.

Toisen unen näin vanhempana eikä siitä ole kauhean monta vuotta aikaa. Taisin maata sängylläni ja sitten pahantahtoiselta vaikuttava ja rumannäköinen noita tuli siihen ylleni. Se ei kuitenkaan tuntunut niin superpelottavalta vaikka sillä oli sellaiset syvänmeren kalan piikkihampaat. Sitten ykskaks kaikki muuttui ja sekä ympäristö että noita muuttuivat pahoista hyviksi. Se oli oikeastaan pikemminkin lehto eikä keto. Kaikki värit näyttivät kirkkailta ja oli kuin lämmin kevätilta tai kesäilta. Noita oli semmoinen luonnonkaunis ilmestys mutta emme olleet tekemisissä siinä oikein mitenkään ja se kesti vain hetken aikaa ja muuta en muista. - Ap.