Neljä ruusua-kasvukipuja levyn kansivihkoista löytyy hyvää luettavaa.....

"vaikka kasvukipuja meni itkupilliä lukuunottamatta monelta ohi, , niin olihan mahdotonta uskoa jonkun yhtyeen kykenevän julkaisemaan relevanttia albumia vain runsas puoli vuotta edellisestä esikoisstudiolevystä"

"neljä ruusua tarpoi kuitenki musiikillisesti toisia polkuja kuin isoveljensä ismo alangon musajutut, ja historiallisesta perspektiivistä katsottuna merkittävin veljiä yhdistävä tekijä oli vino huumori . Ilkassa oli vielä kasvukipu levyn aikaan jäljellä myös punk-henkisyyttä. sillä muuten ei ole selitettävissä sellaiset laulut kuin kotomaa ja vihaan väkivaltaa joissa saa kuulla kunniansa sekä yhteiskunnan järjestäytynyt että yksilötason spontaani väkivalta"

"kappale koistinen on instrumentaali joka agenttileffamusiikkia sisältävä kappale "

kasvukipu levyltä nousi pieneksi hitiksi itkupilli jonka koomisuuden ja tragiikan rajamailla vaeltava naiivistinen henki puhutteli kansalaispiirejä kuluttajista kriitikoihin"

"kasvukipujen neljä ruusua on selkeesti kitaravetoinen rock-bändi mut samoihin aikoihin yhtye teki myös paljon akustisia keikkoja joiden ansioksi on laskettu bändille ominainen rytmikäs, vatkauspoljentoinen soundi. Syy -ja seuraussuhteet eivät ole aivan näin yksinkertaisia; myös ilkan biisimateriaali taipuu luontevasti sekä pizzeriajazziksi että kitararockiksi.