nuorena nukkuneet

Schuberthan, kuten tunnettua, palvoi Beethovenia miltei sokeasti, mutta ihaili myös Rossinia kuten olen jo todennutkin, vaikka Mozartia hän loppujen lopuksi käsitykseni mukaan arvosti säveltäjistä korkeimmalle. Paljolti Schubertin ujoudesta johtui, että vaikka hän ja Beethoven olivat Wienissä lähes naapuruksia he eivät koskaan tavanneet toisiaan. Kun Schubertin ystävät kävivät Beethovenin luona näyttämässä tälle muutamia Schubertin säveltämiä lauluja ja kuullessaan että oli olemassa vielä 500 samantasoista laulua Beethoven virkkoi: "Totisesti tässä Schubertissa on jumalainen kipinä!"

Kun Schubert kuuli, että Beethoven oli nähnyt muutamia hänen laulujaan ja kehunut niitä, hän keräsi rohkeutensa ja kävi suuren säveltäjän sairasvuoteella seisoen siellä useita tunteja äänettömän kunnioituksen vallassa. Beethovenin hautajaisissa Schubert oli paaripeitteen kantaja. Kun juhlamenot olivat ohitse hän lähti ystävineen läheiseen kapakkaan juomaan lasin poismenneen mestarin kunniaksi. Tällöin Schubert kohotti lasin sille heistä, joka ensimmäisenä seuraisi Beethovenia hautaan. Sitten, kuin profeetallisen näkemyksen vallassa, hän pyysi ystäviään lupaamaan, että jos hän pian kuolisi, he hautaisivat hänet Beethovenin viereen.

Syksyllä 1828 Schubertissa alkoi ilmetä yhä hälyttävämpiä sairauden oireita. Schubert ei tiennyt olevansa kuolemaisillaan. Hän rakensi kauniita sävellyssuunnitelmia ja ensimmäistä kertaa alkoi toivoa, että hänen sävellyksensä saavuttaisivat tunnustusta.

Marraskuun 16. p:nä säveltäjä alkoi hourailla. 3 päivän ajan hän oli puoleksi mieletön tuskasta. Vihdoin iltaa ennen kuolemaansa Schubert, tiedottomana, kutsui veljensä Ferdinandin viereensä: "Ferdinand, rukoilen sinua siirtämään minut omaan huoneeseeni, älä jätä minua tänne. Enkö ansaitse paikkaa auringossa?" Ferdinand koetti rauhoittaa Schubertia:" Sinähän olet omassa huoneessasi Franz`l ", hän sanoi. Myöhään seuraavana aamuna Schubert jälleen kutsui veljeään:" Ferdinand, lepäänkö Beethovenin vieressä?" hän kysyi. Ferdinand vakuutti, että asian laita oli näin. "Sitten olen hyvin onnellinen." 3 aikaan samana iltapäivänä, 19. 11. 1828 Franz Schubert kuoli.

Kaksi päivää Schubertin kuoleman jälkeen hänet haudattiin Währingin hautausmaalle lähelle Beethovenia kuten hän oli toivonutkin.

Beethovenin lyyrisellä draamalla Fideliolla saattoi jossain määrin olla esikuvallinen vaikutus Schuberttiin oopperasäveltäjänä, jos ei syvällisemmällä tasolla, niin jonkin aniharvan sitaatin muodossa. "Mein brüder Friedrich", huudahtaa Franz Kaksosten onnellisessa loppukohtauksessa ennen teoksen päättävää kuoroa, jonka laulama fraasi:" Veljet ovat löytäneet toisensa" on sukua Beethovenin Fidelion loppukuoron aiheille.
Mikki Hiiri
02.07.2003 19:59:12



Ohhoh, saksan kielen taitoni on tainnut hiukan ruostua,(mikäli minulla sellaista on koskaan ollutkaan). "Friedrich, mein bruder Friedrich", huudahtaa Franz Kaksosten onnellisessa loppukohtauksessa, sillä Franzillahan ei tiettävästi kuitenkaan ollut montaa veljeä, Friedrich nimisistä puhumattakaan.

Siksi toisekseen Beethovenin ystävä ja oikea käsi Anton Schindler oli se, joka pani Beethovenin eteen tämän kuolinvuoteella n. 60 Schubertin laulua, mm. Die junge Nonne D 828 ja Viola D 786, ja muutamia muita vokaalisävellyksiä. Beethoven oli hämmästynyt laulujen lukumäärästä, mutta oli täysin ällistynyt saadessaan tietää niiden kokonaismäärän. Hän ei yksionkertaisesti voinut uskoa, että tuohon aikaan, helmikuussa 1827, Schubert oli säveltänyt jo yli 500 laulua. Schindlerin mukaan hän oli kerta toisensa jälkeen huudahtanut: "Totisesti tässä Schubertissa on jumalainen kipinä!" ja profetoinut "että hän tulee vielä saamaan aikaan suurta kohua maailmassa".

Kuinka suurta kohua Schubert olisikaan saanut aikaan musiikkimaailmassa joa hän olisi saanut elää pitempään. Schubertin kuoleman jälkeen hänen kunniakseen pidetyn konsertin tuloilla pystytettiin säveltäjän haudalle muistomerkki, johon on kaivettu Franz Grillparzerin sanat: "Tässä lepää kallis aarre ja vielä loistavammat toiveet".

Brian Newbould puolestaan arvelee, että "melkoisella varmuudella Schubertin maailmassa ainoastaan yksi elossa oleva ihminen (Beethoven)olisi saattanut käsittää Schubertin instrumentaalimusiikin arvon silmänräpäyksessä ja jolla olisi saattanut olla kykyä, (voimaa ja valtaa) valaista wieniläistä yleisöä ja välittömästi seuraavia sukupolvia. Mutta maaliskuun 26:pnä hän oli kuollut."

"Jos Beethoven ja Schubert olisivat saaneet elää pari vuotta kauemmin ja heistä oli tullut ystäviä esteistä huolimatta, he olisivat saattaneet hyötyä valtavasti mahdollisuudesta keskustella yhteisistä musiikillisista intresseistä ja ammatillisista yksityiskohdista oppineisuuden ja ymmärtämyksen tasolla, jota kumpikaan heistä ei olisi voinut saada muualta".