Miten tieteestä tuli epätieteellistä?

🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒

🍒 ­N­y­­­m­­f­­­o­­m­­­a­­a­n­­i -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21

🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Et ole videon kanssa varmaan yhtään samaa mieltä tästä, mutta siinä sanottiin, että tieteessä on metafysiikkaa, joka on jumittunut aloilleen, ja että paras tie mihinkään on olla metafyysisesti muuttuvainen (palaan tähän varsinaisesti). Videon mukaan sillä oli tärkeä sanoma tässä tieteelle, koska tiede ei tiennyt tätä asiaa itsestään, ja sille piti sanoa, että se on kuin metafysiikkaa. Vain tässä se on yhtä jonkun toisen kanssa. Video antoi monta ongelmaa julkaisuista ja siitä, mitä joissain tieteissä tehdään ja varsinkin uskotaan. Nämä eivät kuitenkaan olleet mitään pseudotieteen ominaisuuksia (ne eivät ole minkään ominaisuuksia vaan jotain, mitä ihmiset joskus tekevät asioissaan). Siten se ei koskaan sanonut, että tiede on kuin pseudotiede, ja että tässä lauseessa olisi avain totuuteen. Jos ottaisimme kaikki toisemme vakavasti, niin esim. emme hyväksyisi väitettä, että pseudotiede tai sen yksittäinen edustaja on tehnyt esim. metafysiikkaa tai olettanut metafyysisiä asioita. Tämä on todella väärin periaatteessa, ja tällaiset syytökset pitää perustella tapauskohtaisesti (missä tieteen iso tapaus on eri kuin pseudotieteen tapaus).

"How Science Became Unscientific"

Kohdassa, missä mainitaan Popper ja Kuhn, videolla oli jokin väite, että teorioiden falsifiointia ei ole olemassa jälkimmäisen oivallukseen nojaten. Minusta nuo kaksi ovat toisiinsa verrattuna turhaa semantiikkaa, koska kun Kuhnin paradigma menee viimeiseen kriisiin, tämä on ainoastaan siksi, että jonkun mielestä se on Popper-falsifioitu viimeisen kerran. Tämän tekevä henkilö käyttää jotain tiukkaa logiikkaa, missä asioiden on oltava Popperin olettaman järjestyksen mukaisia. Muutoin mitään paradigman kuolemia/kulumisia ei vain tapahtuisi itsestään.

Kuhnille voi myös sanoa, että kaikki tieteen ja filosofian teoriat ovat muunnelmia Oxfordin englanninkielen sanakirjasta, joka oli laitettu aakkosjärjestykseen ja jokainen sana esiintyi kerran. Jotkut teoriat ovat myös muunnelmia kokonaisluvuista. Vasta kun tämä sanakirja ja nämä luvut päättyvät, voidaan sanoa, että paradigma on vaihtunut eikä muuttunut.

Ehkä Kuhn on siis Popperin idean muunnelma, eikä filosofia mennyt siinä yhtään askelta eteen tai taaksepäin.

Tieteessä ei ole tällä hetkellä yhtään vanhaa paradigmaa, joka olisi voitu muunnella sopivaksi nykyisiin havaintoihin. Tämän pitäisi kertoa siitä, että tiede on elänyt ja sitä on falsifioitu. Jos tieteessä puolestaan olisi toinen paradigma, joka voisi muunneltuna vastata nykyisiä havaintoja, mutta joku papisto olisi sanomassa, että se ei ole paradigma enää, niin mieti millaista haloota siitä pidettäisiin, että toimivia asioita suositaan ja ei-suosita papillisin perustein. Videolla mainitaan muuten esimerkkinä huomaamattomasti, että electric universesta on olemassa monta versiota, jotka videon mukaan kaikki tulisi tuntea (voiko aloittaja kertoa, paljonko hän arvioi itselleen maksavan tällä hetkellä, että ottaisi selvää kaikista eletric universeen liittyvistä malleista, koska ne eivät ole ilmaiseksi jaeltavia?) ennen kuin kommentoi mitään asiasta. Eikö näitä lasketa yhdeksi paradigmaksi, jota on muunneltu sopimaan paremmin? Se tarkoittaisi, että meillä on merkkejä siitä, että tämä pseudotiede on jotain aloittajan mielestä toksista.

...

2

Anonyymi kirjoitti:

Et ole videon kanssa varmaan yhtään samaa mieltä tästä, mutta siinä sanottiin, että tieteessä on metafysiikkaa, joka on jumittunut aloilleen, ja että paras tie mihinkään on olla metafyysisesti muuttuvainen (palaan tähän varsinaisesti). Videon mukaan sillä oli tärkeä sanoma tässä tieteelle, koska tiede ei tiennyt tätä asiaa itsestään, ja sille piti sanoa, että se on kuin metafysiikkaa. Vain tässä se on yhtä jonkun toisen kanssa. Video antoi monta ongelmaa julkaisuista ja siitä, mitä joissain tieteissä tehdään ja varsinkin uskotaan. Nämä eivät kuitenkaan olleet mitään pseudotieteen ominaisuuksia (ne eivät ole minkään ominaisuuksia vaan jotain, mitä ihmiset joskus tekevät asioissaan). Siten se ei koskaan sanonut, että tiede on kuin pseudotiede, ja että tässä lauseessa olisi avain totuuteen. Jos ottaisimme kaikki toisemme vakavasti, niin esim. emme hyväksyisi väitettä, että pseudotiede tai sen yksittäinen edustaja on tehnyt esim. metafysiikkaa tai olettanut metafyysisiä asioita. Tämä on todella väärin periaatteessa, ja tällaiset syytökset pitää perustella tapauskohtaisesti (missä tieteen iso tapaus on eri kuin pseudotieteen tapaus).

"How Science Became Unscientific"

Kohdassa, missä mainitaan Popper ja Kuhn, videolla oli jokin väite, että teorioiden falsifiointia ei ole olemassa jälkimmäisen oivallukseen nojaten. Minusta nuo kaksi ovat toisiinsa verrattuna turhaa semantiikkaa, koska kun Kuhnin paradigma menee viimeiseen kriisiin, tämä on ainoastaan siksi, että jonkun mielestä se on Popper-falsifioitu viimeisen kerran. Tämän tekevä henkilö käyttää jotain tiukkaa logiikkaa, missä asioiden on oltava Popperin olettaman järjestyksen mukaisia. Muutoin mitään paradigman kuolemia/kulumisia ei vain tapahtuisi itsestään.

Kuhnille voi myös sanoa, että kaikki tieteen ja filosofian teoriat ovat muunnelmia Oxfordin englanninkielen sanakirjasta, joka oli laitettu aakkosjärjestykseen ja jokainen sana esiintyi kerran. Jotkut teoriat ovat myös muunnelmia kokonaisluvuista. Vasta kun tämä sanakirja ja nämä luvut päättyvät, voidaan sanoa, että paradigma on vaihtunut eikä muuttunut.

Ehkä Kuhn on siis Popperin idean muunnelma, eikä filosofia mennyt siinä yhtään askelta eteen tai taaksepäin.

Tieteessä ei ole tällä hetkellä yhtään vanhaa paradigmaa, joka olisi voitu muunnella sopivaksi nykyisiin havaintoihin. Tämän pitäisi kertoa siitä, että tiede on elänyt ja sitä on falsifioitu. Jos tieteessä puolestaan olisi toinen paradigma, joka voisi muunneltuna vastata nykyisiä havaintoja, mutta joku papisto olisi sanomassa, että se ei ole paradigma enää, niin mieti millaista haloota siitä pidettäisiin, että toimivia asioita suositaan ja ei-suosita papillisin perustein. Videolla mainitaan muuten esimerkkinä huomaamattomasti, että electric universesta on olemassa monta versiota, jotka videon mukaan kaikki tulisi tuntea (voiko aloittaja kertoa, paljonko hän arvioi itselleen maksavan tällä hetkellä, että ottaisi selvää kaikista eletric universeen liittyvistä malleista, koska ne eivät ole ilmaiseksi jaeltavia?) ennen kuin kommentoi mitään asiasta. Eikö näitä lasketa yhdeksi paradigmaksi, jota on muunneltu sopimaan paremmin? Se tarkoittaisi, että meillä on merkkejä siitä, että tämä pseudotiede on jotain aloittajan mielestä toksista.

...

2

Lue lisää

Tieteen metafyysisyyden piti jotenkin liittyä Popperiin siten, että Popperin tekemä asia olisi eliminoinut metafysiikan tieteestä, jos hän olisi ollut oikeassa (*). Tässä on täysin minulta ja ehkä kaikilta hukassa metafyysisyyden määritelmä, mutta minusta video tekee tässä ristiriidan, jos se sanoo, että Popper on väärässä sen perusteella, että Kuhn tuli, vaikkakin eri aiheesta (ks. *; seuraavassa logiikassa ei ole merkitystä olisiko Kuhn ollut esim. henkilö, joka toi induktiot takaisin). Periaatteessa jos videon sanoja lainaten metafysiikka liittyy jotenkin teorian yleiseen tapaan käsittää maailma, niin periaatteessa jokaisen Popperin lauseen tai rakennelman (joka ei liity edes maailmaan tai tieteeseen, vaan siihen mitä tapahtuu minkäkin lauseen jälkeen falsifikoinnissa vs. induktiossa, ja jonka minä haluan puolestani kääntää metafyysiseksi ajatteluksi vaikka ei ole mikään pakko), voisi jo nähdä metafyysisenä. Silloin videon tulisi osata päätellä, että tiede on metafyysinen sen perusteella, että Popper todisti tai ainakin antoi hänen olettaa sen olevan metafyysistä, koska oli metafyysinen... ja jonkun mielestä yhteydessä tieteeseen. Jos video tarvitsee jonkun kumoamaan Popperia, se löytää peiton alta pikemminkin epä-metafyysisiä käärmeitä.

(*) Popperista ei sanota, että hän tekisi jotain väärin sanoessaan ettei induktiota pidä käyttää tieteen menetelmänä, joten videon pitäisi jotenkin ottaa tutkiskellen kantaa siihen, että onko induktion käyttö metafysiikan omaksumisen määritelmä. En tiedä kenestä se on ollut. Nyt videon kai silloin on helppo sanoa, että jos se ei voi olla, niin palataan vastaväitteiden puutteeessa perustilaan ('koska Popper poistaa induktion ja koska induktion poisto ei ole sama kuin kertoisi metafysiikan poistuneen niin metafysiikka jää'), että tieteessä käytetään metafysiikkaa. Tässä induktion käyttö on jotain, mitä ihminen tekee tai ei tee. Ja minusta se näyttää vielä enemmän siltä, että ei puhuta todellisuudesta vaan siitä, mitä ihmiset kuvittelevat asioista todellisuudessa. Missä jos väittää ihmisten kuvitelmien olevan tai ei olevan jotain, se on arvotonta kaikkien todellisuuden sovellusten kannalta. Teidän väitteene, 'tiede on metafysiikkaa', ei kuitenkaan ole luonteeltaan sellainen, että sen saa jokainen valita, vaan te kuvailette sillä jotain absoluuttista todellisuutta siitä, mikä on ylipäätään mahdollista. Kannattaisi keksiä jokin muu lähestymistapa aiheeseen kuin Popper. Tai sitten tukea Popperia todella paljon, jotta olisi varmaa, että kaikki tiede muuttui induktiottomaksi Popper-tieteeksi heti, kun hän teki paraparadigmansa. Tämän ei ole tarkoitus koskea pelkästään nykyistä ongelmatiedettä, vaan Popperista ei pidä olla mitään tietä ulos menneisyyden tieteellä tai tulevaisuudessakaan, jos ne muuten täyttävät kriteereitä. Tässä ollut asia ja sen käsittely on hyvin kaukana mistään fyysisestä, joten pitää myös kysyä, että miltä tämä nyt tuntuu.

Äsken mainitussa 'yleisessä tavassa käsittää maailma', voitko selittää, mikä on QM:ssä yleistä vs. ei-yleistä? Mikä on tapa, ja mikä on käsittäminen, ja mikä siinä on maailma?

Kun video sanoo, että olisi väärin, että tiede olisi algoritminen asia, joka on riippumaton todellisuudesta tehdyistä metafysiisistä oletuksista, se on myös itseään vastaan. Tämä ei ehkä liitty mihinkään, mitä Popper on sanonut. Minusta tässä metafyysisyys esiintyy vain lauseina, mitä voi olla, ja loogisuus on siitä täysin erikseen. Loogisuus on kuitenkin algoritmista, ja jos videon tekijä sanoo, että ei ole olemassa sitä, mikä on riippumaton lauseista, niin tämä tarkoittaisi, että ei ole olemassa mitään esim. filosofiaa, joka voisi arvioida, mikä lause eli metafysiikka on minkään arvoista tai loogisesti pätevää. Jokainen metafyysinen vaihtoehto olisi tuomittava siten, että ne ovat kaikki ihmisten hulluuksia, eikä ihminen ole jokin, mikä voi arvioida itseään. Tämä ihmisen hulluus vaikuttaa kaiken taustalla, eikä mihinkään asiaan siis ole ehkä mitään sellaistakaan välinettä kuten tiede, miltä voi saada vastauksia.

Logiikkaan liittyy siihen luottaville ihmisille kuitenkin ongelman kertautuminen siten, että ainakin matemaattisessa logiikassa, joka ei ole kaikkien todeksi jo olettamaa filosofien varmaksi tietämää logiikan säännöstöä, voi sanoa, että jokainen logiikka on oletettu. Eli algoritmi on oletettu monista vaihtoehdoista eivätkä pelkästään lauseet. Tieteessä tämä ei häiritse, koska mittaukset auttavat aina valitsemaan algoritmin.

Jos sinusta mitään metafysiikkaa ei tarvitse tehdä, kuten yleensä et mitään metafyysistä suunnanmuutosta edes esitä, niin äskeinen videon ongelma saavuttaa jotain uudenlaista tiedettä ei koske sinua.

3

Anonyymi kirjoitti:

Tieteen metafyysisyyden piti jotenkin liittyä Popperiin siten, että Popperin tekemä asia olisi eliminoinut metafysiikan tieteestä, jos hän olisi ollut oikeassa (*). Tässä on täysin minulta ja ehkä kaikilta hukassa metafyysisyyden määritelmä, mutta minusta video tekee tässä ristiriidan, jos se sanoo, että Popper on väärässä sen perusteella, että Kuhn tuli, vaikkakin eri aiheesta (ks. *; seuraavassa logiikassa ei ole merkitystä olisiko Kuhn ollut esim. henkilö, joka toi induktiot takaisin). Periaatteessa jos videon sanoja lainaten metafysiikka liittyy jotenkin teorian yleiseen tapaan käsittää maailma, niin periaatteessa jokaisen Popperin lauseen tai rakennelman (joka ei liity edes maailmaan tai tieteeseen, vaan siihen mitä tapahtuu minkäkin lauseen jälkeen falsifikoinnissa vs. induktiossa, ja jonka minä haluan puolestani kääntää metafyysiseksi ajatteluksi vaikka ei ole mikään pakko), voisi jo nähdä metafyysisenä. Silloin videon tulisi osata päätellä, että tiede on metafyysinen sen perusteella, että Popper todisti tai ainakin antoi hänen olettaa sen olevan metafyysistä, koska oli metafyysinen... ja jonkun mielestä yhteydessä tieteeseen. Jos video tarvitsee jonkun kumoamaan Popperia, se löytää peiton alta pikemminkin epä-metafyysisiä käärmeitä.

(*) Popperista ei sanota, että hän tekisi jotain väärin sanoessaan ettei induktiota pidä käyttää tieteen menetelmänä, joten videon pitäisi jotenkin ottaa tutkiskellen kantaa siihen, että onko induktion käyttö metafysiikan omaksumisen määritelmä. En tiedä kenestä se on ollut. Nyt videon kai silloin on helppo sanoa, että jos se ei voi olla, niin palataan vastaväitteiden puutteeessa perustilaan ('koska Popper poistaa induktion ja koska induktion poisto ei ole sama kuin kertoisi metafysiikan poistuneen niin metafysiikka jää'), että tieteessä käytetään metafysiikkaa. Tässä induktion käyttö on jotain, mitä ihminen tekee tai ei tee. Ja minusta se näyttää vielä enemmän siltä, että ei puhuta todellisuudesta vaan siitä, mitä ihmiset kuvittelevat asioista todellisuudessa. Missä jos väittää ihmisten kuvitelmien olevan tai ei olevan jotain, se on arvotonta kaikkien todellisuuden sovellusten kannalta. Teidän väitteene, 'tiede on metafysiikkaa', ei kuitenkaan ole luonteeltaan sellainen, että sen saa jokainen valita, vaan te kuvailette sillä jotain absoluuttista todellisuutta siitä, mikä on ylipäätään mahdollista. Kannattaisi keksiä jokin muu lähestymistapa aiheeseen kuin Popper. Tai sitten tukea Popperia todella paljon, jotta olisi varmaa, että kaikki tiede muuttui induktiottomaksi Popper-tieteeksi heti, kun hän teki paraparadigmansa. Tämän ei ole tarkoitus koskea pelkästään nykyistä ongelmatiedettä, vaan Popperista ei pidä olla mitään tietä ulos menneisyyden tieteellä tai tulevaisuudessakaan, jos ne muuten täyttävät kriteereitä. Tässä ollut asia ja sen käsittely on hyvin kaukana mistään fyysisestä, joten pitää myös kysyä, että miltä tämä nyt tuntuu.

Äsken mainitussa 'yleisessä tavassa käsittää maailma', voitko selittää, mikä on QM:ssä yleistä vs. ei-yleistä? Mikä on tapa, ja mikä on käsittäminen, ja mikä siinä on maailma?

Kun video sanoo, että olisi väärin, että tiede olisi algoritminen asia, joka on riippumaton todellisuudesta tehdyistä metafysiisistä oletuksista, se on myös itseään vastaan. Tämä ei ehkä liitty mihinkään, mitä Popper on sanonut. Minusta tässä metafyysisyys esiintyy vain lauseina, mitä voi olla, ja loogisuus on siitä täysin erikseen. Loogisuus on kuitenkin algoritmista, ja jos videon tekijä sanoo, että ei ole olemassa sitä, mikä on riippumaton lauseista, niin tämä tarkoittaisi, että ei ole olemassa mitään esim. filosofiaa, joka voisi arvioida, mikä lause eli metafysiikka on minkään arvoista tai loogisesti pätevää. Jokainen metafyysinen vaihtoehto olisi tuomittava siten, että ne ovat kaikki ihmisten hulluuksia, eikä ihminen ole jokin, mikä voi arvioida itseään. Tämä ihmisen hulluus vaikuttaa kaiken taustalla, eikä mihinkään asiaan siis ole ehkä mitään sellaistakaan välinettä kuten tiede, miltä voi saada vastauksia.

Logiikkaan liittyy siihen luottaville ihmisille kuitenkin ongelman kertautuminen siten, että ainakin matemaattisessa logiikassa, joka ei ole kaikkien todeksi jo olettamaa filosofien varmaksi tietämää logiikan säännöstöä, voi sanoa, että jokainen logiikka on oletettu. Eli algoritmi on oletettu monista vaihtoehdoista eivätkä pelkästään lauseet. Tieteessä tämä ei häiritse, koska mittaukset auttavat aina valitsemaan algoritmin.

Jos sinusta mitään metafysiikkaa ei tarvitse tehdä, kuten yleensä et mitään metafyysistä suunnanmuutosta edes esitä, niin äskeinen videon ongelma saavuttaa jotain uudenlaista tiedettä ei koske sinua.

3

Lue lisää

Jos video ajattelee, että ihmisten hulluuksista suurin osa näyttäytyy liian hulluiksi, ja joskus jokin tulee oikeaksi ja toimivaksi koetussa maailmassa papiston antaessa aploodeja, niin se uskoo vain Popperin metodiin uudelleen käärittynä. Paitsi että jälkimmäistä ei Popperissa varsinaisesti suvaita ja kyseessä olisi esi-Popperilainen tiedehuuma.

Videolla ehkä yleistetään vähän liikaa, että kaikki tieteen menetelmästä voidaan laskea Popperin konseptoimaksi. Mutta se on myös täysin spesifi asian suhteen, kun se on tiennyt, että sen pitää vastata haasteeseen, missä sanotaan, että 'pseudotiede ei ole tiedettä, koska sitä ei voi falsifikoida'. Tosiasiassa tässä ei ehkä pidä olla näin spesifi, koska vaikka näin sanotaan niin väite ei ole automaattisesti niin tarkka, että se viittaa välttämättä Popperin-kaltaiseen ajatteluun kirjassa, jonka teki Popper. Koska on myös mahdollista, että varsinaisena syynä tähän lauseeseen on se, että sama pseudoesitys ei ole muodostettavissa induktion ensimmäiseksi askeleeksi, ja tämä on samastata syystä, kuin miksi se ei ole falsifikoitavissa. Esim. 'on olemassa viides dimensio ja sen objekti x', ei tuota välttämättä huonosti tehtynä heittona yhtään induktiota, jossa induktion alkuaskel tapahtuu jossain 4D:ssä, missä se nähdään, ja mistä päätellään koko lauseen olevan totta esim. pelkässä 4D-maailmassa, kun osan nähtiin (toivottiin nähdyn) jo. Popperin palvelijat sanovat, että teoria ei ole falsifikoitavissa, mutta häntä ennen kaikki (siis jokainen) olisi sanonut, että en voi johtaa tuosta ensimmäistä ja siten kaikkia 4D-maailman tapahtumia.

Video ei ole lähelläkään mitään hienoa vastareaktiota lauseeseen 'pseudotiede ei ole tiedettä, koska sitä ei voi falsifikoida' (*). Puolen tunnin keskustelu Popperista falsifikoinnin profeettana, joka kaadettiin, oli yllä antamallani tavalla aivan väärin. Tieteilijöillä on toistensa ja itsensä falsifikointia aikoessaan täysin selviä ajatuksia siitä, miten se tapahtuu, ja näitä voidaan verrata siihen, miten sama on mahdotonta tietyille pseudotieteen mallien esittäjille. Tämä on se mikä paremmin osoittaa, että tieteessä on olemassa falsifikointeja, jotka onnistuvat. Eikä sille että tiede aloittaa ja suorittaa falsifikointi prosessin mittaamalla, ole mitään merkitystä sillä, miten Kuhn on nähnyt mielessään paradigmojen muuttumisen nopeuden suhteessa Emmerdalen kausien vaihtumiseen. Jos on pakko niin väite voidaan myös kirjoittaa muotoon, että pseudotieteessä ei ole mahdollista muuntaa pseudomallia vastaamaan jotain mitattua asiaa, vaan kaikki muutokset niissä olisivat triviaaleja.

(*) Tässä kukaan ei ole ajanut takaa sitä, että toinen riittää toisen määritelmäksi ja maailmassa on tällainen dipoli-vastakkainasettelu. Sen jälkeen kun jätetään falsifikoinnista puhuminen ja muu tieteenfilosofia pois, niin pseudotiede jää edelleen pseudotieteeksi tai ihan vain joksikin ei-tieteeksi jostain muusta syystä.

Todella usein on pseudotiedettä eli ikävä tiedeaiheinen ihminen, jonka väite on sellainen, että sen myös voi falsifikoida suorilta koska siinä puhutaan olemassaolevista asioista, jotka on kerran jo mitattu ristiriitaiseksi sen kanssa, mitä henkilö sanoo. Tämä viittaa siihen, että jotkut pseudot sanovat jotain, mutta eivät ymmärrä kaikkea sanomaansa itsekään, saati että tietäisivät kaikki mittaukset. Alla on esimerkkejä kuitenkin eniten siitä (kyseessä on fysiikka), että pseudoilu koostetaan englanninkielisistä lauseista 'tämä on tätä ja tekee näin' eikä niissä ole matematiikkaa, joka sanoisi, mikä on mitatttavan suuren arvo, kun kaikki arvot ovat olleet jotain. Tällöin palaute voi olla, että tiedettä ei ole tehty, niin paljon kuin tieteessä pitää tiedettä olla, ja sen seurauksena kaikkea falsifiontia, mitä tunnettaisiin ja osattaisiin tehdä hyvin tarkasti, ei ole kutsuttu pseudoesityksessä käyttöön.

Seuraavaksi video ei ole kaiketi ymmärtänyt, mitä falsifikoinnilla haetaan väitteessä takaa. Se esittää ajatuksen, että kaikki väitteet sanakirjassa voisivat olla falsifikoitavissa, koska maailma on tai ei ole väitteen mukainen. Tässä henkilö ei ole koskaan kokenut elämässään väitettä, jossa ei puhuta mitään maailmasta. Tässä olisi nyt huomattava paikka määritellä metafysiikka siten, että falsifikoitavat aiheet eivät ole metafysiikkaa, ja koska kaikki toimii aina niin kaksinapaisesti, niin loput aiheet ilmeisesti ovat. Veikkaan että tässä joku papinpoika on sanonut, että epäfalsifikoimattomat asiat ovat metafyysisiä (tai ihan vain, että metafyysinen asia ei ole falsifikoitavissa, mikä olisi aivan loistava lähtökohta videoreaktiolle). Miksi antaisit kenenkään sellaisen määritellä ja juurikin yleistää puolestasi sen, mitä kaikkea metafysiikka on?

4

Anonyymi kirjoitti:

Jos video ajattelee, että ihmisten hulluuksista suurin osa näyttäytyy liian hulluiksi, ja joskus jokin tulee oikeaksi ja toimivaksi koetussa maailmassa papiston antaessa aploodeja, niin se uskoo vain Popperin metodiin uudelleen käärittynä. Paitsi että jälkimmäistä ei Popperissa varsinaisesti suvaita ja kyseessä olisi esi-Popperilainen tiedehuuma.

Videolla ehkä yleistetään vähän liikaa, että kaikki tieteen menetelmästä voidaan laskea Popperin konseptoimaksi. Mutta se on myös täysin spesifi asian suhteen, kun se on tiennyt, että sen pitää vastata haasteeseen, missä sanotaan, että 'pseudotiede ei ole tiedettä, koska sitä ei voi falsifikoida'. Tosiasiassa tässä ei ehkä pidä olla näin spesifi, koska vaikka näin sanotaan niin väite ei ole automaattisesti niin tarkka, että se viittaa välttämättä Popperin-kaltaiseen ajatteluun kirjassa, jonka teki Popper. Koska on myös mahdollista, että varsinaisena syynä tähän lauseeseen on se, että sama pseudoesitys ei ole muodostettavissa induktion ensimmäiseksi askeleeksi, ja tämä on samastata syystä, kuin miksi se ei ole falsifikoitavissa. Esim. 'on olemassa viides dimensio ja sen objekti x', ei tuota välttämättä huonosti tehtynä heittona yhtään induktiota, jossa induktion alkuaskel tapahtuu jossain 4D:ssä, missä se nähdään, ja mistä päätellään koko lauseen olevan totta esim. pelkässä 4D-maailmassa, kun osan nähtiin (toivottiin nähdyn) jo. Popperin palvelijat sanovat, että teoria ei ole falsifikoitavissa, mutta häntä ennen kaikki (siis jokainen) olisi sanonut, että en voi johtaa tuosta ensimmäistä ja siten kaikkia 4D-maailman tapahtumia.

Video ei ole lähelläkään mitään hienoa vastareaktiota lauseeseen 'pseudotiede ei ole tiedettä, koska sitä ei voi falsifikoida' (*). Puolen tunnin keskustelu Popperista falsifikoinnin profeettana, joka kaadettiin, oli yllä antamallani tavalla aivan väärin. Tieteilijöillä on toistensa ja itsensä falsifikointia aikoessaan täysin selviä ajatuksia siitä, miten se tapahtuu, ja näitä voidaan verrata siihen, miten sama on mahdotonta tietyille pseudotieteen mallien esittäjille. Tämä on se mikä paremmin osoittaa, että tieteessä on olemassa falsifikointeja, jotka onnistuvat. Eikä sille että tiede aloittaa ja suorittaa falsifikointi prosessin mittaamalla, ole mitään merkitystä sillä, miten Kuhn on nähnyt mielessään paradigmojen muuttumisen nopeuden suhteessa Emmerdalen kausien vaihtumiseen. Jos on pakko niin väite voidaan myös kirjoittaa muotoon, että pseudotieteessä ei ole mahdollista muuntaa pseudomallia vastaamaan jotain mitattua asiaa, vaan kaikki muutokset niissä olisivat triviaaleja.

(*) Tässä kukaan ei ole ajanut takaa sitä, että toinen riittää toisen määritelmäksi ja maailmassa on tällainen dipoli-vastakkainasettelu. Sen jälkeen kun jätetään falsifikoinnista puhuminen ja muu tieteenfilosofia pois, niin pseudotiede jää edelleen pseudotieteeksi tai ihan vain joksikin ei-tieteeksi jostain muusta syystä.

Todella usein on pseudotiedettä eli ikävä tiedeaiheinen ihminen, jonka väite on sellainen, että sen myös voi falsifikoida suorilta koska siinä puhutaan olemassaolevista asioista, jotka on kerran jo mitattu ristiriitaiseksi sen kanssa, mitä henkilö sanoo. Tämä viittaa siihen, että jotkut pseudot sanovat jotain, mutta eivät ymmärrä kaikkea sanomaansa itsekään, saati että tietäisivät kaikki mittaukset. Alla on esimerkkejä kuitenkin eniten siitä (kyseessä on fysiikka), että pseudoilu koostetaan englanninkielisistä lauseista 'tämä on tätä ja tekee näin' eikä niissä ole matematiikkaa, joka sanoisi, mikä on mitatttavan suuren arvo, kun kaikki arvot ovat olleet jotain. Tällöin palaute voi olla, että tiedettä ei ole tehty, niin paljon kuin tieteessä pitää tiedettä olla, ja sen seurauksena kaikkea falsifiontia, mitä tunnettaisiin ja osattaisiin tehdä hyvin tarkasti, ei ole kutsuttu pseudoesityksessä käyttöön.

Seuraavaksi video ei ole kaiketi ymmärtänyt, mitä falsifikoinnilla haetaan väitteessä takaa. Se esittää ajatuksen, että kaikki väitteet sanakirjassa voisivat olla falsifikoitavissa, koska maailma on tai ei ole väitteen mukainen. Tässä henkilö ei ole koskaan kokenut elämässään väitettä, jossa ei puhuta mitään maailmasta. Tässä olisi nyt huomattava paikka määritellä metafysiikka siten, että falsifikoitavat aiheet eivät ole metafysiikkaa, ja koska kaikki toimii aina niin kaksinapaisesti, niin loput aiheet ilmeisesti ovat. Veikkaan että tässä joku papinpoika on sanonut, että epäfalsifikoimattomat asiat ovat metafyysisiä (tai ihan vain, että metafyysinen asia ei ole falsifikoitavissa, mikä olisi aivan loistava lähtökohta videoreaktiolle). Miksi antaisit kenenkään sellaisen määritellä ja juurikin yleistää puolestasi sen, mitä kaikkea metafysiikka on?

4

Lue lisää

Video kadottaa aiheen myös tehdessään esimerkin lääkkeestä, ja sanoo, että tämä voisi olla sanojen uudelleen määrittelyssä pseudotiedettä. Se on mahdollisimman kaukana arvostelusta, jota jollekin pseudolle on annettu, koska se ei sisällä yhtään ei-falsifikoituvuutta, koska valelääkkeellä on aina falsifikointimenetelmä. Kaikki maailman homeopaatit ovat jatkuvasti tieteellisen menetelmän piirissä nimeltä 'jos se on lääke, kokeile sitä'. Mutta he eivät vain ole reagoineet mitenkään siihen, minkä tuloksen tiede antaa tai jotain.

Toinen videolla jatkossa esiin tuleva teema olisi se, että tulisi tehdä ero valehtelijoiden ja pseudotieteen välillä. Missä valehtelussa on monta menetelmää, ja missä ikäänkuin deep fake valehtelu voi olla sitä, että tehdään myös omista kyvyistä ja ideoista lähtöisin alkuperäistä pseudotiedettä. Mutta jotkut pseudotieteilijät eivät valehtele. Mainosesimerkissä olisi voitu valehdella kaikista kokeista eikä Popper voisi kuin nyökkäillä.

Jos sanotaan vielä, että videon pitäisi puolustaa jotain, jota on sanottu kritisoiden ei-falsifikoitavaksi, niin ei sillä ole minkäälaista puolustusta, jos ajatellaan Popperin ym. sijaan minkälaisia falsifikointimenetelmiä tiedemaailma oikeasti tässä tarkoittaa käyttävänsä kaikkiin näkemiinsä malleihin, ja mitä se niistä itse tosiaan harjoittaa. Lisäksi jos kyseessä sattuisi olemaan valehteleva kohde, niin mikään tässä aihepiirissä ei puolusta sellaiselta syytökseltä. Tällainen tulee pian ilmi videossa, jonka on tehnyt Dave.

...

Videon koko jatko käsittelee fysiikkaa. Kaikki tähänastinen on paljon suuremmassa merkityksessä jossain muualla, koska humanistisissa tieteissä sen oikeat tekijät pohtivat itse paljon useammin kauhuissaan, että miten sanomastani asiasta tulisi falsifioitava tai huomaako joku, että se ei ole. Fysiikassa on periaatteessa vaikea joutua tilanteeseen, missä sinulle sanottaisiin, että malli jonka muuten teit ei sisältänyt mitään fyysistä tapahtumaa, jolle on olemassa mittaus (esim. silloin kun teet mallin universumin horisonttien takse tai pelkästä Planckin skaalasta). Erikseen voi olla jotkut Sheldraket, jotka sanovat tekevänsä mallin jostain mitä on kaikkialla:
'Ai. Se on silloin fyysisesti kaikkialla ja fysiikan teoria.'
'Tämä mikä on kaikkialla vaikuttaa vain kuulijani aivoihin.'
'Dorka teit sen siten, että kukaan ei voi koskaan mitata sitä oikeaksi tai vääräksi.'

https://www.youtube.com/playlist?list=PLs6UKeI8itiFAgEsyEcEkc30y1k5Z1fpC
Ensimmäisessä videossa oli joitain falsifiointeja liittyen putoamisen ja sähköilmiöiden näkyviin käsitteisiin, minkä jälkeen tulee esiin väitetysti se etteivät pseudot ole tehneet matemaattisia malleja tarkempaa ennustamista varten. Formscape-videoija väittää, että Dave vetoaa vain siihen, että kaikki tieto on jo hänellä ja tämä haluaa pysyä siinä. Tämä antaisi olettaa, että jossain silti olisikin vaihtoehtoista matematiikkaa maailmasta. Tiedän itsekin, että on olemassa julkaistua matematiikkaa yhdestä galaksista kauan kauan sitten, mutta voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, miten saamaton ja ymmärtämätön videon tekijä on, kun hän ei suoraan näytä Daven väitettä, ja rullaa kyseistä matematiikkaa (tai jotain millä on merkitystä muka tälläkin vuosituhannella) kaikkien silmien edessä.

Videon tekijää kiinnostaa sensijaan jokin ehdoton varmuus gravitaatiosta, ja päätellen videosta tähän mennessä, hän taitaa ajattella, että jos ei tunne kvanttigravitaatiota ja ole sen pappi, niin ei tunne myöskään maapallon painovoimaa tai tähtien fysiikkaa niin paljon, että saisi puhua. Tämä on hänen harhainen maailmankuvansa äänessä, missä hän luulee, että asiat pitää redusoida kvanttiosiinsa ennenkuin niistä tulee lasta. Tässä on myös outo neuvo tieteen menetelmiin, koska hän ehdottaa, että ennen kuin on täydellinen tieto (jonka nimi valitettavasti jo satutaan tietämään on QG, mutta videota varten on ehkä sanottava, että se voi olla muutakin), ei pitäisi olla olemassa falsifikointia (seurausta tulla falsifikoituneeksi ei olisi millekään) tai sitä, että jostain teoriasta luovutaan tai paradigmaa muutetaan. Tämä on kauhea ristiriita Popperin tieto-käsitteen kanssa, mikä videossa esiteltiin ensimmäisen puolituntisen ajan, eikä koskaan mainittu olisiko Popper ollut tässä suhteessa väärässä. Popperin mukaan siis mitään tietoa ei ole eikä tule ja on vain teorian ehdotus, josta tulee falsifoitu aina. Miten siitä tulee falsifioitu, ei ole että teorian tekijältä kysytään lupaa sen falsifioimiseksi, tai että falsifioija yrittää todistaa kelpoisuutensa jonkinlaisessa pappiskunnassa tekemällä itse ensin kakkosteorian, jolla täytyy olla tietty täydellisyyden asema (tästä kuitenkin seuraisi se, että systeemi olisi pakollisesti erittäin Kuhninen eli myös toksinen aloittajan mukaan, ja että toinen teoria on aina sillä hetkellä olemassa, kun paradigman kuolinkorahdus tapahtuu pitkitetyn piinan jälkeen).

5

Anonyymi kirjoitti:

Video kadottaa aiheen myös tehdessään esimerkin lääkkeestä, ja sanoo, että tämä voisi olla sanojen uudelleen määrittelyssä pseudotiedettä. Se on mahdollisimman kaukana arvostelusta, jota jollekin pseudolle on annettu, koska se ei sisällä yhtään ei-falsifikoituvuutta, koska valelääkkeellä on aina falsifikointimenetelmä. Kaikki maailman homeopaatit ovat jatkuvasti tieteellisen menetelmän piirissä nimeltä 'jos se on lääke, kokeile sitä'. Mutta he eivät vain ole reagoineet mitenkään siihen, minkä tuloksen tiede antaa tai jotain.

Toinen videolla jatkossa esiin tuleva teema olisi se, että tulisi tehdä ero valehtelijoiden ja pseudotieteen välillä. Missä valehtelussa on monta menetelmää, ja missä ikäänkuin deep fake valehtelu voi olla sitä, että tehdään myös omista kyvyistä ja ideoista lähtöisin alkuperäistä pseudotiedettä. Mutta jotkut pseudotieteilijät eivät valehtele. Mainosesimerkissä olisi voitu valehdella kaikista kokeista eikä Popper voisi kuin nyökkäillä.

Jos sanotaan vielä, että videon pitäisi puolustaa jotain, jota on sanottu kritisoiden ei-falsifikoitavaksi, niin ei sillä ole minkäälaista puolustusta, jos ajatellaan Popperin ym. sijaan minkälaisia falsifikointimenetelmiä tiedemaailma oikeasti tässä tarkoittaa käyttävänsä kaikkiin näkemiinsä malleihin, ja mitä se niistä itse tosiaan harjoittaa. Lisäksi jos kyseessä sattuisi olemaan valehteleva kohde, niin mikään tässä aihepiirissä ei puolusta sellaiselta syytökseltä. Tällainen tulee pian ilmi videossa, jonka on tehnyt Dave.

...

Videon koko jatko käsittelee fysiikkaa. Kaikki tähänastinen on paljon suuremmassa merkityksessä jossain muualla, koska humanistisissa tieteissä sen oikeat tekijät pohtivat itse paljon useammin kauhuissaan, että miten sanomastani asiasta tulisi falsifioitava tai huomaako joku, että se ei ole. Fysiikassa on periaatteessa vaikea joutua tilanteeseen, missä sinulle sanottaisiin, että malli jonka muuten teit ei sisältänyt mitään fyysistä tapahtumaa, jolle on olemassa mittaus (esim. silloin kun teet mallin universumin horisonttien takse tai pelkästä Planckin skaalasta). Erikseen voi olla jotkut Sheldraket, jotka sanovat tekevänsä mallin jostain mitä on kaikkialla:
'Ai. Se on silloin fyysisesti kaikkialla ja fysiikan teoria.'
'Tämä mikä on kaikkialla vaikuttaa vain kuulijani aivoihin.'
'Dorka teit sen siten, että kukaan ei voi koskaan mitata sitä oikeaksi tai vääräksi.'

https://www.youtube.com/playlist?list=PLs6UKeI8itiFAgEsyEcEkc30y1k5Z1fpC
Ensimmäisessä videossa oli joitain falsifiointeja liittyen putoamisen ja sähköilmiöiden näkyviin käsitteisiin, minkä jälkeen tulee esiin väitetysti se etteivät pseudot ole tehneet matemaattisia malleja tarkempaa ennustamista varten. Formscape-videoija väittää, että Dave vetoaa vain siihen, että kaikki tieto on jo hänellä ja tämä haluaa pysyä siinä. Tämä antaisi olettaa, että jossain silti olisikin vaihtoehtoista matematiikkaa maailmasta. Tiedän itsekin, että on olemassa julkaistua matematiikkaa yhdestä galaksista kauan kauan sitten, mutta voitaisiin kiinnittää huomiota siihen, miten saamaton ja ymmärtämätön videon tekijä on, kun hän ei suoraan näytä Daven väitettä, ja rullaa kyseistä matematiikkaa (tai jotain millä on merkitystä muka tälläkin vuosituhannella) kaikkien silmien edessä.

Videon tekijää kiinnostaa sensijaan jokin ehdoton varmuus gravitaatiosta, ja päätellen videosta tähän mennessä, hän taitaa ajattella, että jos ei tunne kvanttigravitaatiota ja ole sen pappi, niin ei tunne myöskään maapallon painovoimaa tai tähtien fysiikkaa niin paljon, että saisi puhua. Tämä on hänen harhainen maailmankuvansa äänessä, missä hän luulee, että asiat pitää redusoida kvanttiosiinsa ennenkuin niistä tulee lasta. Tässä on myös outo neuvo tieteen menetelmiin, koska hän ehdottaa, että ennen kuin on täydellinen tieto (jonka nimi valitettavasti jo satutaan tietämään on QG, mutta videota varten on ehkä sanottava, että se voi olla muutakin), ei pitäisi olla olemassa falsifikointia (seurausta tulla falsifikoituneeksi ei olisi millekään) tai sitä, että jostain teoriasta luovutaan tai paradigmaa muutetaan. Tämä on kauhea ristiriita Popperin tieto-käsitteen kanssa, mikä videossa esiteltiin ensimmäisen puolituntisen ajan, eikä koskaan mainittu olisiko Popper ollut tässä suhteessa väärässä. Popperin mukaan siis mitään tietoa ei ole eikä tule ja on vain teorian ehdotus, josta tulee falsifoitu aina. Miten siitä tulee falsifioitu, ei ole että teorian tekijältä kysytään lupaa sen falsifioimiseksi, tai että falsifioija yrittää todistaa kelpoisuutensa jonkinlaisessa pappiskunnassa tekemällä itse ensin kakkosteorian, jolla täytyy olla tietty täydellisyyden asema (tästä kuitenkin seuraisi se, että systeemi olisi pakollisesti erittäin Kuhninen eli myös toksinen aloittajan mukaan, ja että toinen teoria on aina sillä hetkellä olemassa, kun paradigman kuolinkorahdus tapahtuu pitkitetyn piinan jälkeen).

5

Lue lisää

Vaikka tuo äskeinen systeemi olisi vähemmän jyrkkä kuin Popperointi, tuo ehdotus on kaikkia tieteen evoluutioita vastaan, eikä se toimisi, jos tätä ajatusta sovellettaisiin täysillä teorioissa, joilla on vain pieni ero keskenään, eli jotka esim. molemmat ovat QG:itä. Sitäpaitsi mikä hinku henkilöllä tällöin oli kritisoida tilaa, missä fysiikalla on GR + QM teoriat samanaikaisena eikä kumpaakaan niistä vastaan puhuta papin toimesta, eikä häntä kaikkitietävämpää pappia juuri ole, missä siis oikein annetaan kaikkien kukkien kukkia (Dave puolestaan antaa jopa menneiden paradigmojen kukkia).

Daven tyyli on argumentoiva mm. yksinkertaisissa gravitaatiokohdissa, eikä omaan asemaansa turvautuva. Tosin tarkemmassa väittelyssä, joka muistuttaisi filosofiaa, jokainen hänen lauseensa on väite, että hän tai kaikki tietävät jotain. Kuten sen että esineet putoavat alaspäin ja että hän tietää, mikä on Faradayn häkki. Joku voisi halutessaan väitellä hänen kanssaan siten, että kysyisi, mikä on putoamisen määritelmä, ja mistä tiedetään, että se on alaspäin. Väittäen hänelle ettei hän tiedä, mikä on Faradayn häkki. Video ei minusta tarkoita tätä Daven ns. 'tietoina' joita ei perattu yhtään sen tarkemmin tässä yhteydessä. Edellisen osion mukaan tieto tarkoittaa edelleen QG-tietoa.

Se joka tässä tuhoaa hyvää dialogia ja aiheuttaa kaikenlaista toksisuutta tieteelliseen keskusteluun on nyt kuitenkin Formscape. Koska hän väittää Davea vastaan siten, että perustaa kaiken vain siihen, että Davella ei ole arvovaltaa. Luoden ilmapiirin, jossa asioihin tarvitaan arvovaltaa. Tämä johtuu paljon toki siitä, että tekijä on paketoinut viestinsä tosi huonosti. Periaatteessahan esim. pyyntö 'selitä Webb-havainnot ' (Webb-ongelma ei ole QG-ongelma vaikka tässä pyörii sekaisin) olisi luonteeltaan vaikeusastetta lukuunottamatta sama kuin 'selitä Faraday'. Formscape saa kuitenkin esim. Webb-asian näyttämään siltä, että Webbin selittäminen on pelkkä arvovallan lähde. Se on sitä jo siksi, että siinä katkaistaan dialogi ja väistetään toisen kysymys kysymyksellä, jonka täytyy muka edeltää kysymyslupaa, mutta lisäksi on oleellista, että useimpien paitsi Formscapen kvanttirreduktionistien mielestä asioilla ei ole mitään yhteyttä keskenään. Jossain universumissa voisi olla vielä pieni mahdollisuus ajatella, että Faradayn häkki pitää kirjoittaa QG-teoriassa, ennen kuin sen toiminta on selvää, mutta jos ja kun näin ei ole, tekijä on ajanut meidät seuraamaan toksista keskustelua. Ja saa itsensä näyttämään siltä, että joskus tulevaisuudessa hän kyllä ottaa vastaan kaiken kritiikin kyselemättä, kunhan sen esittäjä on QG-pappi jollaiselle hän luovuttaisi koko kehonsa. Voi tosin olla, että hän ei halua sitä, ja pelaa tässä venäläistä rulettia, missä hän luottaa siihen ettei QG-pappeja tule.

Pienissä kohdissa videon sanat Daven arvovallasta ovat myös sellaisia, että ne jättävät avoimeksi, että olisiko arvovalta kuitenkin vielä jollain muulla, kuten Daven koululla.

Vaikka tämä kirjoitus näyttää siltä, että olisi olemassa dialogi Dave vs. tekijä, niin oikeastaan videolla ei missään esiinny merkkejä siitä, että tekijä tietäisi hyvin, mitä electric universe on. Se että ei tiedä ,mitä jokin on, tietäisi oikeasti huonoa sille, että sitä voisi kritisoida.

Daven ensimmäinen video ei johtanut ketään harhaan siinä, että electric universen (tämäkin on ihmiskunnan mittakaavassa osakenttä, jolla voi rajata ulos esim. oikeat tiedejulkaisut) kenttä ei olisi muuntunut useisiin muotoihin. Olisi kuitenkin aina oikein olla sitä mieltä, että kenen tahansa muun version kritisointi olisi kiinnostavampaa kuin sen, minkä hän valitsi. Mutta näiden muiden täytyy mennä jonoon. Daven myöhemmät videot keskittyvät paljon vain yhteen ryhmittymään (missä matematiikkaa varmaan ei paljon ole) ja hän esittää näistä lisää syytteitä petoksista ja valheista, mikä on hyvin erilainen pallopuisto kuin se, että kenellä on matematiikkaa.

...

Collierin videot ovat kotivideotyyppisiä ajanhenki-kommentteja eivätkä kauhean käsikirjoitettuja tiedeteemoja. Hän puhuu eniten henkilöistä, jotka hänen väitteidensä mukaan lähestyvät häntä suoraan tieteellisissä aiheissa. Englanninkielinen nimitys näille henkilöille kuvailee henkilön psyykkistä tilaa. Vaikka sanalla viitataan yleensä myös suuren yleisöön ja huijaamiseen, niin ykkösvideossa mitään tällaista ei tule mainituksi, ja kyseessä on vain hyvin amatöörimäinen pseudotoiminta jaettuna yhdelle fyysikolle (vaikka lähinnä somea näytetään kuvaesimerkkinä), jossa henkilöiden psyyke tulee esinn, koska tunteet käyvät hänen mukaansa kuumina. Siten mitään Collierin kohteista on vaikea verrata muihin yksiköihin, missä yleensä mitään tunteita ei näytetä (onko juuri Formscapen on vaikea verrrata mitään mihinkään, koska hän näyttää edelleen ajattelevan, että puhe on jostain suuresta pseudotuottajasta?). Selitykset kohteista ovat keittiöpsykologiaa.

6

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka tuo äskeinen systeemi olisi vähemmän jyrkkä kuin Popperointi, tuo ehdotus on kaikkia tieteen evoluutioita vastaan, eikä se toimisi, jos tätä ajatusta sovellettaisiin täysillä teorioissa, joilla on vain pieni ero keskenään, eli jotka esim. molemmat ovat QG:itä. Sitäpaitsi mikä hinku henkilöllä tällöin oli kritisoida tilaa, missä fysiikalla on GR QM teoriat samanaikaisena eikä kumpaakaan niistä vastaan puhuta papin toimesta, eikä häntä kaikkitietävämpää pappia juuri ole, missä siis oikein annetaan kaikkien kukkien kukkia (Dave puolestaan antaa jopa menneiden paradigmojen kukkia).

Daven tyyli on argumentoiva mm. yksinkertaisissa gravitaatiokohdissa, eikä omaan asemaansa turvautuva. Tosin tarkemmassa väittelyssä, joka muistuttaisi filosofiaa, jokainen hänen lauseensa on väite, että hän tai kaikki tietävät jotain. Kuten sen että esineet putoavat alaspäin ja että hän tietää, mikä on Faradayn häkki. Joku voisi halutessaan väitellä hänen kanssaan siten, että kysyisi, mikä on putoamisen määritelmä, ja mistä tiedetään, että se on alaspäin. Väittäen hänelle ettei hän tiedä, mikä on Faradayn häkki. Video ei minusta tarkoita tätä Daven ns. 'tietoina' joita ei perattu yhtään sen tarkemmin tässä yhteydessä. Edellisen osion mukaan tieto tarkoittaa edelleen QG-tietoa.

Se joka tässä tuhoaa hyvää dialogia ja aiheuttaa kaikenlaista toksisuutta tieteelliseen keskusteluun on nyt kuitenkin Formscape. Koska hän väittää Davea vastaan siten, että perustaa kaiken vain siihen, että Davella ei ole arvovaltaa. Luoden ilmapiirin, jossa asioihin tarvitaan arvovaltaa. Tämä johtuu paljon toki siitä, että tekijä on paketoinut viestinsä tosi huonosti. Periaatteessahan esim. pyyntö 'selitä Webb-havainnot ' (Webb-ongelma ei ole QG-ongelma vaikka tässä pyörii sekaisin) olisi luonteeltaan vaikeusastetta lukuunottamatta sama kuin 'selitä Faraday'. Formscape saa kuitenkin esim. Webb-asian näyttämään siltä, että Webbin selittäminen on pelkkä arvovallan lähde. Se on sitä jo siksi, että siinä katkaistaan dialogi ja väistetään toisen kysymys kysymyksellä, jonka täytyy muka edeltää kysymyslupaa, mutta lisäksi on oleellista, että useimpien paitsi Formscapen kvanttirreduktionistien mielestä asioilla ei ole mitään yhteyttä keskenään. Jossain universumissa voisi olla vielä pieni mahdollisuus ajatella, että Faradayn häkki pitää kirjoittaa QG-teoriassa, ennen kuin sen toiminta on selvää, mutta jos ja kun näin ei ole, tekijä on ajanut meidät seuraamaan toksista keskustelua. Ja saa itsensä näyttämään siltä, että joskus tulevaisuudessa hän kyllä ottaa vastaan kaiken kritiikin kyselemättä, kunhan sen esittäjä on QG-pappi jollaiselle hän luovuttaisi koko kehonsa. Voi tosin olla, että hän ei halua sitä, ja pelaa tässä venäläistä rulettia, missä hän luottaa siihen ettei QG-pappeja tule.

Pienissä kohdissa videon sanat Daven arvovallasta ovat myös sellaisia, että ne jättävät avoimeksi, että olisiko arvovalta kuitenkin vielä jollain muulla, kuten Daven koululla.

Vaikka tämä kirjoitus näyttää siltä, että olisi olemassa dialogi Dave vs. tekijä, niin oikeastaan videolla ei missään esiinny merkkejä siitä, että tekijä tietäisi hyvin, mitä electric universe on. Se että ei tiedä ,mitä jokin on, tietäisi oikeasti huonoa sille, että sitä voisi kritisoida.

Daven ensimmäinen video ei johtanut ketään harhaan siinä, että electric universen (tämäkin on ihmiskunnan mittakaavassa osakenttä, jolla voi rajata ulos esim. oikeat tiedejulkaisut) kenttä ei olisi muuntunut useisiin muotoihin. Olisi kuitenkin aina oikein olla sitä mieltä, että kenen tahansa muun version kritisointi olisi kiinnostavampaa kuin sen, minkä hän valitsi. Mutta näiden muiden täytyy mennä jonoon. Daven myöhemmät videot keskittyvät paljon vain yhteen ryhmittymään (missä matematiikkaa varmaan ei paljon ole) ja hän esittää näistä lisää syytteitä petoksista ja valheista, mikä on hyvin erilainen pallopuisto kuin se, että kenellä on matematiikkaa.

...

Collierin videot ovat kotivideotyyppisiä ajanhenki-kommentteja eivätkä kauhean käsikirjoitettuja tiedeteemoja. Hän puhuu eniten henkilöistä, jotka hänen väitteidensä mukaan lähestyvät häntä suoraan tieteellisissä aiheissa. Englanninkielinen nimitys näille henkilöille kuvailee henkilön psyykkistä tilaa. Vaikka sanalla viitataan yleensä myös suuren yleisöön ja huijaamiseen, niin ykkösvideossa mitään tällaista ei tule mainituksi, ja kyseessä on vain hyvin amatöörimäinen pseudotoiminta jaettuna yhdelle fyysikolle (vaikka lähinnä somea näytetään kuvaesimerkkinä), jossa henkilöiden psyyke tulee esinn, koska tunteet käyvät hänen mukaansa kuumina. Siten mitään Collierin kohteista on vaikea verrata muihin yksiköihin, missä yleensä mitään tunteita ei näytetä (onko juuri Formscapen on vaikea verrrata mitään mihinkään, koska hän näyttää edelleen ajattelevan, että puhe on jostain suuresta pseudotuottajasta?). Selitykset kohteista ovat keittiöpsykologiaa.

6

Lue lisää

Formscape ei keskustele Collierin kanssa mistään hänen kohdastaan ja heittää taas ilmoille jotain, että Collier puhuu, koska luulee tietävänsä jotain jossain muualla alallaan. Oleellisia asioita, mitä Collier olisi maininnut, on että se mitä hänen mainitsemansa kohteet yleensä tekevät ei ole fysiikan lakeja matemaattisena mallina, joten hänelle sanotuilla asioilla ei voi tehdä mitään. Tässä kohtaa ihmetyttää myös vähän näiden tiettyjen videoiden valinta pelkkää tällaista viestiä varten. Periaatteessahan tekijä olisi voinut ottaa minkä tahansa fysiikan esitelmän, missä joku henkilö tosiasiassa purkaa koko tunnin ajan juuri sitä, mitä hän nyt tietää. Ja tekijä olisi voinut todeta tälle, että tossahan kuvittelet tietäväsi tuon kaiken, mutta näin ei ole tms.. Onkin merkittävää huomata, että tässä ei ole viimeisen puolentunnin aikana ollut enää aiheena standardi tiede, vaan videon aihe on pikemminkin huuhaa-fysiikan puolustaminen. Näissä kohdissa oleellinen puolustus on se, että kaikki huuhaat eivät ole kuin Collierin kohteet vaan heitä on parempiakin. Silti tekijä on selvästi pystynyt ajattelemaan vain sillä tasolla, että näiden huuhaiden puolustus vaatii hyökkäämistä standarditiedettä vastaan eri tasoilla liittyen sen menetelmiin ja jopa eettisyyteen. Jos videon idea välillä olisi, että amatöörit ja tiede voisivat elää yhteistä elämää rauhassa, niin on vähän outoa kääriä tämä tieteen kuolemaksi nimettyyn videoon, siitä syystä siis että miksi hypätä kuolevaan laivaan?

Tieteen kritisointi lähtien siitä, että etsijä-Kuhn löysi tieteestä totuuden, joka on aloittajan mielestä sama kuin, että sen löydettiin olevan kuollut järjestelmä, ei korjaannu minusta miksikään sillä, että jotkut amatöörit tekevät lisää asioita, jotka voivat olla täydellisiä ideoita, mutta jotka silti syötetään tähän systeemin oravanpyörään uusina askeleina. Olisi lopussa paljon hienompaa, jos pseudotieteellä olisi näyttää, että sillä on ylivertainen tieteen tekemisen menetelmä, missä mitään ongelmaa ei voi ilmetä, ja ihmiset ovat parempia esimerkiksi toistensa papillisissa toimituksissa.

Vähän viimeistä kohtaa sivuten, niin Collierin toisessa videossa Fromscapea ihmetyttää se, että joku toinen kritisoi tieteessä pitkän koulutuksen saaneita henkilöitä. Hän takertuu jotenkin sanaan crackpot, joka ei tarkoittaisi enää samaa, mutta jos pitkän ja hajanaisen videon jaksaa katsoa, niin sinä näkee, että Collier on tehnyt ensimmäisen videonsa oleellisten kohtien mukaisen tarkistuslistan siitä, mistä tunnistaa hänen mielestään pseudotieteellisen sisällön. Hän käy sitä aina läpi, joten jos hän haluaisi yhdistää videot ja niiden kohteita toisiinsa, hänellä on sille hyvä perustelu. Oli sillä väliä tai ei, niin hän on siis saanut aikaan analyyttisen tavan ottaa kritisoitavaksi henkilöitä ja juuri näiden tuotannon riippumatta näiden koulutuksesta ja asemasta, ja videon tekijä löytää tästä jotain huomautettavaa. Jotkut mainitut henkilöt, kuten Loeb eivät ole toki suuresta otannasta suodatettuja, vaan kyseessä on epämääräisesti käyttäytyvä henkilö, josta ei ole pidetty muidenkaan toimesta pitkään aikaan.

Loebin matematiikasta on nyt kahden henkilön antama arvio, missä Fromscape sanoo lähinnä, että on riittävää, että tämä on 'ymmärtänyt matematiikan' kerran elämässään, kuin pyhänä henkenä joka laskeutui häneen vihkimystilaisuudessa ilmeisesti. Fromscapea pelottaa jokin asia, että eri videot on tehty sellaisella juonella, että eri kohteet kaatuisivat kuin dominopalikat viimeistään toistensa ansiosta. Missä muka tärkein väline olisi ollut crackpot sanan käyttö kaikista. Collier oli kerännyt oikeista henkilöistä kuitenkin oikeaa materiaalia esim. näiden käytöksestä, joten sellainen tuntuu heistä itsestään. Lisäksi kun puhe vaihtuu professoreihin, niin tuskin kenenkään ajatus on, että professori lähettelisi sähköposteja toiselle professorille. Loebilla oli oikeakin julkaisemisen kanava monelle professorille kerralla, missä sanottiin menneen hänen sadat kirjoitelmansa.

Jos joku tekisi tarkoituksella assosiaation pseudohenkilöstä toiseen täysin erilaiseen pseudohenkilöön tarkoituksenaan sanoa, että he ovat varoituksena toisilleen siitä mitä heistä tulee tms. niin miten tämä poikkeaa mitenkään siitä, että aloittaja teki keskiaikaisista paaveista assosiaation tämän päivän tiedeyhteisöön eli miljooniin ihmisiin kerralla? Pystyykö joku joskus videoillaan arvioimaan, että edellisen kaltainen assosiaatio ei ole tosi tai varoitus on aiheeton, vai entä jos sille on paikkansa? Tällä hetkellä video pystyi vain toteamaan, että joku olisi tehnyt sen, mutta ei katsonut kauemmas tulevaisuuteen, missä kyseisen yhteyden olemassaoloa voisi oikeasti epäillä esittämällä erottavia tekijöitä (itse esitin tärkeimpänä sen, että voi olla olemassa valehtelijoita, jotka ovat tunneluonteeltaan kuin kala vedessä esittäessään valheitaan).

...

7

Anonyymi kirjoitti:

Formscape ei keskustele Collierin kanssa mistään hänen kohdastaan ja heittää taas ilmoille jotain, että Collier puhuu, koska luulee tietävänsä jotain jossain muualla alallaan. Oleellisia asioita, mitä Collier olisi maininnut, on että se mitä hänen mainitsemansa kohteet yleensä tekevät ei ole fysiikan lakeja matemaattisena mallina, joten hänelle sanotuilla asioilla ei voi tehdä mitään. Tässä kohtaa ihmetyttää myös vähän näiden tiettyjen videoiden valinta pelkkää tällaista viestiä varten. Periaatteessahan tekijä olisi voinut ottaa minkä tahansa fysiikan esitelmän, missä joku henkilö tosiasiassa purkaa koko tunnin ajan juuri sitä, mitä hän nyt tietää. Ja tekijä olisi voinut todeta tälle, että tossahan kuvittelet tietäväsi tuon kaiken, mutta näin ei ole tms.. Onkin merkittävää huomata, että tässä ei ole viimeisen puolentunnin aikana ollut enää aiheena standardi tiede, vaan videon aihe on pikemminkin huuhaa-fysiikan puolustaminen. Näissä kohdissa oleellinen puolustus on se, että kaikki huuhaat eivät ole kuin Collierin kohteet vaan heitä on parempiakin. Silti tekijä on selvästi pystynyt ajattelemaan vain sillä tasolla, että näiden huuhaiden puolustus vaatii hyökkäämistä standarditiedettä vastaan eri tasoilla liittyen sen menetelmiin ja jopa eettisyyteen. Jos videon idea välillä olisi, että amatöörit ja tiede voisivat elää yhteistä elämää rauhassa, niin on vähän outoa kääriä tämä tieteen kuolemaksi nimettyyn videoon, siitä syystä siis että miksi hypätä kuolevaan laivaan?

Tieteen kritisointi lähtien siitä, että etsijä-Kuhn löysi tieteestä totuuden, joka on aloittajan mielestä sama kuin, että sen löydettiin olevan kuollut järjestelmä, ei korjaannu minusta miksikään sillä, että jotkut amatöörit tekevät lisää asioita, jotka voivat olla täydellisiä ideoita, mutta jotka silti syötetään tähän systeemin oravanpyörään uusina askeleina. Olisi lopussa paljon hienompaa, jos pseudotieteellä olisi näyttää, että sillä on ylivertainen tieteen tekemisen menetelmä, missä mitään ongelmaa ei voi ilmetä, ja ihmiset ovat parempia esimerkiksi toistensa papillisissa toimituksissa.

Vähän viimeistä kohtaa sivuten, niin Collierin toisessa videossa Fromscapea ihmetyttää se, että joku toinen kritisoi tieteessä pitkän koulutuksen saaneita henkilöitä. Hän takertuu jotenkin sanaan crackpot, joka ei tarkoittaisi enää samaa, mutta jos pitkän ja hajanaisen videon jaksaa katsoa, niin sinä näkee, että Collier on tehnyt ensimmäisen videonsa oleellisten kohtien mukaisen tarkistuslistan siitä, mistä tunnistaa hänen mielestään pseudotieteellisen sisällön. Hän käy sitä aina läpi, joten jos hän haluaisi yhdistää videot ja niiden kohteita toisiinsa, hänellä on sille hyvä perustelu. Oli sillä väliä tai ei, niin hän on siis saanut aikaan analyyttisen tavan ottaa kritisoitavaksi henkilöitä ja juuri näiden tuotannon riippumatta näiden koulutuksesta ja asemasta, ja videon tekijä löytää tästä jotain huomautettavaa. Jotkut mainitut henkilöt, kuten Loeb eivät ole toki suuresta otannasta suodatettuja, vaan kyseessä on epämääräisesti käyttäytyvä henkilö, josta ei ole pidetty muidenkaan toimesta pitkään aikaan.

Loebin matematiikasta on nyt kahden henkilön antama arvio, missä Fromscape sanoo lähinnä, että on riittävää, että tämä on 'ymmärtänyt matematiikan' kerran elämässään, kuin pyhänä henkenä joka laskeutui häneen vihkimystilaisuudessa ilmeisesti. Fromscapea pelottaa jokin asia, että eri videot on tehty sellaisella juonella, että eri kohteet kaatuisivat kuin dominopalikat viimeistään toistensa ansiosta. Missä muka tärkein väline olisi ollut crackpot sanan käyttö kaikista. Collier oli kerännyt oikeista henkilöistä kuitenkin oikeaa materiaalia esim. näiden käytöksestä, joten sellainen tuntuu heistä itsestään. Lisäksi kun puhe vaihtuu professoreihin, niin tuskin kenenkään ajatus on, että professori lähettelisi sähköposteja toiselle professorille. Loebilla oli oikeakin julkaisemisen kanava monelle professorille kerralla, missä sanottiin menneen hänen sadat kirjoitelmansa.

Jos joku tekisi tarkoituksella assosiaation pseudohenkilöstä toiseen täysin erilaiseen pseudohenkilöön tarkoituksenaan sanoa, että he ovat varoituksena toisilleen siitä mitä heistä tulee tms. niin miten tämä poikkeaa mitenkään siitä, että aloittaja teki keskiaikaisista paaveista assosiaation tämän päivän tiedeyhteisöön eli miljooniin ihmisiin kerralla? Pystyykö joku joskus videoillaan arvioimaan, että edellisen kaltainen assosiaatio ei ole tosi tai varoitus on aiheeton, vai entä jos sille on paikkansa? Tällä hetkellä video pystyi vain toteamaan, että joku olisi tehnyt sen, mutta ei katsonut kauemmas tulevaisuuteen, missä kyseisen yhteyden olemassaoloa voisi oikeasti epäillä esittämällä erottavia tekijöitä (itse esitin tärkeimpänä sen, että voi olla olemassa valehtelijoita, jotka ovat tunneluonteeltaan kuin kala vedessä esittäessään valheitaan).

...

7

Lue lisää

Videon keskellä tekijä oli väärässä ja tietämätön siitä, mitä GR ja QFT ovat. Hän sanoo QFT:n syntyneen jo 1920-luvulla, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Kyseinen teoria oli QM. Tämän jälkeen hän jatkaa QM:n sanomista QFT:ksi ja hän sivuuttaa sen, mitä QFT on. Hänestä aikakäsite ei toiminut tms. ja hän luulee, että QFT olisi ristiriidassa myös SR:n kanssa. Siitä myöhemmin.

Feynmann on sanonut QM:stäkin, että sitä ei ymmärretä, mutta 1960-luvun luennossa hän sanoo selvästi mitä hän tällä tarkoittaa. Hän pyysi nimittäin yleisöä olemaan ajattelematta QM:ää minkään itselleen jo tutun asian avulla eli tekemällä analogioita QM:n ja tuntemiensa luonnon asioiden kanssa. Mitä hän lähinnä näytti yleisölle seuraavaksi oli superpositio eli oleminen kahdessa paikassa yhtäaikaa todennäköisyydellä. Suurimmassa osassa QM-tulkintoja ei ole mitään erilaisia selityksiä sille, mitä superpositio on, eikä niissä ole keksitty QM:lle analogioita, jos kyseinen tulkinta ei kirjoita kaikkia objekteja ja yhtälöitä jonakin muuna. Kun Feynman sanoi, että kukaan ei ymmärrä QFT:tä, kyseessä voi olla sama idea eli sen näkeminen jonakin muuna. Mutta ei välttämättä, vaan voi olla myös, että hänestä QFT:ssä on jotakin muuta vaikeaa. Shut up and calculate ei sanontana ulotu juuri lainkaan QFT:hen. Jos haluaa syyttää jotain 'shut up and calculate' -asenteesta, niin kyseinen syyte pitää kohdistaa Kööpenhaminan tulkinnan tekijöihin, joka on kyseinen tietyn aikakauden kerran saavutettu mieliala QM:ää kohtaan ja 'shut up' pelkkä lausahdus. Kunnes siitä tuli lausahdus olemaan vertaamatta mitään mihinkään mukaanlukien Kööpenhaminaan. Myöhempinä aikoina lause on vain varastettu käyttöön, ja miksi se on haluttu, ja miksi mieliala on nyt tämä, voi johtua ties mistä.

Ajatellaan, että videon tekijä puhuisi nyt kuvassa olevalle Feynmanille. Videon tekijä ei ole ehkä koskaan kuullut mistään asiasta, joka olisi muuta kuin analogia kaikelle nyrkin kokoisena esiintyvälle aineelle, eikä hän ole vaivautunut opettelemaan sellaisia asioita. Jolloin hän ei tiedä, millaista se on, että joku on oikeasti joutunut ongelman eteen, missä asian esittäminen nyrkkianalogiana on vain yksi huono vaihtoehto. Jos hän on tästä tietoinen niin silloinhan hän yrittää saada sellaisten asioiden tutkijat vähättelemään nyrkille vaihtoehtoisia asioita, ja mieluiten esittämään niistä ihmisille vain nyrkkejä, koska sellainen on mahdollisesti hänestä paras opetusmetodi. Tällainen jatkuessaan loputtomasti ei muistuta kuitenkaan avointa tiedettä vaan papistoa, jolla on eliitin tietoa.

Jos video puhuu kvanttitulkinnoille, ja haluaa että mietittäisiin, 'mitä yhtälöt kuvailevat', niin sellaista ei ole käsitelty läheskään kaikissa tulkinnoissa. Suurin osa niistä on alkuaikojen Max Bornin tulkinnan mukaisia, ja sanovat että yhtälö kuvailee todennäköisyyttä. Kaikki muu mitä QM:ssä on sanottu asiasta on hyvin toissijaista, koska se on jäänyt QFT:n jalkoihin. QFT:n tiedetään olevan oikea teoria, missä QM on vain sen erikoistapaus. QFT:ssä sen tulkitseminen, mitä yhtälöt kuvailevat on paljon rajatumpi aihealue, ja selitys muuttu vielä matemaattissävytteisemmäksi. 'Mitä yhtälöt kuvailevat' on yleensä ottaen todettu huonoksi pohdinnan aiheeksi, ja tämä liittyy juuri Popperiin. Popperhan sanoi, että jos sinulla on yhtälöitä nyt, niin ne ovat vain väliaikaisia. Tieto, mitä ne kuvaavat, ei olisi mitään oikeaa tietoa falsifikaation jälkeen (esim. gravitaatio on voimaa ja kappale-vuorovaikutusta vs. gravitaatio on geometriaa, oli tosi iso muutos sille, että joku olisi selittänyt mitä vanha gravitaatioyhtälö kuvailee). Jos ajattelee, että paradigman muutos on tieteen oikea tehtävä, niin mikään rakastuminen nykyisen paradigman selittämiseen ei vie sitä eteenpäin (olen varmaan paljon ristiriidassa ketjuparadigmaattisen käytännön kanssa tässä, mutta kuten äskeisessä esimerkissä, niin voi olla, että selitykset muuttuvat paljon vaikka yhtälöt eivät).

QM:n vertaaminen mystiikkaan on jännä peilaus siitä, että esim. Dave tuhahtelee videollaan sille, että hänen electric universe -kohteessaan viitataan 'alkuperäiseen' mystiikkaan, ja että juttu on yhtä alkuperäisesti mystisen asian kanssa. Tästä kohdasta ei ole mitään kommenttia, että onko se yleistettävissä kaikkiin henkilöihin ja mitä se merkitsee tekijälle. Jos QM:ssä papilta kysyy, tekevätkö nämä mystiikkaa, niin vastaus on ei. Mutta jos tuossa EU:ssa samaa kysyy, niin eikö vastaus ole kyllä?

8

Anonyymi kirjoitti:

Videon keskellä tekijä oli väärässä ja tietämätön siitä, mitä GR ja QFT ovat. Hän sanoo QFT:n syntyneen jo 1920-luvulla, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Kyseinen teoria oli QM. Tämän jälkeen hän jatkaa QM:n sanomista QFT:ksi ja hän sivuuttaa sen, mitä QFT on. Hänestä aikakäsite ei toiminut tms. ja hän luulee, että QFT olisi ristiriidassa myös SR:n kanssa. Siitä myöhemmin.

Feynmann on sanonut QM:stäkin, että sitä ei ymmärretä, mutta 1960-luvun luennossa hän sanoo selvästi mitä hän tällä tarkoittaa. Hän pyysi nimittäin yleisöä olemaan ajattelematta QM:ää minkään itselleen jo tutun asian avulla eli tekemällä analogioita QM:n ja tuntemiensa luonnon asioiden kanssa. Mitä hän lähinnä näytti yleisölle seuraavaksi oli superpositio eli oleminen kahdessa paikassa yhtäaikaa todennäköisyydellä. Suurimmassa osassa QM-tulkintoja ei ole mitään erilaisia selityksiä sille, mitä superpositio on, eikä niissä ole keksitty QM:lle analogioita, jos kyseinen tulkinta ei kirjoita kaikkia objekteja ja yhtälöitä jonakin muuna. Kun Feynman sanoi, että kukaan ei ymmärrä QFT:tä, kyseessä voi olla sama idea eli sen näkeminen jonakin muuna. Mutta ei välttämättä, vaan voi olla myös, että hänestä QFT:ssä on jotakin muuta vaikeaa. Shut up and calculate ei sanontana ulotu juuri lainkaan QFT:hen. Jos haluaa syyttää jotain 'shut up and calculate' -asenteesta, niin kyseinen syyte pitää kohdistaa Kööpenhaminan tulkinnan tekijöihin, joka on kyseinen tietyn aikakauden kerran saavutettu mieliala QM:ää kohtaan ja 'shut up' pelkkä lausahdus. Kunnes siitä tuli lausahdus olemaan vertaamatta mitään mihinkään mukaanlukien Kööpenhaminaan. Myöhempinä aikoina lause on vain varastettu käyttöön, ja miksi se on haluttu, ja miksi mieliala on nyt tämä, voi johtua ties mistä.

Ajatellaan, että videon tekijä puhuisi nyt kuvassa olevalle Feynmanille. Videon tekijä ei ole ehkä koskaan kuullut mistään asiasta, joka olisi muuta kuin analogia kaikelle nyrkin kokoisena esiintyvälle aineelle, eikä hän ole vaivautunut opettelemaan sellaisia asioita. Jolloin hän ei tiedä, millaista se on, että joku on oikeasti joutunut ongelman eteen, missä asian esittäminen nyrkkianalogiana on vain yksi huono vaihtoehto. Jos hän on tästä tietoinen niin silloinhan hän yrittää saada sellaisten asioiden tutkijat vähättelemään nyrkille vaihtoehtoisia asioita, ja mieluiten esittämään niistä ihmisille vain nyrkkejä, koska sellainen on mahdollisesti hänestä paras opetusmetodi. Tällainen jatkuessaan loputtomasti ei muistuta kuitenkaan avointa tiedettä vaan papistoa, jolla on eliitin tietoa.

Jos video puhuu kvanttitulkinnoille, ja haluaa että mietittäisiin, 'mitä yhtälöt kuvailevat', niin sellaista ei ole käsitelty läheskään kaikissa tulkinnoissa. Suurin osa niistä on alkuaikojen Max Bornin tulkinnan mukaisia, ja sanovat että yhtälö kuvailee todennäköisyyttä. Kaikki muu mitä QM:ssä on sanottu asiasta on hyvin toissijaista, koska se on jäänyt QFT:n jalkoihin. QFT:n tiedetään olevan oikea teoria, missä QM on vain sen erikoistapaus. QFT:ssä sen tulkitseminen, mitä yhtälöt kuvailevat on paljon rajatumpi aihealue, ja selitys muuttu vielä matemaattissävytteisemmäksi. 'Mitä yhtälöt kuvailevat' on yleensä ottaen todettu huonoksi pohdinnan aiheeksi, ja tämä liittyy juuri Popperiin. Popperhan sanoi, että jos sinulla on yhtälöitä nyt, niin ne ovat vain väliaikaisia. Tieto, mitä ne kuvaavat, ei olisi mitään oikeaa tietoa falsifikaation jälkeen (esim. gravitaatio on voimaa ja kappale-vuorovaikutusta vs. gravitaatio on geometriaa, oli tosi iso muutos sille, että joku olisi selittänyt mitä vanha gravitaatioyhtälö kuvailee). Jos ajattelee, että paradigman muutos on tieteen oikea tehtävä, niin mikään rakastuminen nykyisen paradigman selittämiseen ei vie sitä eteenpäin (olen varmaan paljon ristiriidassa ketjuparadigmaattisen käytännön kanssa tässä, mutta kuten äskeisessä esimerkissä, niin voi olla, että selitykset muuttuvat paljon vaikka yhtälöt eivät).

QM:n vertaaminen mystiikkaan on jännä peilaus siitä, että esim. Dave tuhahtelee videollaan sille, että hänen electric universe -kohteessaan viitataan 'alkuperäiseen' mystiikkaan, ja että juttu on yhtä alkuperäisesti mystisen asian kanssa. Tästä kohdasta ei ole mitään kommenttia, että onko se yleistettävissä kaikkiin henkilöihin ja mitä se merkitsee tekijälle. Jos QM:ssä papilta kysyy, tekevätkö nämä mystiikkaa, niin vastaus on ei. Mutta jos tuossa EU:ssa samaa kysyy, niin eikö vastaus ole kyllä?

8

Lue lisää

Edellisessä viittaan siihen, että tietääkseen vastauksen paikkansapitävyyden on mahdollista, että täytyisi olla pappi (paljon papimpi, mitä Fromscape juuri osoitti olevansa) eikä yrittää selittää ulkopuolelta, miten asia on. On myös olemassa käsite, jos ei jopa histroiallinen havainto, että ihmiset vastaanottavat jonkin asian omilla ehdoillaan ja se on heistä kiinni tekevätkö he siitä mystiikkaa, vaikka asia ei ole mystiikkaa kaikille ihmisille. Tässä tapauksessa videoiden energia voitaisiin käyttää mielummin siihen, että rauhallisesti ja ymmärtäväisesti vertailtaisiin toisiinsa ihmisiä, joille kaikki on mystiikkaa tieteessä ja niitä joille ei ole.

Video mainitsee Kuhnin ja QM:n omalla tavallaan. Siinä sanotaan, että mekanistinen paradigma olisi ehkä mennyt kriisiin, koska se ei selittänyt QM:ää. Tässä on vähän outo vivahde siitä, että tekijä ajattelisi koko ajan aiheenaan pitämällään tavalla, että paradigma on tehty yhtälön tulkinnoista eikä yhtälöistä.

Videon mukaan voi olla että paradigmaa, missä nytkin ollaan, ei ole tullutkaan QM:stä. Silloin pitäisi ehkä sanoa, että kaikki Kuhnit ovat ymmärtäneet tieteen väärin, ja palkata joku joka osaa sanoa, mitä QM:stä tuli.

Lisäksi video sanoo, että ainakin yksi henkilö, joka olisi voinut luoda QM-paradigman kyseiseen paradigmatyhjiöön oli itseasiassa
https://en.wikipedia.org/wiki/Henri_Bergson
Varmaan erittäin jännä väite useiden kuulijoiden kannalta, mutta mistä ei selvitetä yhtään, että mistä tekijä puhuu. Sen sijaan tähän perään tulee vain heti jokin tarina, että mikä on tieteen kolhittu sielu QM:n sieluun ulottuvien vaikutusten seurauksena, eli lyhyesti sanottuna jotain, mitä ei voisi falsifioida. Hän haluaa, että keskustelu QM:stä ja kaikesta muusta on metafyysinen, ja mitään muuta ei lasketa historialliseksi tapahtumaksi, mutta voisiko häneltä kysyä, että mitä metafyysistä tässä joku Bergson saa aikaan, ja että jos video on väittänyt, että kaikki tieteessä olivat myös tuolloin metafyysisiä tietämättään, niin miksi heidän metafyysisyytensä ei ole yhtä metafyysistä ja tee historiaa. Siis ainakin yhtä paljon, jotta heidät voisi mainita paradigman yrittäjinä.

Mitä Bergsonissa muuten on tapahtunut, on että hän kirjoitti 1800-1900 luvun vaihteessa outoja filosofisia tekstejä ajasta ja vain siitä, mitä aika on. Vuonna 1924 eräs toinen filosofi maninitsi kirjallisessa lähteessä, että tämän henkilön aika on vähän sama kuin aaltohiukkas-dualismi. Nykyään tämäkin luetaan joidenkin toimesta siten, että Bergsonin aika on kuin kvanttimekaniikkaa. Vuonna 1925 kvanttimekaniikka syntyi ensimmäisen kerran, kun Heisenberg julkaisi matriisimekaniikan. Vasta joskus tällä vuosituhannella taas jotkut humanistit ovat verranneet Bergsonin aikaa ja QM:ää. Tässä ei ole tarkoitus kysyä QM:ltä saati QFT:ltä, millainen aika on niissä, vaan pikemminkin ajatella, että onko Bergsonin puhe ajasta samanlainen, kuin jos ajassa olisi kvantti-ilmiöitä aikaosilla tms.. Kannattaisi siis mieluiten kirjoittaa siten, että Bergson (keinotekoisella huuhaa-logiikalla) liittyy kvanttigravitaation yhteen ulottuvuuteen, vaikka hän ei liity mihinkään kvantisointiin yleisesti. Jos yllä ajattelit, että oli ikävää kun asetin liikaa rajoja seuraavalle tieteen paradigmalle, niin tässä kohtaa se näkyy selvimmin tämän videon täysin metafyysisenä sääntönä, että mitään muuta pseudotiedettä ei pidä tehdä kuin QG:tä. Jos jokin QG on joskus ainoa oikea QG-malli ja QG:lle kirjoitetaan lopullinen historia, koska se on jonkun mielestä ensimmäinen uusi paradigma höyrykoneiden ajan jälkeen, niin ei tule olemaan mitään perusteita pitää Bergsonia sen vanhempana.

Aika ei ole metafyysistä. Bergson voi saada sen näyttämään vähän metafyysisemmältä kuin se kenestäkään olisi, koska hän päättää puhua siitä ja vapaasta tahdosta samassa lauseessa (koska jotain). On tosi rajoittavaa, jos kaikkien metafysiikoiden pitäisi lähteä siitä, että tämän metafysiikan tehtävä on ratkaista aikaa.

Videon ei pitäisi sanoa sillä tavalla, että kun tieteessä ei kerrota, mitä yhtälö tarkoittaa, sillä on vähemmän 'selittävää voimaa'. 'Selittävä voima' on filosofiassa määritelty termi, joka toimii yleensä näin
https://en.wikipedia.org/wiki/Explanatory_power
Tästäkin voi lukea, että tässä ei ole paljon sellaista, mitä tiede ei olisi tehnyt aiemmissa paradigmoissa ja jatkanut samaa tekemistä nykyisiin paradigmoihin.

Tässä kohtaa olisi hyvä, jos joku kertoisi jonkun esimerkin siitä, että miten joku pseudoyhtälö tai oikea yhtälö tarkoittaa jotain. Ja mitä tämä kaikki hienous on, mitä tiede ei tee. MIhin sitten video voisi sanoa, mitä määritelmää käyttäen siitä seuraa selittävää voimaa, jonka määrän lasketaan tai jotenkin osoitetaan olevan paljon.

9

Anonyymi kirjoitti:

Edellisessä viittaan siihen, että tietääkseen vastauksen paikkansapitävyyden on mahdollista, että täytyisi olla pappi (paljon papimpi, mitä Fromscape juuri osoitti olevansa) eikä yrittää selittää ulkopuolelta, miten asia on. On myös olemassa käsite, jos ei jopa histroiallinen havainto, että ihmiset vastaanottavat jonkin asian omilla ehdoillaan ja se on heistä kiinni tekevätkö he siitä mystiikkaa, vaikka asia ei ole mystiikkaa kaikille ihmisille. Tässä tapauksessa videoiden energia voitaisiin käyttää mielummin siihen, että rauhallisesti ja ymmärtäväisesti vertailtaisiin toisiinsa ihmisiä, joille kaikki on mystiikkaa tieteessä ja niitä joille ei ole.

Video mainitsee Kuhnin ja QM:n omalla tavallaan. Siinä sanotaan, että mekanistinen paradigma olisi ehkä mennyt kriisiin, koska se ei selittänyt QM:ää. Tässä on vähän outo vivahde siitä, että tekijä ajattelisi koko ajan aiheenaan pitämällään tavalla, että paradigma on tehty yhtälön tulkinnoista eikä yhtälöistä.

Videon mukaan voi olla että paradigmaa, missä nytkin ollaan, ei ole tullutkaan QM:stä. Silloin pitäisi ehkä sanoa, että kaikki Kuhnit ovat ymmärtäneet tieteen väärin, ja palkata joku joka osaa sanoa, mitä QM:stä tuli.

Lisäksi video sanoo, että ainakin yksi henkilö, joka olisi voinut luoda QM-paradigman kyseiseen paradigmatyhjiöön oli itseasiassa
https://en.wikipedia.org/wiki/Henri_Bergson
Varmaan erittäin jännä väite useiden kuulijoiden kannalta, mutta mistä ei selvitetä yhtään, että mistä tekijä puhuu. Sen sijaan tähän perään tulee vain heti jokin tarina, että mikä on tieteen kolhittu sielu QM:n sieluun ulottuvien vaikutusten seurauksena, eli lyhyesti sanottuna jotain, mitä ei voisi falsifioida. Hän haluaa, että keskustelu QM:stä ja kaikesta muusta on metafyysinen, ja mitään muuta ei lasketa historialliseksi tapahtumaksi, mutta voisiko häneltä kysyä, että mitä metafyysistä tässä joku Bergson saa aikaan, ja että jos video on väittänyt, että kaikki tieteessä olivat myös tuolloin metafyysisiä tietämättään, niin miksi heidän metafyysisyytensä ei ole yhtä metafyysistä ja tee historiaa. Siis ainakin yhtä paljon, jotta heidät voisi mainita paradigman yrittäjinä.

Mitä Bergsonissa muuten on tapahtunut, on että hän kirjoitti 1800-1900 luvun vaihteessa outoja filosofisia tekstejä ajasta ja vain siitä, mitä aika on. Vuonna 1924 eräs toinen filosofi maninitsi kirjallisessa lähteessä, että tämän henkilön aika on vähän sama kuin aaltohiukkas-dualismi. Nykyään tämäkin luetaan joidenkin toimesta siten, että Bergsonin aika on kuin kvanttimekaniikkaa. Vuonna 1925 kvanttimekaniikka syntyi ensimmäisen kerran, kun Heisenberg julkaisi matriisimekaniikan. Vasta joskus tällä vuosituhannella taas jotkut humanistit ovat verranneet Bergsonin aikaa ja QM:ää. Tässä ei ole tarkoitus kysyä QM:ltä saati QFT:ltä, millainen aika on niissä, vaan pikemminkin ajatella, että onko Bergsonin puhe ajasta samanlainen, kuin jos ajassa olisi kvantti-ilmiöitä aikaosilla tms.. Kannattaisi siis mieluiten kirjoittaa siten, että Bergson (keinotekoisella huuhaa-logiikalla) liittyy kvanttigravitaation yhteen ulottuvuuteen, vaikka hän ei liity mihinkään kvantisointiin yleisesti. Jos yllä ajattelit, että oli ikävää kun asetin liikaa rajoja seuraavalle tieteen paradigmalle, niin tässä kohtaa se näkyy selvimmin tämän videon täysin metafyysisenä sääntönä, että mitään muuta pseudotiedettä ei pidä tehdä kuin QG:tä. Jos jokin QG on joskus ainoa oikea QG-malli ja QG:lle kirjoitetaan lopullinen historia, koska se on jonkun mielestä ensimmäinen uusi paradigma höyrykoneiden ajan jälkeen, niin ei tule olemaan mitään perusteita pitää Bergsonia sen vanhempana.

Aika ei ole metafyysistä. Bergson voi saada sen näyttämään vähän metafyysisemmältä kuin se kenestäkään olisi, koska hän päättää puhua siitä ja vapaasta tahdosta samassa lauseessa (koska jotain). On tosi rajoittavaa, jos kaikkien metafysiikoiden pitäisi lähteä siitä, että tämän metafysiikan tehtävä on ratkaista aikaa.

Videon ei pitäisi sanoa sillä tavalla, että kun tieteessä ei kerrota, mitä yhtälö tarkoittaa, sillä on vähemmän 'selittävää voimaa'. 'Selittävä voima' on filosofiassa määritelty termi, joka toimii yleensä näin
https://en.wikipedia.org/wiki/Explanatory_power
Tästäkin voi lukea, että tässä ei ole paljon sellaista, mitä tiede ei olisi tehnyt aiemmissa paradigmoissa ja jatkanut samaa tekemistä nykyisiin paradigmoihin.

Tässä kohtaa olisi hyvä, jos joku kertoisi jonkun esimerkin siitä, että miten joku pseudoyhtälö tai oikea yhtälö tarkoittaa jotain. Ja mitä tämä kaikki hienous on, mitä tiede ei tee. MIhin sitten video voisi sanoa, mitä määritelmää käyttäen siitä seuraa selittävää voimaa, jonka määrän lasketaan tai jotenkin osoitetaan olevan paljon.

9

Lue lisää

Noista tapauksista esim. kohta 'vähemmän oletuksia' ei koske mitä tahansa fysiikassa. Myös kokonaisen fysiikan lain voi Popperiin vedoten tai muutoin sanoa olevan yhtä oletusta. Joku voisi jossain varsinkin emergentissä yhtälössä sanoa, että tässä oletetaan, että ei tarvitse redusoida asioita kvanttiobjekteihin, jollon idea voisi olla, että kvanttiobjekteilla on aina eniten selittävää voimaa. Tässä pitää aina olla jo olemassa tieto, että jotain on olemassa oletuksen sisä- ja ulkopuolella, joten kaikki paradigmat ovat muuttuneet jo nykyiseen asemaansa ennen kuin tästä asiasta tullaan keskustelemaan. Se mitä halusin oletuksista kuitenkin sanoa, on se, että jos tehtäisiin 'kvanttimekaniikka uusilla metafyysisillä teorioilla,' niin tämä lisää aina oletusten määrää. Koska jokainen asia, mitä lisätään, jää täysin oletukseksi, koska niitä ei tulla esim. mittaamaan.

Videolla mainittin myös käsite nimeltä fysiikan alkuperä tai englanniksi origin, joka olisi myös ns. ydin. Tästä ei suoraan kerrota, mitä se on ja millä perusteella joku videon tekijä tunsi sen sisällään silloin, kun sitä vielä oli (tämä iskuni on käsitteenä samanlainen kuin ns. Hollywood-historia). Mutta jos ajattelee, että kyseessä on lähinnä kultturillinen asia, jossa on tyhmien ihmisten tyhmiä toiveita asioiden menemisen puolesta jollain tavalla, niin koko idea ei yhdessä tieteenfilosofiassa tai edes tässä ammattikunnassa, vaan kaiken evoluutiossa yleensä olisi se, että kyllä kaikki ytimetkin voisivat kehittyä välillä parempaan muotoon.

Video käyttää esim. Kuhnin mallia väärällä tavalla hyväkseen, kun se haluaa assosioida hyvin hankalasti välillä sanottuna tieteen evoluutioon ehdotuksen siitä, että tiede olisi edistyvämpi jonakin metafyysisenä keskusteluna. Tai jos se tällaista ehdottaa, niin se on tehnyt sen hyvin heikolla tavalla ottaessaan Kuhnin ja Kuhnin kiertoon pääsemisen puheeksi samaan aikaan. Tämä johtuu siitä, että kuten välillä tarkentelen, Kuhn-malli on tieteenfilosofiaa, eikä kukaan ole muodostanutkaan mitään filosofianfilosofiaa, joka määrittelisi jokaisen filosofian toisten filosofien evoluutioksi, jotka söivät vanhempansa.

...

Videon intro GR:ään on vähän harhaanjohtava. GR ei anna kenellekään mallintamista varten enemmän tilaa tai käden kantomatkaa (reach) millä ulottaa rakenteen mallinnuksensa (eli joku kuviteltu universumi) kauemmas, kuin mitä on jo Galilein fysiikassa. Tämän tietää jo siitä, että suurin osa ihmiskunnan aikana tehdyistä astrofyysisistä ja tietyllä tavalla myös Big Bang -simulaatioista on Galilein fysiikkaa ja usein jotain näiden väliltä. Lisäksi Galilein fysiikassa on todella helppo (yhden homogeenisyysoletuksen ja isotrooppisuusoletuksen jälkeen) päätyä malliin, joka on uskomattoman paljon laajempi ajassa kuin 14 mrd. vuotta.

Ajan ja avaruuden laittamisella yhteen ei ole mitään suoraa vaikutusta mihinkään, ja se tehdään onnistuneesti Galilein avaruudessakin. Se mitä tietäjät tietävät SR:ssä muuttuvan, tarkoittaa että aika on erilainen, ja että aika mitä ennen oli muissa teorioissa, ei enää ole. Mutta kyllä tämä uusi aika on. SR ei ole kauhean vaikea asia lopulle maailmalle tulla sen mukana. Siten QM:n jälkeen kehitettiin muutamassa pikku vuodessa onnistuneita relativistisia SR-QM-teorioita, joita myös nykyinen ns. QFT on. Näissä on olemassa objekteja jotka ovat avaruudessa ja ajassa eri tavalla kuin kuvittelet. Varsinkin jos se, mitä kuvittelet on asioita Galilein avaruudessa.

Tieteessä sanotaan siten, että GR ja kvanttiteoria eivät sovi yhteen, jos gravitaatiolla ei ole kvanttikenttäteoriaa, josta on mitattu jotain, jotta se olisi jotenkin falsifikoituva. Tämä ei ole kuitenkaan videolla keskusteltava aihe. Minkä keskustelun jälkeen hän luulee keskustelleensa jostain, mihin QG:llä olisi vaikutusta, mikä on väärin. Palaan siihen varsinaisen aikakeskustelun jälkeen.

10

Anonyymi kirjoitti:

Noista tapauksista esim. kohta 'vähemmän oletuksia' ei koske mitä tahansa fysiikassa. Myös kokonaisen fysiikan lain voi Popperiin vedoten tai muutoin sanoa olevan yhtä oletusta. Joku voisi jossain varsinkin emergentissä yhtälössä sanoa, että tässä oletetaan, että ei tarvitse redusoida asioita kvanttiobjekteihin, jollon idea voisi olla, että kvanttiobjekteilla on aina eniten selittävää voimaa. Tässä pitää aina olla jo olemassa tieto, että jotain on olemassa oletuksen sisä- ja ulkopuolella, joten kaikki paradigmat ovat muuttuneet jo nykyiseen asemaansa ennen kuin tästä asiasta tullaan keskustelemaan. Se mitä halusin oletuksista kuitenkin sanoa, on se, että jos tehtäisiin 'kvanttimekaniikka uusilla metafyysisillä teorioilla,' niin tämä lisää aina oletusten määrää. Koska jokainen asia, mitä lisätään, jää täysin oletukseksi, koska niitä ei tulla esim. mittaamaan.

Videolla mainittin myös käsite nimeltä fysiikan alkuperä tai englanniksi origin, joka olisi myös ns. ydin. Tästä ei suoraan kerrota, mitä se on ja millä perusteella joku videon tekijä tunsi sen sisällään silloin, kun sitä vielä oli (tämä iskuni on käsitteenä samanlainen kuin ns. Hollywood-historia). Mutta jos ajattelee, että kyseessä on lähinnä kultturillinen asia, jossa on tyhmien ihmisten tyhmiä toiveita asioiden menemisen puolesta jollain tavalla, niin koko idea ei yhdessä tieteenfilosofiassa tai edes tässä ammattikunnassa, vaan kaiken evoluutiossa yleensä olisi se, että kyllä kaikki ytimetkin voisivat kehittyä välillä parempaan muotoon.

Video käyttää esim. Kuhnin mallia väärällä tavalla hyväkseen, kun se haluaa assosioida hyvin hankalasti välillä sanottuna tieteen evoluutioon ehdotuksen siitä, että tiede olisi edistyvämpi jonakin metafyysisenä keskusteluna. Tai jos se tällaista ehdottaa, niin se on tehnyt sen hyvin heikolla tavalla ottaessaan Kuhnin ja Kuhnin kiertoon pääsemisen puheeksi samaan aikaan. Tämä johtuu siitä, että kuten välillä tarkentelen, Kuhn-malli on tieteenfilosofiaa, eikä kukaan ole muodostanutkaan mitään filosofianfilosofiaa, joka määrittelisi jokaisen filosofian toisten filosofien evoluutioksi, jotka söivät vanhempansa.

...

Videon intro GR:ään on vähän harhaanjohtava. GR ei anna kenellekään mallintamista varten enemmän tilaa tai käden kantomatkaa (reach) millä ulottaa rakenteen mallinnuksensa (eli joku kuviteltu universumi) kauemmas, kuin mitä on jo Galilein fysiikassa. Tämän tietää jo siitä, että suurin osa ihmiskunnan aikana tehdyistä astrofyysisistä ja tietyllä tavalla myös Big Bang -simulaatioista on Galilein fysiikkaa ja usein jotain näiden väliltä. Lisäksi Galilein fysiikassa on todella helppo (yhden homogeenisyysoletuksen ja isotrooppisuusoletuksen jälkeen) päätyä malliin, joka on uskomattoman paljon laajempi ajassa kuin 14 mrd. vuotta.

Ajan ja avaruuden laittamisella yhteen ei ole mitään suoraa vaikutusta mihinkään, ja se tehdään onnistuneesti Galilein avaruudessakin. Se mitä tietäjät tietävät SR:ssä muuttuvan, tarkoittaa että aika on erilainen, ja että aika mitä ennen oli muissa teorioissa, ei enää ole. Mutta kyllä tämä uusi aika on. SR ei ole kauhean vaikea asia lopulle maailmalle tulla sen mukana. Siten QM:n jälkeen kehitettiin muutamassa pikku vuodessa onnistuneita relativistisia SR-QM-teorioita, joita myös nykyinen ns. QFT on. Näissä on olemassa objekteja jotka ovat avaruudessa ja ajassa eri tavalla kuin kuvittelet. Varsinkin jos se, mitä kuvittelet on asioita Galilein avaruudessa.

Tieteessä sanotaan siten, että GR ja kvanttiteoria eivät sovi yhteen, jos gravitaatiolla ei ole kvanttikenttäteoriaa, josta on mitattu jotain, jotta se olisi jotenkin falsifikoituva. Tämä ei ole kuitenkaan videolla keskusteltava aihe. Minkä keskustelun jälkeen hän luulee keskustelleensa jostain, mihin QG:llä olisi vaikutusta, mikä on väärin. Palaan siihen varsinaisen aikakeskustelun jälkeen.

10

Lue lisää

Asia mistä videon aika-haloo on nostettu, on QM:n mittausongelma, ja sen esiintyminen myös QFT:n mittausongelmana, missä tämän ongelman ratkaisuja tehdessä erilaisissa yrityksissä käydään suhteettoman paljon läpi asioita, joissa tulee ilmi ominaisuus, että jokin ei ole SR-relativistinen. Voin selittää syytä, miksi näin käy samalla kun voidaan kuitenkin sanoa, että QFT on relativistinen eikä siinä ole mitään ongelmaa, että se elää SR:n ajassa kuin kala vedessä. Haluan ensin mainita, että video ei sanonut kertaakaan 'mittaus', vaan puhui hyvin leväperäisistä 'kvanttitapahtumista' (*) ja siitä miten hän ajattelisi niiden olevan Galilein ajassa. Henkilö teki paljon suoria virheitä ajattelussaan, mutta hän myös puki asian siten, että ongelma olisi yhtä tietämättömän kuulijan mielestä paljon laajempi kuin kertomus siitä, mitä tapahtuu mittauksen aikana.

(*) Tästä sanotaan superposition olevan sen jälkeen päättynyt. Hän sanoo myös että kvanttitapahtumaa on myös kuin ennen mittausta, mutta että kvanttitapahtuma (tulevaisuuden?) on superpositiossa (mutta miksei kerrota, mikä se on, mikä on superpositiossa ja miltä tuntuu sen oleminen SR ajassa?). Tämä on hyvin sekavaa kieltä, mistä pitäisi näkyä esim. se, että kvanttitapahtuma tuskin on minkään yhtälön osa. Ja tulisi miettiä, että jos asia ei ole yhtälön osa, niin eihän fysiikka silloin sano, että todellisuus muodostuu 'kvanttitapahtumista'. Tässä osiossa olisi tärkeää, että vasta kun videolle tulee asia, mistä voidaan olla sitä mieltä, että fysiikan mielestä todellisuus koostuu siitä, ja jos voidaan sanoa, että tämä asia ei ole esim. onnistunut olemaan relativistinen ja on kriisissä, niin silloin olisi laajemmasta kriisistä kyse, kuin mitä tekstissä yritän sanoa, että kyseessä on mittausongelman kriisi. Kuvailen sen vielä alempana, miten tämä liittyy yhtälömäiseen QM:ään.

SR:n ja QM:n välisestä asiasta kerrotaan videolla sellaisessa järjestyksessä, kuin että ajan teoria olisi tehty SR:ssä väärin, ja perustelu miksi se on väärin, on että se teoria on kuin sylkäisty ulos mutta se ei sopinut yhteen QM:n kanssa. Joten mitä sinä aikateoria täällä vielä toimitat? Minusta relativistisuus on todellakin vähemmän käytetty asia videon myöhemmin puolustamissa electric universeissa, joten voi olla että tämä on juuri tarkoituksella näin. Vaikka oikea videoammattilainen olisi osannut nimetä osion SR:n kaato' -osioksi ja artikuloida juuri siten, että ne asiat, mistä hän ei pidä, häipyvät nyt (esim. 'toivottavasti', jos ei olisi niin itsevarma).

Tosiasiassa ajalla ei ole lainkaan niin suurta merkitystä, että juuri aika tulisi mainita. Ongelmaan ja miittaustapahtumiin ei pysty syventymään yhtään tällaisella aikakeskustelulla. Tekijällä on myös outoja käsityksiä ajasta SR:ssä, joten olisi todella vahingollista lähteä hahmottamaan mitään niistä. Esim. hän sanoo, että SR:ssä kaikki tapahtumat tapahtuvat yhtäaikaa, kun taas Galileissa on selkeä tapahtumajärjestys. Tässä on takana jonkinlaista blokkiavaruus-filosofiaa ja ehkä jopa jotain matemaattisia uusia QM-objekteja kaiken historiaa ja todennäköisyyksiä varten, mutta se ei ole määritelmä SR-ajalle, eikä jokin perusoletus, mille ihmiset joutuvat tekemään mittausongelman keksintöjä.

Tekijä on väärässä pikkuasioissa, kuten siinä, että Galilein avaruudella ei olisi kaarevan avaruuden jotain analogiaa. Suhteellisuusterian ihmeelliset suhteellisuudet eivät ole seurausta mistään koordinaatti akselien (nimettömien) välillä kuvitellusta tai ei-kuvitellusta yhtenevyydestä, vaan siitä että on otettu vakio valonnopeus (tai Minkowskin ajattelun mukaan toinen metriikka avaruudessa, missä silloin on kuitenkin pakko olla kaikki akselit samassa joukossa). Tämä valonnopeus ei aukaise mahdollisuuksia kaarevoittaa avaruuksia, vaan kaikkea on voinut kaarevoittaa aina. Jos haluat löytää epä-SR:mäisiä kaarevia avaruuksia, niin etsi (ei-pseudo-)Riemannin monisto.

Mittausongelma on jotain, mitä ei ole ratkaistu lopullisesti myöskään epärelativistisessa QM:ssä. Tämän takia se, että QFT:ssä on sama ongelma ja sille eniten sellaisia ratkaisun vaihtoehtoja, joissa puhutaan SR:n periaatteita (*) rikkovista ongelmista, ei tarkoita varsinaisesti, että jollakin on tieto ja looginen todiste siitä, että kaksi teoriaa 'asioiden kvantittaminen' ja SR eivät koskaan kuulu yhteen tai että ne olisivat nytkään ei-yhdessä.

(*) Nämä periaatteet ovat SR-kovarianssi, lokaalisuus, kausaalisuus. Ne voivat esiintyä kaikki matemaattisesti yhtälöiden tasolla ja niitä saa kokeilla mittaamalla. Mittauksista tiedetään tähän mennessä nykyisellä tarkkuudella ja nimenomaan etäisyyksien ja aikojen pienuudella, että ne pitää saavuttaa. Pelkkä aika ja ajan kuvailu ei kerro näistä aiheista kaikkea.

11

Anonyymi kirjoitti:

Asia mistä videon aika-haloo on nostettu, on QM:n mittausongelma, ja sen esiintyminen myös QFT:n mittausongelmana, missä tämän ongelman ratkaisuja tehdessä erilaisissa yrityksissä käydään suhteettoman paljon läpi asioita, joissa tulee ilmi ominaisuus, että jokin ei ole SR-relativistinen. Voin selittää syytä, miksi näin käy samalla kun voidaan kuitenkin sanoa, että QFT on relativistinen eikä siinä ole mitään ongelmaa, että se elää SR:n ajassa kuin kala vedessä. Haluan ensin mainita, että video ei sanonut kertaakaan 'mittaus', vaan puhui hyvin leväperäisistä 'kvanttitapahtumista' (*) ja siitä miten hän ajattelisi niiden olevan Galilein ajassa. Henkilö teki paljon suoria virheitä ajattelussaan, mutta hän myös puki asian siten, että ongelma olisi yhtä tietämättömän kuulijan mielestä paljon laajempi kuin kertomus siitä, mitä tapahtuu mittauksen aikana.

(*) Tästä sanotaan superposition olevan sen jälkeen päättynyt. Hän sanoo myös että kvanttitapahtumaa on myös kuin ennen mittausta, mutta että kvanttitapahtuma (tulevaisuuden?) on superpositiossa (mutta miksei kerrota, mikä se on, mikä on superpositiossa ja miltä tuntuu sen oleminen SR ajassa?). Tämä on hyvin sekavaa kieltä, mistä pitäisi näkyä esim. se, että kvanttitapahtuma tuskin on minkään yhtälön osa. Ja tulisi miettiä, että jos asia ei ole yhtälön osa, niin eihän fysiikka silloin sano, että todellisuus muodostuu 'kvanttitapahtumista'. Tässä osiossa olisi tärkeää, että vasta kun videolle tulee asia, mistä voidaan olla sitä mieltä, että fysiikan mielestä todellisuus koostuu siitä, ja jos voidaan sanoa, että tämä asia ei ole esim. onnistunut olemaan relativistinen ja on kriisissä, niin silloin olisi laajemmasta kriisistä kyse, kuin mitä tekstissä yritän sanoa, että kyseessä on mittausongelman kriisi. Kuvailen sen vielä alempana, miten tämä liittyy yhtälömäiseen QM:ään.

SR:n ja QM:n välisestä asiasta kerrotaan videolla sellaisessa järjestyksessä, kuin että ajan teoria olisi tehty SR:ssä väärin, ja perustelu miksi se on väärin, on että se teoria on kuin sylkäisty ulos mutta se ei sopinut yhteen QM:n kanssa. Joten mitä sinä aikateoria täällä vielä toimitat? Minusta relativistisuus on todellakin vähemmän käytetty asia videon myöhemmin puolustamissa electric universeissa, joten voi olla että tämä on juuri tarkoituksella näin. Vaikka oikea videoammattilainen olisi osannut nimetä osion SR:n kaato' -osioksi ja artikuloida juuri siten, että ne asiat, mistä hän ei pidä, häipyvät nyt (esim. 'toivottavasti', jos ei olisi niin itsevarma).

Tosiasiassa ajalla ei ole lainkaan niin suurta merkitystä, että juuri aika tulisi mainita. Ongelmaan ja miittaustapahtumiin ei pysty syventymään yhtään tällaisella aikakeskustelulla. Tekijällä on myös outoja käsityksiä ajasta SR:ssä, joten olisi todella vahingollista lähteä hahmottamaan mitään niistä. Esim. hän sanoo, että SR:ssä kaikki tapahtumat tapahtuvat yhtäaikaa, kun taas Galileissa on selkeä tapahtumajärjestys. Tässä on takana jonkinlaista blokkiavaruus-filosofiaa ja ehkä jopa jotain matemaattisia uusia QM-objekteja kaiken historiaa ja todennäköisyyksiä varten, mutta se ei ole määritelmä SR-ajalle, eikä jokin perusoletus, mille ihmiset joutuvat tekemään mittausongelman keksintöjä.

Tekijä on väärässä pikkuasioissa, kuten siinä, että Galilein avaruudella ei olisi kaarevan avaruuden jotain analogiaa. Suhteellisuusterian ihmeelliset suhteellisuudet eivät ole seurausta mistään koordinaatti akselien (nimettömien) välillä kuvitellusta tai ei-kuvitellusta yhtenevyydestä, vaan siitä että on otettu vakio valonnopeus (tai Minkowskin ajattelun mukaan toinen metriikka avaruudessa, missä silloin on kuitenkin pakko olla kaikki akselit samassa joukossa). Tämä valonnopeus ei aukaise mahdollisuuksia kaarevoittaa avaruuksia, vaan kaikkea on voinut kaarevoittaa aina. Jos haluat löytää epä-SR:mäisiä kaarevia avaruuksia, niin etsi (ei-pseudo-)Riemannin monisto.

Mittausongelma on jotain, mitä ei ole ratkaistu lopullisesti myöskään epärelativistisessa QM:ssä. Tämän takia se, että QFT:ssä on sama ongelma ja sille eniten sellaisia ratkaisun vaihtoehtoja, joissa puhutaan SR:n periaatteita (*) rikkovista ongelmista, ei tarkoita varsinaisesti, että jollakin on tieto ja looginen todiste siitä, että kaksi teoriaa 'asioiden kvantittaminen' ja SR eivät koskaan kuulu yhteen tai että ne olisivat nytkään ei-yhdessä.

(*) Nämä periaatteet ovat SR-kovarianssi, lokaalisuus, kausaalisuus. Ne voivat esiintyä kaikki matemaattisesti yhtälöiden tasolla ja niitä saa kokeilla mittaamalla. Mittauksista tiedetään tähän mennessä nykyisellä tarkkuudella ja nimenomaan etäisyyksien ja aikojen pienuudella, että ne pitää saavuttaa. Pelkkä aika ja ajan kuvailu ei kerro näistä aiheista kaikkea.

11

Lue lisää

Mittausongelma kuuluu yleensä joidenkin kvanttitulkintojen aihepiiriin. Mittausongelman selvittäminen mittaamalla havainnoilla jotakin ei nimittäin onnistu. Vaikka teoriassa nämä eivät ole erillisiä asioita. QM:ssä ja QFT:ssä mittaamisen ja teorian välinen suhde on sitä, että mittaaminen selvittää todennköisyyksien arvoja sille, onko systeemi löytyvä tilasta A vain tilasta B. Tässä mainitun tilan pitää olla mitattavan suureen tila, mikä ei ole mikään itsestäänselvä universumin rakentanut asia enää sekään. Jotkut, jotka ratkaisevat mittausongelmaa tekemällä jotain yhtälöitä todennäköisyyksille saattavat periaateessa päätyä manipuloimaan niitä, vaikka ei pidä. Alkeellinen QM:n tai QFT:n todennälöisyyksien aikaevoluution yhtälö on yksittäisen objektin yhtälö, jossa ei mallinnu minkäänlainen mittarilaitteisto, joka mittausta tekee, eikä myöskään mikään muutos objektiin, mitä sanottaisiin esim. 'aaltofunktion romahtamiseksi'. Tämä on kuitenkin riittävä yhtälö kertomaan, mitä todennäköisyydet ovat ja miksi ne tulevat kaukana tällaisesta mittalaitteesta. Todennäköisyydet elektronille asettuvat esim. joksikin huoneessa, mihin elektroni on lentänyt, ja jos huoneen seinillä on mittauslevyjä, niin se mitä levyillä tulee näkymään on se todennäköisyyden konfiguraatio, mitä elektroni sai itselleen keskellä huonetta ja sen reunoille levitessään. Alkuaikojen QM-mittauksen nopeasti päättäneet henkilöt ajattelivat juuri näin, että esim. yhden objektin yhtälöstä otetaan todennäköisyydet ja elektronin esiintyminen johonkin levyyn on nopea pikku tapahtuma, josta ei tarvitse paljon mitään sanoa todennäköisyyksien muotoa varten.

Miten puolestaan tehdään asioista SR-relativistisia. Tämä on hyvin helppoa tehdä mille tahansa matemaattiselle mallille, joka on joskus ollut Galileilainen. Objekti kuten vektori korvataan sellaisella vektorilla, jolla on Minkowskin avaruuden laskutavat, ja 3-vektorin pitää olla jokin 4-vektori. Yhtälöissä olevia derivaattoja korvataan toisella derivaattojen joukolla. Tästä kaikesta syntyy mitään paljon miettimättä teoria, missä on mahdollista saada äsken mainittuja paikan todennäköisyyksiä ja nämä muuttuvat esim. eri havaitsijoiden näkökulmasta toisenlaiseksi todennäköisyyden avaruusjakaumaksi, joka vastaa sitä, että huonekin näyttää aivan eriltä. Kaikki menee hyvin tällaisessa, jos lisäksi havainnot puoltavat tästä syntynyttä uutta yhtälöä. Mittausteoria, mitä QM:ssä eniten käytetään, ei kuitenkaan ole varsinaisesti yhtälöiden ja derivaattojen muodossa, joten siinä ei ole mitään tällaista kaikkialta tunnettua tapaa muuttaa sitä miksikään. Alku siitä kriisistä, mitä jotkut kokevat olevan mittauksessa ja SR:ssä oli vain sitä, että kaikki huomasivat, että jos pelkkää samaa asiaa tyrkytetään SR-QM objekteille, vaikka juuri sanottiin, että relativistinen teoria, joka toimisi eri havaitsijoille kuin SR (ja kohdat) on sitä, että kaikki muutetaan. QM-mittauksen mallissa ei ole periaatteessa yhtälöitä tai matematiikkaa mitään varten, vaan siinä sanotaan, että mittauksessa otetaan objektin tila ja heti ilman, että aikaa kuluu yhtään, tila muutetaan pois superpositiosta.

'Mitä mittauksessa tapahtuu' on ikäänkuin sanottu videolla olevan yksi tärkeimpiä kysymyksiä, ja että koko tiede on kriisissä, koska sillä ei ole vastausta, mutta se väittää ikäänkuin myös että tiede olisi toksinen, koska se ei tee asialle jotain. Mikä on outoa, koska mittausongelmaa tutkitaan koko ajan. Eikä kukaan ole missään maininnut pseudotiedettä, joka tutkisi sitä, vaan ainoastaan pseudotieteitä, joissa ei osata tai viitsitä edes ajatella, että QM on olemassa tms.. Olin poimivinani videosta sellaisen ajatuksen, että iso osa maailmasta ei siirtynyt ikäänkuin kvanttiaikaan. Tämä oli pieni osa sitä, että ei ollut paradigmamuutosta, mutta muutenkin video tuntui kritisoivan jotakuta tästä, että tieteessä rakennetaan edelleen klassisia koneita tai tehdään jotain klassista ylipäänsä. Tekijällä ei nimittäin tuntunut olevan mitään käsitystä siitä, mikä teoria sopii mihinkin ja milloin jotain muuta pitää käyttää. Silti tämä oli kaikki tekopyhyyttä lopussa, missä hän puolustaa pseudotiedettä, missä on todella tyypillistä esittää myös niin konservatiivisia ratkaisuja tieteeseen, että ne menisivät monta paradigmaa taaksepäin. Ja etenkin electric universe on sellainen, että kukaan siinä ei tarvitsisi QM:ää paljon mihinkään eikä ole tarvinnut, joten heidän tulisi olla jos ei toksisuuden lähteitä niin ainakin sillä pilattuja uhreja.

12

Anonyymi kirjoitti:

Mittausongelma kuuluu yleensä joidenkin kvanttitulkintojen aihepiiriin. Mittausongelman selvittäminen mittaamalla havainnoilla jotakin ei nimittäin onnistu. Vaikka teoriassa nämä eivät ole erillisiä asioita. QM:ssä ja QFT:ssä mittaamisen ja teorian välinen suhde on sitä, että mittaaminen selvittää todennköisyyksien arvoja sille, onko systeemi löytyvä tilasta A vain tilasta B. Tässä mainitun tilan pitää olla mitattavan suureen tila, mikä ei ole mikään itsestäänselvä universumin rakentanut asia enää sekään. Jotkut, jotka ratkaisevat mittausongelmaa tekemällä jotain yhtälöitä todennäköisyyksille saattavat periaateessa päätyä manipuloimaan niitä, vaikka ei pidä. Alkeellinen QM:n tai QFT:n todennälöisyyksien aikaevoluution yhtälö on yksittäisen objektin yhtälö, jossa ei mallinnu minkäänlainen mittarilaitteisto, joka mittausta tekee, eikä myöskään mikään muutos objektiin, mitä sanottaisiin esim. 'aaltofunktion romahtamiseksi'. Tämä on kuitenkin riittävä yhtälö kertomaan, mitä todennäköisyydet ovat ja miksi ne tulevat kaukana tällaisesta mittalaitteesta. Todennäköisyydet elektronille asettuvat esim. joksikin huoneessa, mihin elektroni on lentänyt, ja jos huoneen seinillä on mittauslevyjä, niin se mitä levyillä tulee näkymään on se todennäköisyyden konfiguraatio, mitä elektroni sai itselleen keskellä huonetta ja sen reunoille levitessään. Alkuaikojen QM-mittauksen nopeasti päättäneet henkilöt ajattelivat juuri näin, että esim. yhden objektin yhtälöstä otetaan todennäköisyydet ja elektronin esiintyminen johonkin levyyn on nopea pikku tapahtuma, josta ei tarvitse paljon mitään sanoa todennäköisyyksien muotoa varten.

Miten puolestaan tehdään asioista SR-relativistisia. Tämä on hyvin helppoa tehdä mille tahansa matemaattiselle mallille, joka on joskus ollut Galileilainen. Objekti kuten vektori korvataan sellaisella vektorilla, jolla on Minkowskin avaruuden laskutavat, ja 3-vektorin pitää olla jokin 4-vektori. Yhtälöissä olevia derivaattoja korvataan toisella derivaattojen joukolla. Tästä kaikesta syntyy mitään paljon miettimättä teoria, missä on mahdollista saada äsken mainittuja paikan todennäköisyyksiä ja nämä muuttuvat esim. eri havaitsijoiden näkökulmasta toisenlaiseksi todennäköisyyden avaruusjakaumaksi, joka vastaa sitä, että huonekin näyttää aivan eriltä. Kaikki menee hyvin tällaisessa, jos lisäksi havainnot puoltavat tästä syntynyttä uutta yhtälöä. Mittausteoria, mitä QM:ssä eniten käytetään, ei kuitenkaan ole varsinaisesti yhtälöiden ja derivaattojen muodossa, joten siinä ei ole mitään tällaista kaikkialta tunnettua tapaa muuttaa sitä miksikään. Alku siitä kriisistä, mitä jotkut kokevat olevan mittauksessa ja SR:ssä oli vain sitä, että kaikki huomasivat, että jos pelkkää samaa asiaa tyrkytetään SR-QM objekteille, vaikka juuri sanottiin, että relativistinen teoria, joka toimisi eri havaitsijoille kuin SR (ja kohdat) on sitä, että kaikki muutetaan. QM-mittauksen mallissa ei ole periaatteessa yhtälöitä tai matematiikkaa mitään varten, vaan siinä sanotaan, että mittauksessa otetaan objektin tila ja heti ilman, että aikaa kuluu yhtään, tila muutetaan pois superpositiosta.

'Mitä mittauksessa tapahtuu' on ikäänkuin sanottu videolla olevan yksi tärkeimpiä kysymyksiä, ja että koko tiede on kriisissä, koska sillä ei ole vastausta, mutta se väittää ikäänkuin myös että tiede olisi toksinen, koska se ei tee asialle jotain. Mikä on outoa, koska mittausongelmaa tutkitaan koko ajan. Eikä kukaan ole missään maininnut pseudotiedettä, joka tutkisi sitä, vaan ainoastaan pseudotieteitä, joissa ei osata tai viitsitä edes ajatella, että QM on olemassa tms.. Olin poimivinani videosta sellaisen ajatuksen, että iso osa maailmasta ei siirtynyt ikäänkuin kvanttiaikaan. Tämä oli pieni osa sitä, että ei ollut paradigmamuutosta, mutta muutenkin video tuntui kritisoivan jotakuta tästä, että tieteessä rakennetaan edelleen klassisia koneita tai tehdään jotain klassista ylipäänsä. Tekijällä ei nimittäin tuntunut olevan mitään käsitystä siitä, mikä teoria sopii mihinkin ja milloin jotain muuta pitää käyttää. Silti tämä oli kaikki tekopyhyyttä lopussa, missä hän puolustaa pseudotiedettä, missä on todella tyypillistä esittää myös niin konservatiivisia ratkaisuja tieteeseen, että ne menisivät monta paradigmaa taaksepäin. Ja etenkin electric universe on sellainen, että kukaan siinä ei tarvitsisi QM:ää paljon mihinkään eikä ole tarvinnut, joten heidän tulisi olla jos ei toksisuuden lähteitä niin ainakin sillä pilattuja uhreja.

12

Lue lisää

Jos vaaditaan vastausta 'mitä mittauksessa tapahtuu' -kysymykseen, niin siitä pitäisi kuitenkin huomauttaa sellaisia asioita, että se on täysin samanlaista mielenkiinnosta kumpuavaa tiedettä kuin, mitä on esim. kosmologia. Vastauksella tähän kysymykseen ei näytä tällä hetkellä olevan mitään käytännön merkitystä. Jos videon mukaan on merkitystä sillä, että paradigma vaihtuisi, niin vastauksella ei ole myöskään tällaista merkitystä, vaan paradigma voi tulla ja vaihtua sillä perusteella, mitä tullaan sanomaan yllä olleista todennäköisyyksien yhtälöistä ja ennusteista. 'Mitä mittauksessa tapahtuu' -vastaukset eivät myöskään todennäköisesti koskaan tule olemaan muutaman lauseen vastauksia tai muutaman matemaattisen rivin. Jokainen sellainen lyhyt vastaus voi olla selvästi ei-ultimaattinen totuus asiasta, missä sen ultimaattisuutta voi aina verrata yhden hiukkasen Scrhödingerin yhtälöön, joka mittauksen mukaan on tosi ultimaattinen jo ennen SR-korjauksia. Mittauksen hetki ja 'kaikki sen tapahtumat' ovat silloin, kun elektroni lentää kaikkien eri seinien eri mittauslevyjä päin, yhtä täynnä yhtä paljon vastaukseen vaikuttavia fysiikan objekteja kuin tähti, joka heitetään lujaa (mutta satunnaisesti) galaksia päin. (Galaksin osat ja tämä tähti kuitenkin vaikuttavat keskenään heikommin.) Voisi ajatella, että jos QM:ssä syntyisi ennen SR:n keksimistä (...) jokin oikea fysikaalisesti toimiva malli mittauksesta, joka tapahtuu eikä sanota tapahtuvan, eli joka voitaisiin pukea myös muotoon, joka sisältäisi pelkkiä fysiikan objekteja ja niiden lakeja, niin silloin tämä matemaattinen kuvaus muuttuisi SR-muotoiseksi tavallisella tavalla, ja kaikki SR--kriitiset kohdat esiintyisivät siinä silloin jo itsestään. Eikä olisi mitään videoita siitä, että SR on jotain jonkin vastaista.

Ei siis ole myöskään siten, että on olemassa jokin selvän logiikan rikkomus ja selkeä vastakohtaisuus QM:n (tai kvantisoinnin idean, minkä idea puolestaan on vastata havaintoja) ja SR:n välillä, minkä tyhmäkin näkee jostain esim. perusoletuksesta mikä QM:ssä tai SR:ssä jossakin lukee täysin filosofisessa muodossa. Jos ajatellaan kaikesta äskeisestä siten, että on ristiriitaista ja kriisiä ruokkivaa ottaa toisen matemaattisia objekteja ja muuttaa niitä toisiksi, niin tämä on tavallaan hyvä ajatus, koska se tarkoittaa sitä, että on toisesta paradigmasta kyse. Siinä on kuitenkin oleellista se, että SR on ristiriidassa silloin klassisten pistemäisten hiukkasten kanssa, koska Galilein pistemäisiä hiukkasia ei voi olla olemassa SR-paradigmassa. Videon aikajutuista moneen kohtaan voi sanoa, että niin se meni klassisestikin. Varsinkin kun tekijä sanoo moneen kertaan, että koko elämä muuttuu mahdottomaksi, kun ajattelee, että aika on toisessa illuusiota ja toisessa totta. Tässä myös sanotaan, että Galileita ja Minkowskia voisi parhaiten verrata toisiinsa bipolaarisilla sanoilla, vaikka niiden matemaattinen rakennekin olisi olemassa. Sekä se fakta. että toisen mekaniikka on toisen jopa 100 %:n tarkka approksimaatio, kun nopeuserot ovat hitaita (missä 100 tarkoittaa tosin nollaeroa). Mutta jos video olisi perillä siitä, mitä SR-vaatimukset ovat, ja mikä niitä rikkoo, niin voisi sillä olla asiaakin.

Tässä artikkelissa on käyty läpi eri aikojen uusia mittausmalleja relativistista QFT:tä varten. Mikään näistä ei ole vielä täydellisen hyvä. Tarkoitus on monissa olla lyhyt ja ytimekäs kuin QM-mittaus tai esim. mitata vain vähän ja toivoa, että lisääminen on mahdollista ja lopulta oikea tulos.
https://arxiv.org/pdf/2304.13356.pdf

Jos asiat esiintyisivät siinä järjestyksessä, että paradigmoja on QM ja SR-QM, niin jos joku tekee joskus todella hyvän mittausselityksen QFT:ssä, niin sen voi sanoa olevan jotain, mitä olisi pitänyt olla jo paradigman alusta asti siinä. Videon tekijä on tavallaan jumittunut sellaiseen paradigmaan, missä tulee sanoa, että QM-mittaus on sellainen asia, kuin kauan aikaa sitten sovittiin. Kuhnin mallissa ei ole mainittuna sellaista kohtaa, missä toinen paradigma on jo tullut, ja ihmiset alussa kritisoivat sitä. Näin on tietysti ollut esim. SR:lle vaikka mikään sen alussa saama kritiikki ei ole kiinnostava. Eikä ole kiinnostava edes niille, jotka pseudosti eivät vain käytä sitä tänään.

...

13

Anonyymi kirjoitti:

Jos vaaditaan vastausta 'mitä mittauksessa tapahtuu' -kysymykseen, niin siitä pitäisi kuitenkin huomauttaa sellaisia asioita, että se on täysin samanlaista mielenkiinnosta kumpuavaa tiedettä kuin, mitä on esim. kosmologia. Vastauksella tähän kysymykseen ei näytä tällä hetkellä olevan mitään käytännön merkitystä. Jos videon mukaan on merkitystä sillä, että paradigma vaihtuisi, niin vastauksella ei ole myöskään tällaista merkitystä, vaan paradigma voi tulla ja vaihtua sillä perusteella, mitä tullaan sanomaan yllä olleista todennäköisyyksien yhtälöistä ja ennusteista. 'Mitä mittauksessa tapahtuu' -vastaukset eivät myöskään todennäköisesti koskaan tule olemaan muutaman lauseen vastauksia tai muutaman matemaattisen rivin. Jokainen sellainen lyhyt vastaus voi olla selvästi ei-ultimaattinen totuus asiasta, missä sen ultimaattisuutta voi aina verrata yhden hiukkasen Scrhödingerin yhtälöön, joka mittauksen mukaan on tosi ultimaattinen jo ennen SR-korjauksia. Mittauksen hetki ja 'kaikki sen tapahtumat' ovat silloin, kun elektroni lentää kaikkien eri seinien eri mittauslevyjä päin, yhtä täynnä yhtä paljon vastaukseen vaikuttavia fysiikan objekteja kuin tähti, joka heitetään lujaa (mutta satunnaisesti) galaksia päin. (Galaksin osat ja tämä tähti kuitenkin vaikuttavat keskenään heikommin.) Voisi ajatella, että jos QM:ssä syntyisi ennen SR:n keksimistä (...) jokin oikea fysikaalisesti toimiva malli mittauksesta, joka tapahtuu eikä sanota tapahtuvan, eli joka voitaisiin pukea myös muotoon, joka sisältäisi pelkkiä fysiikan objekteja ja niiden lakeja, niin silloin tämä matemaattinen kuvaus muuttuisi SR-muotoiseksi tavallisella tavalla, ja kaikki SR--kriitiset kohdat esiintyisivät siinä silloin jo itsestään. Eikä olisi mitään videoita siitä, että SR on jotain jonkin vastaista.

Ei siis ole myöskään siten, että on olemassa jokin selvän logiikan rikkomus ja selkeä vastakohtaisuus QM:n (tai kvantisoinnin idean, minkä idea puolestaan on vastata havaintoja) ja SR:n välillä, minkä tyhmäkin näkee jostain esim. perusoletuksesta mikä QM:ssä tai SR:ssä jossakin lukee täysin filosofisessa muodossa. Jos ajatellaan kaikesta äskeisestä siten, että on ristiriitaista ja kriisiä ruokkivaa ottaa toisen matemaattisia objekteja ja muuttaa niitä toisiksi, niin tämä on tavallaan hyvä ajatus, koska se tarkoittaa sitä, että on toisesta paradigmasta kyse. Siinä on kuitenkin oleellista se, että SR on ristiriidassa silloin klassisten pistemäisten hiukkasten kanssa, koska Galilein pistemäisiä hiukkasia ei voi olla olemassa SR-paradigmassa. Videon aikajutuista moneen kohtaan voi sanoa, että niin se meni klassisestikin. Varsinkin kun tekijä sanoo moneen kertaan, että koko elämä muuttuu mahdottomaksi, kun ajattelee, että aika on toisessa illuusiota ja toisessa totta. Tässä myös sanotaan, että Galileita ja Minkowskia voisi parhaiten verrata toisiinsa bipolaarisilla sanoilla, vaikka niiden matemaattinen rakennekin olisi olemassa. Sekä se fakta. että toisen mekaniikka on toisen jopa 100 %:n tarkka approksimaatio, kun nopeuserot ovat hitaita (missä 100 tarkoittaa tosin nollaeroa). Mutta jos video olisi perillä siitä, mitä SR-vaatimukset ovat, ja mikä niitä rikkoo, niin voisi sillä olla asiaakin.

Tässä artikkelissa on käyty läpi eri aikojen uusia mittausmalleja relativistista QFT:tä varten. Mikään näistä ei ole vielä täydellisen hyvä. Tarkoitus on monissa olla lyhyt ja ytimekäs kuin QM-mittaus tai esim. mitata vain vähän ja toivoa, että lisääminen on mahdollista ja lopulta oikea tulos.
https://arxiv.org/pdf/2304.13356.pdf

Jos asiat esiintyisivät siinä järjestyksessä, että paradigmoja on QM ja SR-QM, niin jos joku tekee joskus todella hyvän mittausselityksen QFT:ssä, niin sen voi sanoa olevan jotain, mitä olisi pitänyt olla jo paradigman alusta asti siinä. Videon tekijä on tavallaan jumittunut sellaiseen paradigmaan, missä tulee sanoa, että QM-mittaus on sellainen asia, kuin kauan aikaa sitten sovittiin. Kuhnin mallissa ei ole mainittuna sellaista kohtaa, missä toinen paradigma on jo tullut, ja ihmiset alussa kritisoivat sitä. Näin on tietysti ollut esim. SR:lle vaikka mikään sen alussa saama kritiikki ei ole kiinnostava. Eikä ole kiinnostava edes niille, jotka pseudosti eivät vain käytä sitä tänään.

...

13

Lue lisää

Kvanttigravitaatiossa tai missään, mitä muut kirjoittavat esim. Bergsonista ja tämän ajasta, ei ole mitään saavutettua ihmettä, joka olisi kertonut. mitä mittaus on (tai jossa voitaisiin kertoa, mitä mittaus on), ja mikä olisi ohittanut kriisit ja ongelmat. Tässä kun puhutaan tällaisesta muidenkin kontribuutioista huomaa, että standardi tiede on määritellyt, mikä on relativistisen mittauksen kriisi, eli sen että esim. epälokaalisuus on kriisiä. Kenestäkään kenen mielestä tämä ei ole kriisi, ei pitäisi olla mitään sitä vastaan, että puolet tieteestä sanoo olevansa jotain kuten lokaali ja toinen epälokaali, koska nimenomaan sellaisilla ihmisillä ei ole mistään tullutta oletusta, että eri asiat keskenään aiheuttavat kriisejä. Aloittaja voi kuitenkin korjata minua tässä jos haluaa.

Kukaan ei ole myöskään koskaan tehnyt mitään sen asian eteen, että QM-yhtälöt muutettaisiin sopimaan Bergson-ajan yhtälöiksi. Ja katsottu, mitä tapahtuu tämän ja sen asian välillä, mitä ovat 'Bergsoniset periaatteet luonnolaeille' (?) ja jäljelle jäävät mittaustulokset. Tämän lisäksi voisi koettaa änkeä QM-mittaus-lauseen ja pakottaa sen Bergsonin muotoon. Ennenkuin mitään tällaista on käyty läpi, niin voidaan vain olettaa, että Bergsonin aika tietää kriisiä itselleen ja QM:lle, missä kriisi on paljon pahempi kuin pelkkä mittausongelman kriisi.

Koska videolla oli osui hiukan kritiikkiä sitä kohtaan, että elämässä on kaksi eri teoriaa, niin sanotaan vielä tässä, että QFT on helposti muodostettavissa kaarevaan GR-avaruuteen laskemaan todennäköisyyksiä. Tämä tarkoittaa, että QFT-aine ei tee avaruudelle mitään, eikä QFT:ssä ole gravitaatiota hiukkasesta toiseen (hiukkasesta gravitoniin).
https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_field_theory_in_curved_spacetime

Koko tiedekenttä nykyään on enimmäkseen sitä mieltä, että GR:n eli kvantisoimattoman tensorikentän esittämän aika-avaruuden fundamentaalisuus on olematon. Joten periaatteessa ei ole olemassa toksisuutta, joka nousisi jostain tunnetason epäselvyydestä.

Kvanttigravitaatio ei tuota ratkaisua mittausongelmaan, koska siinä muutetaan objekteja GR-kovarianteiksi, ja näitä objekteja pitää silloin olla QM-lauseiden asemasta. Myöskään aika ei siinä muutu siten, että mitään ei tarvitsisi enää tehdä sille kevyelle ja leijailevalle SR-havaitsijalle, jonka pitää edelleen minuuttitolkulla muuttuneena havaita, mitä tapahtui mittauksessa. Lisäksi mikään ongelma, mitä ikinä on kohdattu QG:itä tehdessä nimenomaan epäonnisella tavalla tai tieteen oman kritiikin saattelemana, ei liity mittausongelmaan eikä varsinkaan aikaan. Ajan määrittely ja sanominen joksikin on tai voi olla täysin erillinen aihe gravitaatiosta, joka on myös ajan muokkamista aineella. Jälkimmäinen on paljon suuremmassa keskiössä QG:ssä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_gravity

...

Tämän jälkeen video alkaa kritisoimaan juuri kohdetta nimeltä kosmologia ja tähtitiede toivoen, että äskeinen olisi tehnyt epäilyttäväksi jonkun näissä käytetyn teorian, koska teoria ei ole niihin valmis. Jos muotoilu tähän mennessä olisi ollut faktapohjaisesti, että tieteen 'QM-mittausteoria' ei ole valmis, niin vastaus tähän olisi, että kosmologia ei käytä mittausteoriaa, joten kaikki, mitä se käyttää, on sille valmis. Leväperäisempi 'ajan teoria ei ole valmis' on helppo osoittaa mihin tahansa. Sillä argumentilla voitaisiin sanoa myös Intelille, että prosessorien teko on epäilyttävää, koska ette ole valmiita kellosykleihin. Vaikka mikään ei ole fundamentaalisella tasolla valmis (kuten Popper olisi parhaiten tuonut esille), niin tässä on kyseessä kuitenkin jokin kohde, ja tämä kohde vaatii vain tietyn tarkkuuksisen ja tiettyjen ominaisuuksien teorian tullakseen jotenkin kuvailluksi ja ennustetuksi. Jos ei tiedä, onko sellainen teoria jo kyseessä, niin nämä jälkimmäiset ennustukset ja mittaukset paljastavat sen. Videon materiaali on aika kaukana sellaisesta aiheesta, että mikä puolestaan antaisi epäillä kaukaisia havaintoja.

Kvanttigravitaatio ei myöskään ole mitään, mitä kosmologiassa tai tähtitieteessä on yleisesti käytetty. Jos sellainen tulee, niin mikään ei tule yhtäkkiä varmemmaksi. Tässä tulemisessa tarkoitettaisiin mittausta, koska teorioita on jo paljon. Tällä hetkellä asiaa, mistä mitattaisiin QG, ei ole. Silloin se, mistä sen mittaa, ja mitä siellä olevissa arvoissa lukee, ei varmenna kovin suorasti yhtään asioita, joista tällä hetkellä mitataan. Periaatteessa jos sallitaan, että kyseisestä QG:stä itsestään ei olla yhtään varmoja onko se oikein varsinaisella alueellaan, mutta se ennustaa jonkin kosmologisen näkyvän universumin, mitä muut eivät ennusta, niin tässä huom. 'muut eivät ennusta' tarkoittaa, että heitä ei varmennettu, mutta kyse on kai siitä, että QG ja BB-käsite eivät tässä kohtaa eroa mitenkään toisistaan.

14

Anonyymi kirjoitti:

Kvanttigravitaatiossa tai missään, mitä muut kirjoittavat esim. Bergsonista ja tämän ajasta, ei ole mitään saavutettua ihmettä, joka olisi kertonut. mitä mittaus on (tai jossa voitaisiin kertoa, mitä mittaus on), ja mikä olisi ohittanut kriisit ja ongelmat. Tässä kun puhutaan tällaisesta muidenkin kontribuutioista huomaa, että standardi tiede on määritellyt, mikä on relativistisen mittauksen kriisi, eli sen että esim. epälokaalisuus on kriisiä. Kenestäkään kenen mielestä tämä ei ole kriisi, ei pitäisi olla mitään sitä vastaan, että puolet tieteestä sanoo olevansa jotain kuten lokaali ja toinen epälokaali, koska nimenomaan sellaisilla ihmisillä ei ole mistään tullutta oletusta, että eri asiat keskenään aiheuttavat kriisejä. Aloittaja voi kuitenkin korjata minua tässä jos haluaa.

Kukaan ei ole myöskään koskaan tehnyt mitään sen asian eteen, että QM-yhtälöt muutettaisiin sopimaan Bergson-ajan yhtälöiksi. Ja katsottu, mitä tapahtuu tämän ja sen asian välillä, mitä ovat 'Bergsoniset periaatteet luonnolaeille' (?) ja jäljelle jäävät mittaustulokset. Tämän lisäksi voisi koettaa änkeä QM-mittaus-lauseen ja pakottaa sen Bergsonin muotoon. Ennenkuin mitään tällaista on käyty läpi, niin voidaan vain olettaa, että Bergsonin aika tietää kriisiä itselleen ja QM:lle, missä kriisi on paljon pahempi kuin pelkkä mittausongelman kriisi.

Koska videolla oli osui hiukan kritiikkiä sitä kohtaan, että elämässä on kaksi eri teoriaa, niin sanotaan vielä tässä, että QFT on helposti muodostettavissa kaarevaan GR-avaruuteen laskemaan todennäköisyyksiä. Tämä tarkoittaa, että QFT-aine ei tee avaruudelle mitään, eikä QFT:ssä ole gravitaatiota hiukkasesta toiseen (hiukkasesta gravitoniin).
https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_field_theory_in_curved_spacetime

Koko tiedekenttä nykyään on enimmäkseen sitä mieltä, että GR:n eli kvantisoimattoman tensorikentän esittämän aika-avaruuden fundamentaalisuus on olematon. Joten periaatteessa ei ole olemassa toksisuutta, joka nousisi jostain tunnetason epäselvyydestä.

Kvanttigravitaatio ei tuota ratkaisua mittausongelmaan, koska siinä muutetaan objekteja GR-kovarianteiksi, ja näitä objekteja pitää silloin olla QM-lauseiden asemasta. Myöskään aika ei siinä muutu siten, että mitään ei tarvitsisi enää tehdä sille kevyelle ja leijailevalle SR-havaitsijalle, jonka pitää edelleen minuuttitolkulla muuttuneena havaita, mitä tapahtui mittauksessa. Lisäksi mikään ongelma, mitä ikinä on kohdattu QG:itä tehdessä nimenomaan epäonnisella tavalla tai tieteen oman kritiikin saattelemana, ei liity mittausongelmaan eikä varsinkaan aikaan. Ajan määrittely ja sanominen joksikin on tai voi olla täysin erillinen aihe gravitaatiosta, joka on myös ajan muokkamista aineella. Jälkimmäinen on paljon suuremmassa keskiössä QG:ssä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_gravity

...

Tämän jälkeen video alkaa kritisoimaan juuri kohdetta nimeltä kosmologia ja tähtitiede toivoen, että äskeinen olisi tehnyt epäilyttäväksi jonkun näissä käytetyn teorian, koska teoria ei ole niihin valmis. Jos muotoilu tähän mennessä olisi ollut faktapohjaisesti, että tieteen 'QM-mittausteoria' ei ole valmis, niin vastaus tähän olisi, että kosmologia ei käytä mittausteoriaa, joten kaikki, mitä se käyttää, on sille valmis. Leväperäisempi 'ajan teoria ei ole valmis' on helppo osoittaa mihin tahansa. Sillä argumentilla voitaisiin sanoa myös Intelille, että prosessorien teko on epäilyttävää, koska ette ole valmiita kellosykleihin. Vaikka mikään ei ole fundamentaalisella tasolla valmis (kuten Popper olisi parhaiten tuonut esille), niin tässä on kyseessä kuitenkin jokin kohde, ja tämä kohde vaatii vain tietyn tarkkuuksisen ja tiettyjen ominaisuuksien teorian tullakseen jotenkin kuvailluksi ja ennustetuksi. Jos ei tiedä, onko sellainen teoria jo kyseessä, niin nämä jälkimmäiset ennustukset ja mittaukset paljastavat sen. Videon materiaali on aika kaukana sellaisesta aiheesta, että mikä puolestaan antaisi epäillä kaukaisia havaintoja.

Kvanttigravitaatio ei myöskään ole mitään, mitä kosmologiassa tai tähtitieteessä on yleisesti käytetty. Jos sellainen tulee, niin mikään ei tule yhtäkkiä varmemmaksi. Tässä tulemisessa tarkoitettaisiin mittausta, koska teorioita on jo paljon. Tällä hetkellä asiaa, mistä mitattaisiin QG, ei ole. Silloin se, mistä sen mittaa, ja mitä siellä olevissa arvoissa lukee, ei varmenna kovin suorasti yhtään asioita, joista tällä hetkellä mitataan. Periaatteessa jos sallitaan, että kyseisestä QG:stä itsestään ei olla yhtään varmoja onko se oikein varsinaisella alueellaan, mutta se ennustaa jonkin kosmologisen näkyvän universumin, mitä muut eivät ennusta, niin tässä huom. 'muut eivät ennusta' tarkoittaa, että heitä ei varmennettu, mutta kyse on kai siitä, että QG ja BB-käsite eivät tässä kohtaa eroa mitenkään toisistaan.

14

Lue lisää

Video selittää paljon, että on kauheaa sovittaa asioita yhteen, kun ne ovat erilaisia. (Koska hän valitsee aiheekseen ajan, niin on myös vielä selvempää, että hän sanoo olevan vaikea sovittaa yhteen eri paradigmojen eli Galilein ja Minkowskin aikoja). Tavallaan tämä on kaikki poisheitettävää mietiskelyä, koska paradigman tarkoitus on korvata toinen eikä olla samanlainen kuin se. Ainoa asia, mihin jotakin pitää sovittaa, on havainnot. Tässä on kuitenkin varauksellisuus olemassa, että tähän astiset paradigmat ovat todella oikeita ja toimivia, joten on suuria aiheiden alueita, missä paradigmat eivät poikkea toisistaan sen suhteen, mitä ne ennustavat. Monissa QG:issä tapahtuisi paljon paradigmaattista muutosta eikä niitä siten pystyisi kritisoimaan sillä, että yrittäminen on liian huonoissa lähtökohdissa ollakseen yritys. Samalla tekijä kritisoi sitä että ei yrittäisi mitään, mutta ei tällä ole mitään tekemistä 'ole hiljaa ja laske' -asian kanssa. QG:ssä tehtävät teoriat ovat kaikki hiljaisia eivätkä tulkinnallisia. Jokainen tulkinnallinen asia on juurikin aikaa ja energiaa vievää toimintaa, jonka tehneen henkilön ajan olisi voinut käyttää toiseen paradigmaan. Seuraavasta videon lauseesta haluaisin lähettää viestin amatööreille, että hekin ovat tervetulleita olemaan hiljaa, jos he ymmärtävät, mitä tarkoitan.

Yksi videon argumentti pimeää ainetta vastaan oli, että mikään toinen fysiikan teoria ei implikoi sitä. Tällainen implikointi on ylipäänsä jotain, mitä ei kannata odottaa tapahtuvan itsestään, kun lyö vain teorioita ulos. Se tapahtui GR:ssä vain koska oli havainto. Itseasiassa pimeä aine implikoitui myös Newtonin gravitaatioon ja Galilein aikaan, koska galakseja ei liikuteltu GR:llä. Tosin ollakseen täysin selvillä, miten implikoituneita asiat voivat olla, tulisi käydä myös läpi kaikki teoriat, joiden nimi on 'pimeän aineen kandidaatti -teoria' ja miettiä vielä tarkkaan sitä, että miten paljon asioita ne ovat lopulta mistään asiasta olettaneet, että päätyivät sellaiseksi kuin nyt ovat. Pääpointtini tähän on kuitenkin se, että juuri äsken puhuttiin QG:stä, eli jossain vaiheessa ei tule olemaan mitään 'toista teoriaa'. Eikä kukaan tunnu haluavan mihinkään pseudomallin rinnallekaan mitään toista teoriaa kuin se. Joten tällaista vaatimusta ei voi aina esittää tulevaisuudessa eikä kukaan esittele sellaisia pseudojen teorioistakaan. Tällaisten argumenttien esittäminen minusta pitää yllä nykyistä toksista kahden kirkon paradigmaa enemmän kuin se, että mitä Feynman sanoi, tai kuka omistaa lehdet. Sanotun asian sanoista ja luonteesta käy suoraan yhteys siihen, mitä nykyisyys on, se oletetaan annettuna, ja siihen pakotetaan tai muuten olet väärässä. Kaikki mitä Feynmanista tai lehdistä seuraa on täysin spekulatiivista (ja etteikö seuraisi päinvastainen, kun voisi kuvitella, että millä tahansa elämään kuuluvalla entiteetillä on väärissä mittasuhteissa toksinen luonne keskeyttää puhdas paradigmatyö ja silloin ainakin lehden omistajuus voi johtaa mihin tahansa toksiseen tilaan ja niistä voi valita minkä tahansa). Argumentin takana on se, että pimeää ainetta ei olla osattu tuoda esiin ja prosessiin kiihdyttimissä. Tämä sama koskee montaa esim. electric universen teoriaa myös. Spesifisti ja ei-spefisisti. Mutta siis siksi että jos sanotaan, että niiden galaksi-galaksi -virtoja (tai jopa jotain, mikä edellyttäisi muutoksia Maxwell-yhtälöihin, jotta sellainen virta tulisi mahdolliseksi teoriassa, mitä teoriaa ei ole kenelläkään tämän tasoisena olemassa ja minä vain ehdotan, että elämä olisi tällaista) ei ole nähty maapallolla (minkä lisäksi niitä ei näe taivaalla siten, että olisi jokin asia taivalla, minkä selitys olisi galaksi-galaksi virta).

Tämä videon keskiosio oli metafysiikka-ehdotusta lukuunottamata sitä, että siinä saarnattiin papistolle. He tiesivät jo jokaisesta kriisistä valmiiksi ja toimivat jotkut sen suhteen. Missään tieteenfilosofiassa, mitä olisi tehty riittävällä auktoriteetilla, että video olisi sen voinut mainita, ei myöskään ole olemassa sellaista tieteen evoluutiota, mitä suoritettaisiin vertaamalla kahta tieteellistä (tai tieteellistä ja pseudotieteellistä) ehdotusta keskenään. Siten, että se missä on useampi kriisi (tulisi sanoa että kriisit ovat kaikki pehmeitä ja poikkeavat Kuhn-esitysten ratkaisevista kriiseistä, joiden olemassaolo tekisi meidän filosofiamme pelkäksi plagiaatiksi) ja toksisempi työilmapiiri, äänestettäisiin pois jatkosta. Kukaan ei ole toisinsanoen koskaan saanut mitään tiedettä läpi olemalla kovaäänisempi kriitikko jotain muuta asiaa kohtaan.

15

Kollimaattori.
"Puppugeneraattorin käyttäminen tieteellisen....."

Kollimaattorilta taisi mennä ajatukset yli hilseen, puppugeneraattori
on kyllä aika heitto, ei tainnut osua ollenkaan.

Tuo oli aika tyypillistä B:n argumentointia, missä tietyt teemat toistuvat,
en pidä sitä puppugeneraattorin tekeleenä, vaan kokoelmana tiettyjä
ideoita jotka ovat minusta epäilyttäviä.

Vaikka tuo muotoilu dialektisesta "logiikasta"? jota hän tuntuu tarjoavan
perinteisen logiikan tilalle, ja vielä ymmärtäen logiikan liian suppeana.

Ehkä "numeromies" saa tästä ideoita.

Kollimaattorille terveisiä, sinulla tuntuu olevan tieteellistä perustuntumaa,
mutta ei käsitteelistä perustuntumaa, voit löytää uuden harrastuksen
tieteenfilosofiasta, siellä on kertaluokkaa vakavammin otettavia ajatuksia
kuin nykyiset heittosi.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Kollimaattori.
"Puppugeneraattorin käyttäminen tieteellisen....."

Kollimaattorilta taisi mennä ajatukset yli hilseen, puppugeneraattori
on kyllä aika heitto, ei tainnut osua ollenkaan.

Tuo oli aika tyypillistä B:n argumentointia, missä tietyt teemat toistuvat,
en pidä sitä puppugeneraattorin tekeleenä, vaan kokoelmana tiettyjä
ideoita jotka ovat minusta epäilyttäviä.

Vaikka tuo muotoilu dialektisesta "logiikasta"? jota hän tuntuu tarjoavan
perinteisen logiikan tilalle, ja vielä ymmärtäen logiikan liian suppeana.

Ehkä "numeromies" saa tästä ideoita.

Kollimaattorille terveisiä, sinulla tuntuu olevan tieteellistä perustuntumaa,
mutta ei käsitteelistä perustuntumaa, voit löytää uuden harrastuksen
tieteenfilosofiasta, siellä on kertaluokkaa vakavammin otettavia ajatuksia
kuin nykyiset heittosi.

R.

Lue lisää

" vaan kokoelmana tiettyjä ideoita jotka ovat minusta epäilyttäviä."


Tieteen filosofia (ja ylipäätänsä kaikki ajattelu ja asioiden arviointi) toimii parhaiten kun keskitytään ensisijassa siihen miten ihmiset oikeasti käyttäytyvät ja tekevät eikä siihen mitä he määrittelevät esim. tieteen tai filosofian päämääräksi ja ihanteiksi joka on oikeastaan aika puhdasta idealismia eli pelkkien suurten abstraktioiden tasolla tapahtuvaa ajatusleikkimistä jolla ei ole välttämättä juuri mitään tekemistä käytännön tieteen kanssa vaikka voi toimia seremoniallisten juhlapuheiden inspiraationa tai pelkkinä tekosyinä ja kulissina sille miten oikeasti toimitaan tieteessä ja kaikessa muussakin.


Muita ja itseään on aika helppo huijata nimenomaan ns. suurten abstraktioiden tasolla johon liityy lähes aina myös jonkinlaisen hyvin tarkoitushakuisen ja melko valheellisen mielikuvien ja niihin liittyvien assosiaatioiden tuottaminen itselleen ja muille kuten esim. Sheldraken linkittämässäni videossa käsittelemä tiedeyhteisössä ja varsinkin koululaitoksessa vallitseva tapa esittää asiat persoonattomalla tai passiivisella ilmaisuilla ("tehdään" vs "Minä tai me teemme" ).

Karl Popper ja suurin osa muistakin tieteen filosofeista keskittyivät pelkästään siihen mikä suurten abstraktioiden logiikan tasolla kuullostaa hyvältä ja hienolta tieteen oletettujen tai kuviteltujen päämäärien ja ihanteiden kannalta idealistisesti tarkasteltuna kun taas esim. Thomas S. Kuhn keskittyi lähinnä ensisijassa siihen miten tiedeyhteisö tieteen historiassa on oikeasti käyttäytynyt ja mitä taustaoletuksia (paradigmoja eli suuria abstraktioita) kulloinkin yrittänyt soveltaa tutkimuksissaan eli pyrki arvioimaan tieteen historiaa nimenomaan tekojen eikä ihanteiden ja päämäärien kautta vertaillen samalla niiden ihanteiden ja päämäärien käytännön tason toteutumista suhteessa niihin tieteenalan kulloinkin omaksumiin suuriin abstraktioihin.

Viimeistään kvanttifysiikan ilmiöiden löytäminen yli 100 vuotta sitten osoitti että niitä samoja ihmisen kokoisen arjen tasolla melko hyvin toimivia käsitteitä ja hahmotuksia ei voi suoraan soveltaa siitä arjen tasosta poikkeaviin viitekehyksiin kuten esim. mikrotasoon tai ihmistä paljon suurempiin planeettojen, aurinkojen ja galaksien tasolle eikä myöskään siihen osaan todellisuutta joka ei ole sillä tavalla mekaanisesti ja kaavamaisen loogisesti ja matemaattisesti käyttäytyvää kuin ihmisten arkitason esineet ja työkalut vaan tarvitaan täysin erilaista hahmotusta esim. eliöiden ja niihin aina jollain tavalla liittyvään tietoisuuden käsittelyyn joka on aina kaiken kokemuksen ja empirian subjekti mutta taipuu äärimmäisen huonosti objektiksi koska havaintojen ja mittausten tasolla voidaan analysoida pelkästään käyttäytymistä eikä lainkaan kyetä arvioimaan miksi ja mitä ne havaitut asiat oikeasti ovat.

Ontologia liittyy kiinteästi siihen millainen potentiaali eli mahdollisuudet ko. olioilla on tai voi olla eikä mahdollisuuksien taso voi olla havainto-objekti koska kaikki mahdollisuudet eivät koskaan pääse aktualisoitumaan ajassa ja avaruudessa muuten kuin esim. eliöiden lajitasolla erilaisten yksilöiden käyttäytymisessä koska potentiaalisuus on aina ajatonta ja erilaiset olioiden tasot voidaan hahmottaa pelkästään niiden potentiaalin eli mahdollisuuksien perusteella.

J.G. Bennett toisaalla linkkaamassani Dramatic Universen 1. osan pdf versiossa ymmärsi tämän hyvin ja pyrki sellaiseen hierarkkiseen todellisuuden hahmotukseen jossa ilmiöt luokitellaan niiden potentiaalin eikä pelkästään kuvittelemalla että kaikki mahdollinen empiirinen käyttäytyminen on aina samantasoita ja käytännössä jättää koko potentiaalisen tason huomioimatta keskittyen pelkästään siihen miten todellisuutta voi yrittää kuvata pelkkien matemaattisten säännönmukaisuuksien kautta samalla olettaen ehdottoman konemaisen determinismin jolloin tietoa käyttäytymisestä kertyy valtavasti mutta kykyä ja varsinkin viisautta sen mielekkääseen soveltamiseen puuttuu jolloin varsinkin tekniikan kautta tuotetaan nopeammin ja enemmän uusia ongelmia kuin kyetään ratkaisemaan ja päädytään helposti tuhoisiin seurauksiin.

Determinismin oletus nimenomaan jättää huomiotta ajattoman potentiaalisuuksien tason ja on samalla ainoa lopputulos mihin keskittymällä pelkästään mekaanisesti soveltamaan logiikkaa ja matematiikkaa johtaa jolloin ei aidosti enää ymmärretä mitään vaikka osataan tehdä kaikenlaista.

Miksi-kysymyksiin kyetään antamaan empiirisessä tieteessä vastauksia pelkästään olettamalla jonkinlaisia niistä olioista riippumattomia luonnonlakeja eli taas ns. suuria abstraktioita jotka on postuloitu pelkästään ns. mukavuussyistä koska niiden luonnonlakien olemassaoloa ei voi perustella pelkkään käyttäytymiseen (=aktuaalinen) perustuvan empiirisen tutkimuksen kautta paitsi uskomalla induktion toimivuuteen tai valitsemalla ne luonnonlait ikäänkuin jo koko empiirisen tieteen tason aksioomiksi.


===>

Anonyymi kirjoitti:

Kollimaattori.
"Puppugeneraattorin käyttäminen tieteellisen....."

Kollimaattorilta taisi mennä ajatukset yli hilseen, puppugeneraattori
on kyllä aika heitto, ei tainnut osua ollenkaan.

Tuo oli aika tyypillistä B:n argumentointia, missä tietyt teemat toistuvat,
en pidä sitä puppugeneraattorin tekeleenä, vaan kokoelmana tiettyjä
ideoita jotka ovat minusta epäilyttäviä.

Vaikka tuo muotoilu dialektisesta "logiikasta"? jota hän tuntuu tarjoavan
perinteisen logiikan tilalle, ja vielä ymmärtäen logiikan liian suppeana.

Ehkä "numeromies" saa tästä ideoita.

Kollimaattorille terveisiä, sinulla tuntuu olevan tieteellistä perustuntumaa,
mutta ei käsitteelistä perustuntumaa, voit löytää uuden harrastuksen
tieteenfilosofiasta, siellä on kertaluokkaa vakavammin otettavia ajatuksia
kuin nykyiset heittosi.

R.

Lue lisää

====>

Vaikka tuo muotoilu dialektisesta "logiikasta"? jota hän tuntuu tarjoavan perinteisen logiikan tilalle, ja vielä ymmärtäen logiikan liian suppeana."

Logiikka on pelkkä työkalu joka on tehoton ilman sellaista intuitiivisen tason hahmotusta joka pyrkii hahmottamaan asioita kokonaisuuksien eikä lillukanvarsien tasolla ja sama pätee myös matematiikkaan ja myös kielten käsitetasoon. Jotta kykenisi hahmottamaan todellisuutta mielekkäästi ja edes oikeansuuntaisesti niin pitää pyrkiä itse olemaan enemmän eli kehittämään omaa ontologista tasoaan paremmaksi koska vain intuitio ja myös sen aktiivinen ilmentymä intentio (tahto) ovat niitä välineitä joiden kautta voidaan saavuttaa yhteys mihin tahansa todellisuuden tasoon ja sen kehettynein metodi on nimenomaan ns. kontrolloitu kaukonäkeminen josta Courtney Brown puhuu edellisen viestin youtube-linkissä.






"Ehkä "numeromies" saa tästä ideoita."


Lähinnä varmaan taas tahatonta komiikkaa ja kiukuttelua koska hän ei uskalla osallistua aktiiviseen tasapuoliseen keskusteluun vaan massapostaa ilmeisesti tekoälyn avustuksella aivoröyhtäisyjään joista puuttuu selkeä intentio intuition toimivuudesta puhumattakaan jollaista tekoälyllä ja ehdollistavan koulutuksen omaksuneilla ei juurikaan ole koska ovat omaksuneet kaiken syöteaineiston sellaisenaan annettuna ilman mitään kriittistä analyysiä suhteessa sisältöön. :D

"Kollimaattorille terveisiä, sinulla tuntuu olevan tieteellistä perustuntumaa, mutta ei käsitteelistä perustuntumaa, "


Insinöörihahmotuksessa korostetaan pelkkää käsitteellisten ja fysikaalisten työkalujen muodollista ja kaavamaista soveltamista usein sisällön laadun kustannuksella ja uskotaan vallassa olevien "auktoriteettien" juhlapuheiden tason idealistisiin höpötyksiin ja omaksutaan ne usein annettuina ehdottomina totuuksina joita ei voi eikä saa kritisoida koska ns. "tieteellinen" skepsismi on aina yksisuuntaista jossa vallitsevaa tieteen konsensusta pidetään ehdottomana, täydellisenä ja lopullisena totuutena samaan tyyliin kuin institutionaalisissa keskusjohtoisissa uskonnoissa. :D

(Huom. Asiat kiistelevät eivät ihmiset. )

....

Hyvää joulua ja viime vuosia parempaa uutta vuotta kaikille!

B

Anonyymi kirjoitti:

====>

Vaikka tuo muotoilu dialektisesta "logiikasta"? jota hän tuntuu tarjoavan perinteisen logiikan tilalle, ja vielä ymmärtäen logiikan liian suppeana."

Logiikka on pelkkä työkalu joka on tehoton ilman sellaista intuitiivisen tason hahmotusta joka pyrkii hahmottamaan asioita kokonaisuuksien eikä lillukanvarsien tasolla ja sama pätee myös matematiikkaan ja myös kielten käsitetasoon. Jotta kykenisi hahmottamaan todellisuutta mielekkäästi ja edes oikeansuuntaisesti niin pitää pyrkiä itse olemaan enemmän eli kehittämään omaa ontologista tasoaan paremmaksi koska vain intuitio ja myös sen aktiivinen ilmentymä intentio (tahto) ovat niitä välineitä joiden kautta voidaan saavuttaa yhteys mihin tahansa todellisuuden tasoon ja sen kehettynein metodi on nimenomaan ns. kontrolloitu kaukonäkeminen josta Courtney Brown puhuu edellisen viestin youtube-linkissä.






"Ehkä "numeromies" saa tästä ideoita."


Lähinnä varmaan taas tahatonta komiikkaa ja kiukuttelua koska hän ei uskalla osallistua aktiiviseen tasapuoliseen keskusteluun vaan massapostaa ilmeisesti tekoälyn avustuksella aivoröyhtäisyjään joista puuttuu selkeä intentio intuition toimivuudesta puhumattakaan jollaista tekoälyllä ja ehdollistavan koulutuksen omaksuneilla ei juurikaan ole koska ovat omaksuneet kaiken syöteaineiston sellaisenaan annettuna ilman mitään kriittistä analyysiä suhteessa sisältöön. :D

"Kollimaattorille terveisiä, sinulla tuntuu olevan tieteellistä perustuntumaa, mutta ei käsitteelistä perustuntumaa, "


Insinöörihahmotuksessa korostetaan pelkkää käsitteellisten ja fysikaalisten työkalujen muodollista ja kaavamaista soveltamista usein sisällön laadun kustannuksella ja uskotaan vallassa olevien "auktoriteettien" juhlapuheiden tason idealistisiin höpötyksiin ja omaksutaan ne usein annettuina ehdottomina totuuksina joita ei voi eikä saa kritisoida koska ns. "tieteellinen" skepsismi on aina yksisuuntaista jossa vallitsevaa tieteen konsensusta pidetään ehdottomana, täydellisenä ja lopullisena totuutena samaan tyyliin kuin institutionaalisissa keskusjohtoisissa uskonnoissa. :D

(Huom. Asiat kiistelevät eivät ihmiset. )

....

Hyvää joulua ja viime vuosia parempaa uutta vuotta kaikille!

B

Lue lisää

B:
"Olennaista on tiedostaa että olemassaoleva tieteellinen metodi ja tiede ylipäätänsä ei edes periaatteessa voi tuottaa aidosti objektiivista ja universaalista tietoa vaan korkeintaan käyttökelpoista tietoa suhteessa joihinkin hyvin rajoitettuihin käytännön konkreettisiin tarpeisiin.
Tieteen objektiivisuus on lähinnä jonkinlaista kollektiivista subjektiivisuutta tai konsensusta jonkun melko kapean paradigman(="matrix") perusoletusten puitteissa."

Minusta rajoittuneet käytännön konkreettiset tarpeet ovat periaatteessa aina täysin objektiivisia. Subjektiivisuus tässä tarkoittaisi, että tiede tuo yhdelle ihmiselle jonkun täyttymyksen tunteen, tavalla mitä ei voida pahemmin toistaa (jotta siitä ei tulisi esim. filosofisoinnin ja psykologisoinnin puheenaihe, joka pyrkisi lopulta siihen, että on olemassa objektiivinen totuus siitä, mitä ihmisille tapahtuu tieteen parissa, jos he ovat eritellyllä tavalla tai eritellystä syystä siitä täyttyäkseen).

Näytit videon aiheesta nimeltä tulosten replikoimisen kriisi, ja puhut tässä pelkästään parista minuutista videon alussa (ja mahdollisesti lopussa olevasta ajasta).

https://en.wikipedia.org/wiki/Replication_crisis

Kriisiin kuluu kaksi aihetta, pääaihe ja sivuaihe:

1) Replikointeja ei haluta tehdä eikä haluta julkaista.

2) Replikointeja tehdään silti ja jotkut sanovat, että julkaisut ovat täynnä tavaraa joka ei replikoidu.

Kohdasta 2 ei ole mitään täydellistä tietoa, koska todennäköisesti kukaan ei todista sitä - ja muut eivät todista hänelle esim. vertaisarvioituna - että replikointiyrityksessä yritettiin parasta. Kohdassa 1 ollaan ehkä eniten huolissaan siksi, että se voisi tarkoittaa 2:n kaltaista tilannetta. Se on kuitenkin yleensä pääaihe siksi, että siinä ongelma näkyy ja siihen korjausliike toivottavasti tapahtuisi.

Jos replikoimisen kriisi on sellainen kuin wikissä sanotaan, niin tiedätkö millaiseen maailmaan heräät, kun tämä kriisi on korjattu ehdotettuun muotoon (seuraavassa kauhukuvan jälkisessä maailmassa laaduntarkkailu julkisella julkaisupaikalla vaatii korjaamaan kriisiä 1 eikä vain 2:hta tms.)?
https://en.wikipedia.org/wiki/Replication_crisis#"Publish_or_perish"_culture
"In his 1971 book Scientific Knowledge and Its Social Problems, philosopher and historian of science Jerome R. Ravetz predicted that science—in its progression from "little" science composed of isolated communities of researchers to "big" science or "techno-science"—would suffer major problems in its internal system of quality control. He recognized that the incentive structure for modern scientists could become dysfunctional, creating perverse incentives to publish any findings, however dubious. According to Ravetz, quality in science is maintained only when there is a community of scholars, linked by a set of shared norms and standards, who are willing and able to hold each other accountable. "

Wiki-sivulla asioita, mitä voidaan tehdä, esitetään enemmän kohtaan 2. Sanoen ensin vähemmän dramaattisesti kuin äsken, että se johtuu joskus systemaattisista ongelmista, kun ensimmäiset tulokset eivät ole tehty oikein tilastollisin menetelmin, tai jos ne eivät ole avointa tiedettä. Missään ei sanota, mitä julkaisijat tai kirjoittajat tekisivät toisin vaikka saisivat. Tällä tavalla kohdassa 2 (yksinään) oletus on se, että asioita julkaistaan ja yritetään replikoida. Jos sanotaan, että kyseessä on kriisi, ei tarkoiteta, että tulisi olettaa kaikkien ensimmäisten tutkimusten olevan jo täydellisiä, vaan kyseessä on kriisi, joka on luonteeltaan samanlainen kuin PISA-tulosten romahtamisen kriisi. Missä oleellista on se, että humanistit eivät osaa ja ymmärrä esitää tilastollisia perusteluja oikein.

Sheldraken ja sinun mainitsemasi objektiivisuuden harha ei ole minkäänlainen lähestymistapa näihin ongelmiin. Ensin näyttää, että ette ole huomanneet kyseistä ongelmaa, ja sitten ette kuin edes välitä siitä. Vedoten omiin psykologisiin havaintoihini se, että 'minä tai me olemme objektiivisia emmekä mielipiteiden esittäjiä' ei vaikuta julkaisijoihin eikä siihen, mitä ihmiset ovat halunneet julkaisuihin lähettää. Kun ihminen kokee, että hän on epäonnistunut replikoimaan jotain, jos hän ajattelee, että replikointi oli hänen subjektiivinen kokemuksensa - eikä objektiivinen totuus, jonka kaikki _sen lehden_ lukijat kokisivat ja näkisivät välittömästi samanlaisin tunnelmin, kunhan hän kyseisen epäonnistumisen julkaisee - niin ehkä vähemmän todennäköisesti hän vaivautuu tätä kokemustaan jakamaan. Voiko tiedejulkaisujen ensimmäisen tutkitun tapauksen taso muuttua paremmaksi? Ette ole sanoneet varsinaisesti, että mitä tämä tarkoittaa julkaisukiellon tai takaisin tieteellisen tekstin koulunpenkille joutumisen välillä. Kysytään kuitenkin, että jos tieteilijät olisivat subjektiivisia, niin minkälaisina taidekriitikkoina he näkisivät toisensa, ja miten he ylipäänsä varautuisivat näiden toisten arvosteltavaksi, jos he jo ajattelevat, että sieltä tulee subjektiivista palautetta?

1

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Olennaista on tiedostaa että olemassaoleva tieteellinen metodi ja tiede ylipäätänsä ei edes periaatteessa voi tuottaa aidosti objektiivista ja universaalista tietoa vaan korkeintaan käyttökelpoista tietoa suhteessa joihinkin hyvin rajoitettuihin käytännön konkreettisiin tarpeisiin.
Tieteen objektiivisuus on lähinnä jonkinlaista kollektiivista subjektiivisuutta tai konsensusta jonkun melko kapean paradigman(="matrix") perusoletusten puitteissa."

Minusta rajoittuneet käytännön konkreettiset tarpeet ovat periaatteessa aina täysin objektiivisia. Subjektiivisuus tässä tarkoittaisi, että tiede tuo yhdelle ihmiselle jonkun täyttymyksen tunteen, tavalla mitä ei voida pahemmin toistaa (jotta siitä ei tulisi esim. filosofisoinnin ja psykologisoinnin puheenaihe, joka pyrkisi lopulta siihen, että on olemassa objektiivinen totuus siitä, mitä ihmisille tapahtuu tieteen parissa, jos he ovat eritellyllä tavalla tai eritellystä syystä siitä täyttyäkseen).

Näytit videon aiheesta nimeltä tulosten replikoimisen kriisi, ja puhut tässä pelkästään parista minuutista videon alussa (ja mahdollisesti lopussa olevasta ajasta).

https://en.wikipedia.org/wiki/Replication_crisis

Kriisiin kuluu kaksi aihetta, pääaihe ja sivuaihe:

1) Replikointeja ei haluta tehdä eikä haluta julkaista.

2) Replikointeja tehdään silti ja jotkut sanovat, että julkaisut ovat täynnä tavaraa joka ei replikoidu.

Kohdasta 2 ei ole mitään täydellistä tietoa, koska todennäköisesti kukaan ei todista sitä - ja muut eivät todista hänelle esim. vertaisarvioituna - että replikointiyrityksessä yritettiin parasta. Kohdassa 1 ollaan ehkä eniten huolissaan siksi, että se voisi tarkoittaa 2:n kaltaista tilannetta. Se on kuitenkin yleensä pääaihe siksi, että siinä ongelma näkyy ja siihen korjausliike toivottavasti tapahtuisi.

Jos replikoimisen kriisi on sellainen kuin wikissä sanotaan, niin tiedätkö millaiseen maailmaan heräät, kun tämä kriisi on korjattu ehdotettuun muotoon (seuraavassa kauhukuvan jälkisessä maailmassa laaduntarkkailu julkisella julkaisupaikalla vaatii korjaamaan kriisiä 1 eikä vain 2:hta tms.)?
https://en.wikipedia.org/wiki/Replication_crisis#"Publish_or_perish"_culture
"In his 1971 book Scientific Knowledge and Its Social Problems, philosopher and historian of science Jerome R. Ravetz predicted that science—in its progression from "little" science composed of isolated communities of researchers to "big" science or "techno-science"—would suffer major problems in its internal system of quality control. He recognized that the incentive structure for modern scientists could become dysfunctional, creating perverse incentives to publish any findings, however dubious. According to Ravetz, quality in science is maintained only when there is a community of scholars, linked by a set of shared norms and standards, who are willing and able to hold each other accountable. "

Wiki-sivulla asioita, mitä voidaan tehdä, esitetään enemmän kohtaan 2. Sanoen ensin vähemmän dramaattisesti kuin äsken, että se johtuu joskus systemaattisista ongelmista, kun ensimmäiset tulokset eivät ole tehty oikein tilastollisin menetelmin, tai jos ne eivät ole avointa tiedettä. Missään ei sanota, mitä julkaisijat tai kirjoittajat tekisivät toisin vaikka saisivat. Tällä tavalla kohdassa 2 (yksinään) oletus on se, että asioita julkaistaan ja yritetään replikoida. Jos sanotaan, että kyseessä on kriisi, ei tarkoiteta, että tulisi olettaa kaikkien ensimmäisten tutkimusten olevan jo täydellisiä, vaan kyseessä on kriisi, joka on luonteeltaan samanlainen kuin PISA-tulosten romahtamisen kriisi. Missä oleellista on se, että humanistit eivät osaa ja ymmärrä esitää tilastollisia perusteluja oikein.

Sheldraken ja sinun mainitsemasi objektiivisuuden harha ei ole minkäänlainen lähestymistapa näihin ongelmiin. Ensin näyttää, että ette ole huomanneet kyseistä ongelmaa, ja sitten ette kuin edes välitä siitä. Vedoten omiin psykologisiin havaintoihini se, että 'minä tai me olemme objektiivisia emmekä mielipiteiden esittäjiä' ei vaikuta julkaisijoihin eikä siihen, mitä ihmiset ovat halunneet julkaisuihin lähettää. Kun ihminen kokee, että hän on epäonnistunut replikoimaan jotain, jos hän ajattelee, että replikointi oli hänen subjektiivinen kokemuksensa - eikä objektiivinen totuus, jonka kaikki _sen lehden_ lukijat kokisivat ja näkisivät välittömästi samanlaisin tunnelmin, kunhan hän kyseisen epäonnistumisen julkaisee - niin ehkä vähemmän todennäköisesti hän vaivautuu tätä kokemustaan jakamaan. Voiko tiedejulkaisujen ensimmäisen tutkitun tapauksen taso muuttua paremmaksi? Ette ole sanoneet varsinaisesti, että mitä tämä tarkoittaa julkaisukiellon tai takaisin tieteellisen tekstin koulunpenkille joutumisen välillä. Kysytään kuitenkin, että jos tieteilijät olisivat subjektiivisia, niin minkälaisina taidekriitikkoina he näkisivät toisensa, ja miten he ylipäänsä varautuisivat näiden toisten arvosteltavaksi, jos he jo ajattelevat, että sieltä tulee subjektiivista palautetta?

1

Lue lisää

Myöhemmin Sheldrake saapuu lähemmäs aiheen (2) äärelle. Ja hän peräänkuuluttaa Blinded-menetelmiä. Nämä ovat vain lähellä aihetta, mutta riippuen siitä, miten Blindauksen määrittelee, tämä on ensisijaisesti tavallaan eräs tapa vähentää toisenlaista subjektiivisuutta tai pikemminkin sen riskiä, että joku henkilö yksin pystyy vaikuttamaan tuloksiin. Suurin osa blindauksista nimittäin vähentää tehdyn tutkimuksen riippuvuutta yksittäisestä henkilöstä (*), ja niissä lisätään erilleen jaetuista tai kätketyistä asioista vastaavia tahoja.

(*) Tämän henkilön oletetaan olevan virheellinen vaikutus kaikelle. Blindauksessa ei voi löytää eroa virheettömän ihmisen ja sellaisen ideaalisen objektiivisuuden välillä, missä tutkimus olisi tapatunut itsestään.

Periaatteessa ihmiset voisivat olla objektiivisuus-harhassa myös siten, että he luulevat käyttävänsä Blinded-menetelmiä, mutta heidän sokeuttamisensa ei ole kovin tehokasta. Sheldraken tulosten mukaan objektiivisuusharhan pitäisi voida olla huonoimmassa tapauksessa vahvin hänen parapsykologiassaan. Tämä on minusta oikeakin ongelma heillä, koska aikoinaan Blindattu-teko oli juuri jotain, mitä annettiin tehtäväksi esiintyville taikureille, jotka eivät pystyneet toistamaan taikojaan, jos heiltä eliminoitiin ei-taikuudeksi oletettuja kykyjä vaikuttaa maailmaan. Minun subjektiivisen mielipiteeni mukaan parapsykologit tarkoittavat omalla sokeudellaan juuri jotain tällaisen yhden tempun näyttämiseen tuotettua vaikeuttamista. Tosiasiassa mikään oma raportointi ei kuitenkaan koskaan kerro siitä, mikä taikatempun oikea suoritustapa on, ja noin 100 % kaikista viihde-esiintyjistä nykyään tekee asioitaan tavalla, missä yleisölle näytetään ainakin yksi lopulta suoriutumiselle täysin tarpeeton vaikeusasteen lisäys.

Sheldrake esittää yhden oman idean sokeutumisesta johonkin biokemia-kokeeseen kohdassa 36:30. Tietämättäni subjektiivisesti paljon, mitä kokeessa tulee tapahtumaan, ja varsinkin siltä osin, että kuinka usein tekijä saa mennä tuijottamaan aikaansaannostaan (eli jonkilaista solujen korttitaloa, mitä hän saattaisi rakentaa) näkisin tässä kaksi vaihtoehtoa. Joko tällä blindaamisella ei ole mitään vaikutusta mihinkään tiedon saamiseen, koska tämä koe ei ole minkään asian testaamisen koe, eikä sen ole tarkoitus saada tietoa mistään, vaan katsoa saatko rakennettua jotain vaikka et tiedä, mistä sitä rakennat. Muutoin paitsi siten, että saat katsoa koko ajan. Tai sitten, jos kokeessa valmistetaan jotain, joka jätetään sellaiseksi kuin siitä tulee ja mitataan vain kerran lopussa - mitaten valmiista asiasta jotain geneeristä tietoa G, mistä Sheldrake ei meille kertonut, mutta jossa arvot tulevat perustumaan entsyymeihin - niin silloin tämä on hyvin samanlainen temppu ja sellaisen vaikeutus, mitä edellä. Oikea tieteilijä suhtautuisi tähän niin, että jos on olemassa teoria, missä G:n arvo on entsyymeihin liittyvä (*), ja jos hän on joutunut tekemään kokeen tietämättä, mikä entsyymi on mikäkin, niin hänen virhearviossaan pitää lukea, että virheen rajat ovat maa ja taivas. (Tosin yhdellä valinnalla tätä voi kiertää, eli laittamalla kaikkea yhtä paljon.)

(*) Koe on mittaus, joka testaa teoriaa siten, että teorian mukaan pitäisi tulla entsyymien annostuksista ym. ym. tietty luku G:lle ja koe tarkistaa sen, tuleeko.

Kun Blindista puhutaan tieteessä, se ei liity juuri mitenkään siihen, että tekoja tehtäisiin eri tavalla. Esim. lääkkeen syönti on hyvin samana pidetty tapahtuma tai tapahtumaketjin aloitus sekä sokkona ja ei-sokkona (ei ole silti pakko sanoa, että mitä eri versioiden välillä tapahtuu toisin, on osa toista todellisuutta). Kun kyseessä ei ole ihmisiä tai ihmiskokeita, sellaisessa tapauksessa, kun teko voitaisiin tehdä eri tavalla, puhuttaisiin suoraan siitä, että on olemassa toinen tapa mitata tai todistaa jokin asia, ja että yhdessä sellaisessa on hyviä puolia verrattuna toiseen. Näin myös tapahtuu silloinkin, kun kaikki muutokset ovat elottomia.

2

Anonyymi kirjoitti:

Myöhemmin Sheldrake saapuu lähemmäs aiheen (2) äärelle. Ja hän peräänkuuluttaa Blinded-menetelmiä. Nämä ovat vain lähellä aihetta, mutta riippuen siitä, miten Blindauksen määrittelee, tämä on ensisijaisesti tavallaan eräs tapa vähentää toisenlaista subjektiivisuutta tai pikemminkin sen riskiä, että joku henkilö yksin pystyy vaikuttamaan tuloksiin. Suurin osa blindauksista nimittäin vähentää tehdyn tutkimuksen riippuvuutta yksittäisestä henkilöstä (*), ja niissä lisätään erilleen jaetuista tai kätketyistä asioista vastaavia tahoja.

(*) Tämän henkilön oletetaan olevan virheellinen vaikutus kaikelle. Blindauksessa ei voi löytää eroa virheettömän ihmisen ja sellaisen ideaalisen objektiivisuuden välillä, missä tutkimus olisi tapatunut itsestään.

Periaatteessa ihmiset voisivat olla objektiivisuus-harhassa myös siten, että he luulevat käyttävänsä Blinded-menetelmiä, mutta heidän sokeuttamisensa ei ole kovin tehokasta. Sheldraken tulosten mukaan objektiivisuusharhan pitäisi voida olla huonoimmassa tapauksessa vahvin hänen parapsykologiassaan. Tämä on minusta oikeakin ongelma heillä, koska aikoinaan Blindattu-teko oli juuri jotain, mitä annettiin tehtäväksi esiintyville taikureille, jotka eivät pystyneet toistamaan taikojaan, jos heiltä eliminoitiin ei-taikuudeksi oletettuja kykyjä vaikuttaa maailmaan. Minun subjektiivisen mielipiteeni mukaan parapsykologit tarkoittavat omalla sokeudellaan juuri jotain tällaisen yhden tempun näyttämiseen tuotettua vaikeuttamista. Tosiasiassa mikään oma raportointi ei kuitenkaan koskaan kerro siitä, mikä taikatempun oikea suoritustapa on, ja noin 100 % kaikista viihde-esiintyjistä nykyään tekee asioitaan tavalla, missä yleisölle näytetään ainakin yksi lopulta suoriutumiselle täysin tarpeeton vaikeusasteen lisäys.

Sheldrake esittää yhden oman idean sokeutumisesta johonkin biokemia-kokeeseen kohdassa 36:30. Tietämättäni subjektiivisesti paljon, mitä kokeessa tulee tapahtumaan, ja varsinkin siltä osin, että kuinka usein tekijä saa mennä tuijottamaan aikaansaannostaan (eli jonkilaista solujen korttitaloa, mitä hän saattaisi rakentaa) näkisin tässä kaksi vaihtoehtoa. Joko tällä blindaamisella ei ole mitään vaikutusta mihinkään tiedon saamiseen, koska tämä koe ei ole minkään asian testaamisen koe, eikä sen ole tarkoitus saada tietoa mistään, vaan katsoa saatko rakennettua jotain vaikka et tiedä, mistä sitä rakennat. Muutoin paitsi siten, että saat katsoa koko ajan. Tai sitten, jos kokeessa valmistetaan jotain, joka jätetään sellaiseksi kuin siitä tulee ja mitataan vain kerran lopussa - mitaten valmiista asiasta jotain geneeristä tietoa G, mistä Sheldrake ei meille kertonut, mutta jossa arvot tulevat perustumaan entsyymeihin - niin silloin tämä on hyvin samanlainen temppu ja sellaisen vaikeutus, mitä edellä. Oikea tieteilijä suhtautuisi tähän niin, että jos on olemassa teoria, missä G:n arvo on entsyymeihin liittyvä (*), ja jos hän on joutunut tekemään kokeen tietämättä, mikä entsyymi on mikäkin, niin hänen virhearviossaan pitää lukea, että virheen rajat ovat maa ja taivas. (Tosin yhdellä valinnalla tätä voi kiertää, eli laittamalla kaikkea yhtä paljon.)

(*) Koe on mittaus, joka testaa teoriaa siten, että teorian mukaan pitäisi tulla entsyymien annostuksista ym. ym. tietty luku G:lle ja koe tarkistaa sen, tuleeko.

Kun Blindista puhutaan tieteessä, se ei liity juuri mitenkään siihen, että tekoja tehtäisiin eri tavalla. Esim. lääkkeen syönti on hyvin samana pidetty tapahtuma tai tapahtumaketjin aloitus sekä sokkona ja ei-sokkona (ei ole silti pakko sanoa, että mitä eri versioiden välillä tapahtuu toisin, on osa toista todellisuutta). Kun kyseessä ei ole ihmisiä tai ihmiskokeita, sellaisessa tapauksessa, kun teko voitaisiin tehdä eri tavalla, puhuttaisiin suoraan siitä, että on olemassa toinen tapa mitata tai todistaa jokin asia, ja että yhdessä sellaisessa on hyviä puolia verrattuna toiseen. Näin myös tapahtuu silloinkin, kun kaikki muutokset ovat elottomia.

2

Lue lisää

Fysiikassa yleisin blindaus on aivan eri asia, koska se on vain sokeasti tehty tulosanalyysi, missä kaikki tutkimukseen kuuluvat tapahtumat (a) ovat tapahtuneet jo ja niistä on kirjoitettu ylös kaikki numeroarvot. Nyt eletään tapahtumien (a) jälkeisessä todelllisuudessa (b), jossa katsotaan numeroita ja tullaan blindaamaan ainoastaan työtä (b):ssä. Tulosanalyyseissä saatetaan karsia pois asioita, jotka ovat näyttävällä tavalla joitain muita todellisuuden tapahtumia kuin mitä kohteeseen kuuluu, tai jotka tulevat siihen muusta syystä muina hetkinä kuin sellaisena tapahtumana, mikä on valmisteltu ja saatu valmistelun seurauksena. Tämän seurauksena voi tapahtua henkilön tekemä virhearvio. Virhearviot ovat tietoisia valintoja ja niillä tuotetaan konkreettisia tekoja makroskooppisessa skaalassa. Mutta nämä ovat tekoja, jotka tapahtuvat aina tutkitun fyysisen tapahtuman jälkeen (b):ssä. Kaikki tämä tulostarkastelu tapahtuu myös aivan samalla tavalla riippumatta siitä, onko tekijä mielestään tekemässä jotain objektiivista vai ei. Toisinsanoen tällaista objektiivisuus-kurssia ei tarvinnut pitää, vaan sen sijaan voisi olla työnjohtaja, joka antaa tietyn asian tehtäväksi.
https://www.nature.com/articles/526187a
https://www.slac.stanford.edu/econf/C030908/papers/TUIT001.pdf
Fysiikan kriisi oli puheena jo joskus 80-luvulla:

3) Tarkkoja replikointeja tehdään liian paljon suhteessa siihen, miten todennäköistä tämän pitäisi olla verrattuna mittaustarkkuuteen.

Joskus mainitaan myös

4) Vääriä tarkkoja muiden replikointeja havaitaan tehdyn, mutta myöhemmin - vasta monen uuden vapaan ja korjaavan replikaation jälkeen - siten, että muutama vanha replikaatio on antanut edellisten vaikuttaa itseensä (b):iden aikana, mutta kyseiset arvot olivat vääriä. Tämä vaikuttaminen epäillään siksi, että tuon ajan mittaustarkkuuden olisi pitänyt saavuttaa uusi arvo, mutta sen ei annettu.

Molemmissa tämän ajateltiin johtuvan siitä, että analyyseihin päätyi liikaa kohinapisteitä, jotka ajoivat tulosta kohti sitä, mitä muut olivat jo julkaisseet ja päinvastoin. Se johti erityisen sokeisiin (b)-menetelmiin. Sokeilla menetelmillä ei siis korjata kriisiä 1. Eikä välttämättä myöskään kriisiä 2, paitsi jos voidaan ajatella, että 2 aiheutuu suoraan siitä, että on tuloksia, joilla on numeroarvoja, ja nämä numeroarvot heiluvat eri suuntiin kahden eri huonon analyysin johdosta. Muissa tieteissä ei ole läheskään samoja kohinoita ja signaaleja kyseessä, mitä fysiikassa on tätä vaihtelua (ja sen kriisejä selittävää voimaa) varten. Mutta niihin liittyen muut tiedekunnat voisivat ottaa oppia siitä, että analyysejä ei tehdä muilta salassa ja jokainen voi tehdä ne uudestaan omalla tavallaan (ks. wikin ratkaisut).

Jos Sheldrake keulii sillä, että parapsykologiassa on kaikki data avointa, niin hiukkasfyysikot keksivät internetin. Hänen väitteellään ei myöskään vakavasti ole mitään merkitystä, jos data ei ole sen merkityksellisempää, että henkilö sanoo muokkaavansa todellisuutta aivoillaan ja merkitsee ylös 'onnistuin' vs. 'en onnistunut'. Tästä ei koskaan analysoida mitään tieteellistä. Ei ole olemassa välttämättä edes mitään yhteistä tiedettä, missä toiset parapsykologit voisivat sellaista tietoa tarvita tai verratta, vaikka he yrittävät toistaa juuri saman asian. Samoin voi olla ettei millekään parapsykologian blindaukselle ole keksitty mitään käyttöä muiden parojen kannalta. Tai se, että temppu on vaikeampi suorittaa huijauksella, ei tarkoita, että se on helpompi replikoida tai pikemminkin, että sen replikoituminen olisi merkitykseltään tämän blindauksen takia suuri. Mitä tulee verrata siihen, että jostain fysiikan mittauksesta tulee sama tulos (saman alueen tilastollisesti ristiriidatonta tulosta tarkoitetaan tässä) kahdella eri analyysikerralla, koska kummastakin kerrasta on poistettu ihmisvirheet.

Mitään tärkeintä tietoa parapsykologien kriisistä tai sellaisen päällä lentämisestä ei ole annettu. Eli sitä, että olisiko kukaan koskaan yrittänyt toistaa samaa paraa uudestaan, ja kertonut muille siitä.

3

Anonyymi kirjoitti:

Fysiikassa yleisin blindaus on aivan eri asia, koska se on vain sokeasti tehty tulosanalyysi, missä kaikki tutkimukseen kuuluvat tapahtumat (a) ovat tapahtuneet jo ja niistä on kirjoitettu ylös kaikki numeroarvot. Nyt eletään tapahtumien (a) jälkeisessä todelllisuudessa (b), jossa katsotaan numeroita ja tullaan blindaamaan ainoastaan työtä (b):ssä. Tulosanalyyseissä saatetaan karsia pois asioita, jotka ovat näyttävällä tavalla joitain muita todellisuuden tapahtumia kuin mitä kohteeseen kuuluu, tai jotka tulevat siihen muusta syystä muina hetkinä kuin sellaisena tapahtumana, mikä on valmisteltu ja saatu valmistelun seurauksena. Tämän seurauksena voi tapahtua henkilön tekemä virhearvio. Virhearviot ovat tietoisia valintoja ja niillä tuotetaan konkreettisia tekoja makroskooppisessa skaalassa. Mutta nämä ovat tekoja, jotka tapahtuvat aina tutkitun fyysisen tapahtuman jälkeen (b):ssä. Kaikki tämä tulostarkastelu tapahtuu myös aivan samalla tavalla riippumatta siitä, onko tekijä mielestään tekemässä jotain objektiivista vai ei. Toisinsanoen tällaista objektiivisuus-kurssia ei tarvinnut pitää, vaan sen sijaan voisi olla työnjohtaja, joka antaa tietyn asian tehtäväksi.
https://www.nature.com/articles/526187a
https://www.slac.stanford.edu/econf/C030908/papers/TUIT001.pdf
Fysiikan kriisi oli puheena jo joskus 80-luvulla:

3) Tarkkoja replikointeja tehdään liian paljon suhteessa siihen, miten todennäköistä tämän pitäisi olla verrattuna mittaustarkkuuteen.

Joskus mainitaan myös

4) Vääriä tarkkoja muiden replikointeja havaitaan tehdyn, mutta myöhemmin - vasta monen uuden vapaan ja korjaavan replikaation jälkeen - siten, että muutama vanha replikaatio on antanut edellisten vaikuttaa itseensä (b):iden aikana, mutta kyseiset arvot olivat vääriä. Tämä vaikuttaminen epäillään siksi, että tuon ajan mittaustarkkuuden olisi pitänyt saavuttaa uusi arvo, mutta sen ei annettu.

Molemmissa tämän ajateltiin johtuvan siitä, että analyyseihin päätyi liikaa kohinapisteitä, jotka ajoivat tulosta kohti sitä, mitä muut olivat jo julkaisseet ja päinvastoin. Se johti erityisen sokeisiin (b)-menetelmiin. Sokeilla menetelmillä ei siis korjata kriisiä 1. Eikä välttämättä myöskään kriisiä 2, paitsi jos voidaan ajatella, että 2 aiheutuu suoraan siitä, että on tuloksia, joilla on numeroarvoja, ja nämä numeroarvot heiluvat eri suuntiin kahden eri huonon analyysin johdosta. Muissa tieteissä ei ole läheskään samoja kohinoita ja signaaleja kyseessä, mitä fysiikassa on tätä vaihtelua (ja sen kriisejä selittävää voimaa) varten. Mutta niihin liittyen muut tiedekunnat voisivat ottaa oppia siitä, että analyysejä ei tehdä muilta salassa ja jokainen voi tehdä ne uudestaan omalla tavallaan (ks. wikin ratkaisut).

Jos Sheldrake keulii sillä, että parapsykologiassa on kaikki data avointa, niin hiukkasfyysikot keksivät internetin. Hänen väitteellään ei myöskään vakavasti ole mitään merkitystä, jos data ei ole sen merkityksellisempää, että henkilö sanoo muokkaavansa todellisuutta aivoillaan ja merkitsee ylös 'onnistuin' vs. 'en onnistunut'. Tästä ei koskaan analysoida mitään tieteellistä. Ei ole olemassa välttämättä edes mitään yhteistä tiedettä, missä toiset parapsykologit voisivat sellaista tietoa tarvita tai verratta, vaikka he yrittävät toistaa juuri saman asian. Samoin voi olla ettei millekään parapsykologian blindaukselle ole keksitty mitään käyttöä muiden parojen kannalta. Tai se, että temppu on vaikeampi suorittaa huijauksella, ei tarkoita, että se on helpompi replikoida tai pikemminkin, että sen replikoituminen olisi merkitykseltään tämän blindauksen takia suuri. Mitä tulee verrata siihen, että jostain fysiikan mittauksesta tulee sama tulos (saman alueen tilastollisesti ristiriidatonta tulosta tarkoitetaan tässä) kahdella eri analyysikerralla, koska kummastakin kerrasta on poistettu ihmisvirheet.

Mitään tärkeintä tietoa parapsykologien kriisistä tai sellaisen päällä lentämisestä ei ole annettu. Eli sitä, että olisiko kukaan koskaan yrittänyt toistaa samaa paraa uudestaan, ja kertonut muille siitä.

3

Lue lisää

Sheldraken video päättyy siihen, että hänen mielestään on olemassa mind-over matteriä, jossa ihmisten aivot vaikuttavat maagisesti fyysiseen maailmaan. Se on hänen uusi subjektiivisuuden määritelmänsä ja hän haluaa tämän olevan kriisin (tosin vain fysiikan alalle) selitys. Jos kriisin selittää näin, niin sitä ei ole tarkoitus korjata. Minusta on silti ristiriitaista, että Sheldrake kehottaa ottamaan kriisiä varten oppia henkilöstä, jonka tuloksia ei ole replikoitu ja jonka tekoja (a) ei sillä tavalla sokaistu, että kaikki ei olisi hänen aikaansaannostaan:
https://en.wikipedia.org/wiki/Helmut_Schmidt_(parapsychologist)
Tässä huomaa, että tämän efektin replikointi olisi helpompi tehtävä kuin jokin mittausarvon replikointi. Eli vaikka Sheldrake tarkoittaisi, että joissain lähinnä fysiikan kokeissa ei olisi kyseessä kriisi (mitä kukaan ei ole väittänyt olleen vuosikymmeniin muutenkaan), vaan hänen keksimänsä efekti, niin tämän efektin replikoitia voidaan vaatia, ja kun sitä ei ole, niin hänen Schmidtinsä on osa kriisiä, joka on täysin todellinen eikä vielä selitetty Sheldraken toimesta vaan muiden selittäjien toimesta, joitka eivät häntä nyt juuri kaipaa (muut kutsuisivat kriisiä 'ihmisistä johtuvaksi' vähän eri tarkoituksessa kuin hän).

Mind-over matterin ei tarvitse olla subjektiivisen todellisuuden maailma. Subjektiivinen todellisuus on mm. sellainen missä on kuin yksi tietokonesimuloidun maailman käyttäjä ja muut ovat tekoälyä, jotka ovat lähinnä pois päältä silloin, kun heitä ei tarvita. Vain objektiivisessa mind-over matterissä on mahdollista se mitä sanoit kai, että kollektiivin ajatukset hallitsevat sitä, mitä yksilöiden on sallittua kokea, mutta että jälkimmäisillä on vielä toivoa sinussa.

B:
"Tieteen objektiivisuus on lähinnä jonkinlaista kollektiivista subjektiivisuutta tai konsensusta"

Molemmat kriisin kohdat 1 ja 2 tarkoittavat, että ei ole olemassa konsensusta, jos valitsee satunnaisen tiedejulkaisun. Voitko päättää kumpaa on: kriisi vai konsensus? Ne joilla on konsensus esim. fysiikassa, eivät todennäköisesti ole kriiseissä 1 ja 2. Mutta Sheldraken videon loppu toivoo, että kriisi olisi sielläkin, koska muuten hänellä ei ole näyttöä tuosta matter-osasta.

B:
"...tieteellinen metodi ja tiede ylipäätänsä ei edes periaatteessa voi tuottaa aidosti objektiivista ja universaalista tietoa..."

Jos viittaat Sheldrakeen, niin sinun pitäisi kirjoittaa tähän, että 'sellaisessa universumissa, missä kiinteää todellisuutta ei ole, ja se on aivojen muokkaama'. Tämä on hieman eri asia, kuin että jokin metodi on määritelmällisesti huono. Sinun täytyy ensin olettaa tuntevasi aivojen salaisuudet, ja vasta sen perusteella tehdä väite tieteen kohtalosta, johon se joutuu näiden aivojen ollessa elossa. Mikä ei välttämättä ole ikuisesti, vaan kun vapaasti spekuloidaan, niin joskus tulee aivojoukko, jonka kehitysominaisuutena on antaa todellisuuden olla viimeisessä muodossaan.

Tästä päästään yhteen kysymykseen siitä, että kun aivojen mukaan muokkautuva todellisuus on radikaali väite, niin voisiko siihen suhtautua sen verran vakavasti, että pitää sitä ensin radikaalina? Ja sitten jonakin mihin täytyisi syventyä siten, että pohtisi asioita, jotka todistaisivat sen oikeaksi ajatukseksi. Sheldrakesta jää jäljelle ikäänkuin se, että hän olisi halunnut valjastaa yhden tieteen kriisin siihen tarkoitukseen, että sitä pidettäisiin vahvana merkkinä siitä, että todellisuus on aivoille alisteinen. Ja pääkysymys on, että miksi tämä aivojen vaikutus tulee ilmi vain niin pienellä elämän osa-alueella kuin tiedetutkimukset? Tai miksi pitää tutkia tiedettä, pitäen tiedettä kohteena, ennenkuin voi saada selville miten aivot toimivat?

Suurin osa näistä myöhemmistä kappaleistasi ovat sellaisia, että niissä voisi sanoa todistettavan sitä, että Popper on oikeassa. Tai minkään, mikä olisi Popperin vastaista, ei anneta vaikuttaa siihen, miten sinä esittäisit asioita. Se miten sinä tällä hetkellä korjaisit tieteenfilosofiaa siis päätyisi Popperin tulemiseen takaisin ja olet kuin hänen uusi profeettansa, kun muut ovat vain pappeja.

4

Anonyymi kirjoitti:

Sheldraken video päättyy siihen, että hänen mielestään on olemassa mind-over matteriä, jossa ihmisten aivot vaikuttavat maagisesti fyysiseen maailmaan. Se on hänen uusi subjektiivisuuden määritelmänsä ja hän haluaa tämän olevan kriisin (tosin vain fysiikan alalle) selitys. Jos kriisin selittää näin, niin sitä ei ole tarkoitus korjata. Minusta on silti ristiriitaista, että Sheldrake kehottaa ottamaan kriisiä varten oppia henkilöstä, jonka tuloksia ei ole replikoitu ja jonka tekoja (a) ei sillä tavalla sokaistu, että kaikki ei olisi hänen aikaansaannostaan:
https://en.wikipedia.org/wiki/Helmut_Schmidt_(parapsychologist)
Tässä huomaa, että tämän efektin replikointi olisi helpompi tehtävä kuin jokin mittausarvon replikointi. Eli vaikka Sheldrake tarkoittaisi, että joissain lähinnä fysiikan kokeissa ei olisi kyseessä kriisi (mitä kukaan ei ole väittänyt olleen vuosikymmeniin muutenkaan), vaan hänen keksimänsä efekti, niin tämän efektin replikoitia voidaan vaatia, ja kun sitä ei ole, niin hänen Schmidtinsä on osa kriisiä, joka on täysin todellinen eikä vielä selitetty Sheldraken toimesta vaan muiden selittäjien toimesta, joitka eivät häntä nyt juuri kaipaa (muut kutsuisivat kriisiä 'ihmisistä johtuvaksi' vähän eri tarkoituksessa kuin hän).

Mind-over matterin ei tarvitse olla subjektiivisen todellisuuden maailma. Subjektiivinen todellisuus on mm. sellainen missä on kuin yksi tietokonesimuloidun maailman käyttäjä ja muut ovat tekoälyä, jotka ovat lähinnä pois päältä silloin, kun heitä ei tarvita. Vain objektiivisessa mind-over matterissä on mahdollista se mitä sanoit kai, että kollektiivin ajatukset hallitsevat sitä, mitä yksilöiden on sallittua kokea, mutta että jälkimmäisillä on vielä toivoa sinussa.

B:
"Tieteen objektiivisuus on lähinnä jonkinlaista kollektiivista subjektiivisuutta tai konsensusta"

Molemmat kriisin kohdat 1 ja 2 tarkoittavat, että ei ole olemassa konsensusta, jos valitsee satunnaisen tiedejulkaisun. Voitko päättää kumpaa on: kriisi vai konsensus? Ne joilla on konsensus esim. fysiikassa, eivät todennäköisesti ole kriiseissä 1 ja 2. Mutta Sheldraken videon loppu toivoo, että kriisi olisi sielläkin, koska muuten hänellä ei ole näyttöä tuosta matter-osasta.

B:
"...tieteellinen metodi ja tiede ylipäätänsä ei edes periaatteessa voi tuottaa aidosti objektiivista ja universaalista tietoa..."

Jos viittaat Sheldrakeen, niin sinun pitäisi kirjoittaa tähän, että 'sellaisessa universumissa, missä kiinteää todellisuutta ei ole, ja se on aivojen muokkaama'. Tämä on hieman eri asia, kuin että jokin metodi on määritelmällisesti huono. Sinun täytyy ensin olettaa tuntevasi aivojen salaisuudet, ja vasta sen perusteella tehdä väite tieteen kohtalosta, johon se joutuu näiden aivojen ollessa elossa. Mikä ei välttämättä ole ikuisesti, vaan kun vapaasti spekuloidaan, niin joskus tulee aivojoukko, jonka kehitysominaisuutena on antaa todellisuuden olla viimeisessä muodossaan.

Tästä päästään yhteen kysymykseen siitä, että kun aivojen mukaan muokkautuva todellisuus on radikaali väite, niin voisiko siihen suhtautua sen verran vakavasti, että pitää sitä ensin radikaalina? Ja sitten jonakin mihin täytyisi syventyä siten, että pohtisi asioita, jotka todistaisivat sen oikeaksi ajatukseksi. Sheldrakesta jää jäljelle ikäänkuin se, että hän olisi halunnut valjastaa yhden tieteen kriisin siihen tarkoitukseen, että sitä pidettäisiin vahvana merkkinä siitä, että todellisuus on aivoille alisteinen. Ja pääkysymys on, että miksi tämä aivojen vaikutus tulee ilmi vain niin pienellä elämän osa-alueella kuin tiedetutkimukset? Tai miksi pitää tutkia tiedettä, pitäen tiedettä kohteena, ennenkuin voi saada selville miten aivot toimivat?

Suurin osa näistä myöhemmistä kappaleistasi ovat sellaisia, että niissä voisi sanoa todistettavan sitä, että Popper on oikeassa. Tai minkään, mikä olisi Popperin vastaista, ei anneta vaikuttaa siihen, miten sinä esittäisit asioita. Se miten sinä tällä hetkellä korjaisit tieteenfilosofiaa siis päätyisi Popperin tulemiseen takaisin ja olet kuin hänen uusi profeettansa, kun muut ovat vain pappeja.

4

Lue lisää

B:
"Esim. skientismi on tiedettä uskontona lähes kaikissa tieteeseen liittyvissä keskusteluissa ja kiistoissa joissa ei keskitytä toimivuuteen vaan yritetään määritellä todellisuutta käsitteiden tasolla usein jo ennen käytännön tason konkreettisen tutkimuksen aloittamista tai edes aiheeseen kunnolla perehtymistä."

Sheldrake aloitti tieteeseen liittyvän keskustelun eli yhden monista. Jos ei olla tarkkoja, hän on tiedemies. Millaiseksi arvioit skientismiä tässä tapauksessa? Yksi hänen mainitsemansa asia oli sellainen, missä on olemassa konkreettinen tutkimus, mutta nyt kun mainittiin oikein kriisit, niin voisitko ottaa niistä opiksi sen, että on haitallista, jos tukimusta ei ole replikoitu. Perusteluna sama idea, että se on vähän kuin oltaisiin vielä tutkimuksettomassa tilassa. Skientismi on näkemys, missä ajatellaan, että tiede on ehdottoman ylivertainen tapa, millä todellisuus voidaan ymmärtää eikä muita tule olla. Sen huono muoto on pitää heikon tieteen esityksiä todellisuutena. Halusin sanoa, että huonoja muotoja on siis enemmän kuin tässä kuvittelit. Itse en myöskään sanoisi, että skientismillä on huono muoto, vaan sanoisin suoraan asiaan mennen, että jokin asia ei ole tiedettä, jolloin kaikkien itseään skientisteinä pitävien ei tarvitse keskittyä itsetutkiskeluun (pitäisikö olla skientisti vai ei) vaan kyseisen asian tutkiskeluun. Joskus olisi kuitenkin kielellisesti hyötyä olla puhumasta tieteestä jyrkästi, vaan hyväksyä ihmisten virheitä. Silloin skientismi kannattaisi uudelleennimetä varmuusnismiksi.

B:
"... tyypillisen binäärisen hahmotuksen rajoitukset ja ongelmat jotka varsinkin tieteissä ja filosofiassa on tiukasti formuloitu varsinkin nykyisen logiikan ja matematiikan perusteisiin jotka tosin toimivat esim. käytännön tekniikan ja arjen rutiinien tasolla mutta johtavat lähes aina harhapoluille jos niitä yritetään soveltaa asioihin jotka ovat konkreettisen arjen kokemuksen ulkopuolella kuten teoriatason tieteissä."

Kerro asia, mikä on teoriatason tieteissä. Minä sanon siihen, että sitä ei ole olemassa (*) ja siitä puhuminenkin tai sen puhumisen sääntöjen valmiiksiasettelu on väärällä polulla olemista (**). Perustele siihen, että miksi siitä täytyy puhua, mutta älä viittaa kertaakaan epäsuorasti logiikan ja matematiikan käyttöön. Päätyisit jo kuitenkin ennen näitä siihen, että se on esim. arjessa koettavissa, että siitä täytyy puhua, ja olit siinä kohdin eniten väärässä. Tässä kysymys siis olisi, että miksi verrata toisiinsa arkea ja tiedettä, sen sijaan että näkisi niiden rajapinnan. Ja sen, että samasta asiasta on kyse, ja samasta matemaattisesta avusta on kyse kummassakin.

(*) Sanon tämän joskus myös vakavasti tai sitten sanon, että tuo on jo empiirisen tason tiedettä. Jos et suostu konsensukseen siitä, mikä on empiirisyyden määritelmä, niin kaikkien sanomisten sellaisesta kohteesta tulisi olla päätekstin muodossa. Voi myös olla, että empiirisyys on sinulle binääristä.

(**) Jos sinulla ei ole empiirisen tason tietoa siitä, että teorian on oltava ei-binäärinen, niin sinulla on liian vähän polkuja avoinna.

Toinen asia, missä tulisi nähdä rajapinta on tekniikka ja tiede. Jos mainitsit ne siksi, että et ole nähnyt molempia tarpeeksi, niin sanon, että molemmat perustuvat aivan samaan matematiikkaan.

Haluatko etsiä rajapinnan syntaksin ja semantiikan välillä? Jokainen rajapinta, mitä et etsi, on minun mielestäni sellainen binäärinen hahmotus, jonka kanssa olet luovuttanut, ja joka on sinustakin lopulta todellinen ja käytettävissä. Lisäksi se, joka määrittää, mikä on määritelmänä binääristä ja ei-binääristä, on aina yleisempi kuin binäärisyys. Binääriys esiintyy yleensä siten, että taustalla on propositio-logiikkaa jostain yhdestä lauseesta kerrallaan, ja jotain tästä on loogisesti tosi tai ei-tosi. Tästä ei päädytä välttämättä yhden entiteetin näkemiseen binäärisenä. SIten että lauseita voi olla useita, ja mikään niistä ei sisällä entiteettiä yksinään, vaan pikemminkin mainitsee sen aina osana suurempaa matriisin kaltaista joukkoa entiteettejä, joista lauseet sanovat asioita vain ottaen muut huomioon. Ensimmäisen asteen logiikassa on olemassa asia nimeltä muuttuja, ja tämä muuttuja mahdollistaa ajattelemaan yhden rivin avulla ajatusta kaikista asioista, ja mitä kaikkia eri asioita ne eri asiat ovat rivillä. Tämä on minusta aina kakkien raja-pinta -käsitteiden oletuksena.

5

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Esim. skientismi on tiedettä uskontona lähes kaikissa tieteeseen liittyvissä keskusteluissa ja kiistoissa joissa ei keskitytä toimivuuteen vaan yritetään määritellä todellisuutta käsitteiden tasolla usein jo ennen käytännön tason konkreettisen tutkimuksen aloittamista tai edes aiheeseen kunnolla perehtymistä."

Sheldrake aloitti tieteeseen liittyvän keskustelun eli yhden monista. Jos ei olla tarkkoja, hän on tiedemies. Millaiseksi arvioit skientismiä tässä tapauksessa? Yksi hänen mainitsemansa asia oli sellainen, missä on olemassa konkreettinen tutkimus, mutta nyt kun mainittiin oikein kriisit, niin voisitko ottaa niistä opiksi sen, että on haitallista, jos tukimusta ei ole replikoitu. Perusteluna sama idea, että se on vähän kuin oltaisiin vielä tutkimuksettomassa tilassa. Skientismi on näkemys, missä ajatellaan, että tiede on ehdottoman ylivertainen tapa, millä todellisuus voidaan ymmärtää eikä muita tule olla. Sen huono muoto on pitää heikon tieteen esityksiä todellisuutena. Halusin sanoa, että huonoja muotoja on siis enemmän kuin tässä kuvittelit. Itse en myöskään sanoisi, että skientismillä on huono muoto, vaan sanoisin suoraan asiaan mennen, että jokin asia ei ole tiedettä, jolloin kaikkien itseään skientisteinä pitävien ei tarvitse keskittyä itsetutkiskeluun (pitäisikö olla skientisti vai ei) vaan kyseisen asian tutkiskeluun. Joskus olisi kuitenkin kielellisesti hyötyä olla puhumasta tieteestä jyrkästi, vaan hyväksyä ihmisten virheitä. Silloin skientismi kannattaisi uudelleennimetä varmuusnismiksi.

B:
"... tyypillisen binäärisen hahmotuksen rajoitukset ja ongelmat jotka varsinkin tieteissä ja filosofiassa on tiukasti formuloitu varsinkin nykyisen logiikan ja matematiikan perusteisiin jotka tosin toimivat esim. käytännön tekniikan ja arjen rutiinien tasolla mutta johtavat lähes aina harhapoluille jos niitä yritetään soveltaa asioihin jotka ovat konkreettisen arjen kokemuksen ulkopuolella kuten teoriatason tieteissä."

Kerro asia, mikä on teoriatason tieteissä. Minä sanon siihen, että sitä ei ole olemassa (*) ja siitä puhuminenkin tai sen puhumisen sääntöjen valmiiksiasettelu on väärällä polulla olemista (**). Perustele siihen, että miksi siitä täytyy puhua, mutta älä viittaa kertaakaan epäsuorasti logiikan ja matematiikan käyttöön. Päätyisit jo kuitenkin ennen näitä siihen, että se on esim. arjessa koettavissa, että siitä täytyy puhua, ja olit siinä kohdin eniten väärässä. Tässä kysymys siis olisi, että miksi verrata toisiinsa arkea ja tiedettä, sen sijaan että näkisi niiden rajapinnan. Ja sen, että samasta asiasta on kyse, ja samasta matemaattisesta avusta on kyse kummassakin.

(*) Sanon tämän joskus myös vakavasti tai sitten sanon, että tuo on jo empiirisen tason tiedettä. Jos et suostu konsensukseen siitä, mikä on empiirisyyden määritelmä, niin kaikkien sanomisten sellaisesta kohteesta tulisi olla päätekstin muodossa. Voi myös olla, että empiirisyys on sinulle binääristä.

(**) Jos sinulla ei ole empiirisen tason tietoa siitä, että teorian on oltava ei-binäärinen, niin sinulla on liian vähän polkuja avoinna.

Toinen asia, missä tulisi nähdä rajapinta on tekniikka ja tiede. Jos mainitsit ne siksi, että et ole nähnyt molempia tarpeeksi, niin sanon, että molemmat perustuvat aivan samaan matematiikkaan.

Haluatko etsiä rajapinnan syntaksin ja semantiikan välillä? Jokainen rajapinta, mitä et etsi, on minun mielestäni sellainen binäärinen hahmotus, jonka kanssa olet luovuttanut, ja joka on sinustakin lopulta todellinen ja käytettävissä. Lisäksi se, joka määrittää, mikä on määritelmänä binääristä ja ei-binääristä, on aina yleisempi kuin binäärisyys. Binääriys esiintyy yleensä siten, että taustalla on propositio-logiikkaa jostain yhdestä lauseesta kerrallaan, ja jotain tästä on loogisesti tosi tai ei-tosi. Tästä ei päädytä välttämättä yhden entiteetin näkemiseen binäärisenä. SIten että lauseita voi olla useita, ja mikään niistä ei sisällä entiteettiä yksinään, vaan pikemminkin mainitsee sen aina osana suurempaa matriisin kaltaista joukkoa entiteettejä, joista lauseet sanovat asioita vain ottaen muut huomioon. Ensimmäisen asteen logiikassa on olemassa asia nimeltä muuttuja, ja tämä muuttuja mahdollistaa ajattelemaan yhden rivin avulla ajatusta kaikista asioista, ja mitä kaikkia eri asioita ne eri asiat ovat rivillä. Tämä on minusta aina kakkien raja-pinta -käsitteiden oletuksena.

5

Lue lisää

B:
"Tieteen filosofia (ja ylipäätänsä kaikki ajattelu ja asioiden arviointi) toimii parhaiten kun keskitytään ensisijassa siihen miten ihmiset oikeasti käyttäytyvät ja tekevät eikä siihen mitä he määrittelevät esim. tieteen tai filosofian päämääräksi ja ihanteiksi joka on oikeastaan aika puhdasta idealismia eli pelkkien suurten abstraktioiden tasolla tapahtuvaa ajatusleikkimistä jolla ei ole välttämättä juuri mitään tekemistä käytännön tieteen kanssa vaikka voi toimia seremoniallisten juhlapuheiden inspiraationa tai pelkkinä tekosyinä ja kulissina sille miten oikeasti toimitaan tieteessä ja kaikessa muussakin."

Miksi se koskisi vain juhlavaa puhetta? Aiheesta voisi puhua abstrakteja masentavia asioita, jotka eivät myöskään kerro käytännön tekemisestä. En viittaa ainoastaan joihinkin henkilöihin, joilta tämä kuulostaa, vaan yritän selventää sen, että jonkun puheen vääränä pitäminen ei ole tässä vielä perusteltu, tai esitetyt perustelut ovat vain höyhenen keveitä ja peittävät jotain todellista mieltäsi.

B:
"Karl Popper ja suurin osa muistakin tieteen filosofeista keskittyivät pelkästään siihen mikä suurten abstraktioiden logiikan tasolla kuullostaa hyvältä ja hienolta tieteen oletettujen tai kuviteltujen päämäärien ja ihanteiden kannalta idealistisesti tarkasteltuna kun taas esim. Thomas S. Kuhn keskittyi lähinnä ensisijassa siihen miten tiedeyhteisö tieteen historiassa on oikeasti käyttäytynyt ja mitä taustaoletuksia (paradigmoja eli suuria abstraktioita) kulloinkin yrittänyt soveltaa tutkimuksissaan eli pyrki arvioimaan tieteen historiaa nimenomaan tekojen eikä ihanteiden ja päämäärien kautta vertaillen samalla niiden ihanteiden ja päämäärien käytännön tason toteutumista suhteessa niihin tieteenalan kulloinkin omaksumiin suuriin abstraktioihin."

Kaikkien tieteen historioitsijoiden mielestä tiede käyttäytyy niinkuin tai jotenkin vaikuttuneena siitä, mitä Popper sanoo 1934, koska Popper teki tuolloin historiaa (käyttäytymiselle, koska hän ei kuitenkaan edistä tiedettä mitenkään, mikä on Kuhnia kiinnostava asia historiassa, ja minkä hän lievästi esittää käytöksenä sitten itse). Ei videossakaan väitetty, että joku Popper tuli, ja katosi sitten niinkuin ei olisi ollutkaan.

Kuhnista voisi löytää paljon asioita, mitä hän yrittää syöttää ihmisten kurkusta alas sen sijaan, että tämä antaisi historian olla. Esim. paradigmamuutoksista hänen käsityksensä on paljon rajumpi kuin mikään historian tapahtuma. Lisäksi hän antaa tieteen määritelmän täysin omasta taskustaan, eikä siihen vaikuta se, että onko koskaan historiassa ollut tiedeyhteisöä, jolle se kelpaisi ja jonka kelpuuttaminen kuvaisi heidän käytöstapojaan.

Se mistä puhut, ei kuvaile lainkaan vuoden 1934 Popper-tapahtumaa (joka ei ole laajemmin ajateltuna edes hänen, vaan mm. Einsteinin ajatusmaailman
https://einsteinpapers.press.princeton.edu/vol7-trans/124
pukeminen sanoiksi, joita on tarpeeksi) tai Kuhnin työtä yleensä, vaan tuolla tavalla Kuhnia kuvaillaan ainoastaan yhdessä debaatissaa, jossa Popper kritisoi keskeistä Kuhnia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Kuhn-Popper_debate

Yksi asia tässä on se, että Popper oli sanonut ja sanoi taas, että tiede toimii kun sen tekee tavalla X. Missä Kuhn sanoo, että historiallisesti on toimittu kuin heillä olisi konsensus. Kuhn ei ole etsijä, niinkuin yllä veistelin, vaan hän pitää tätä hyväksyttävänä muotona elää, koska paradigmamuutos hoitaa muut asiat, jos sitä edes lopulta tarvitaan. Vaikka ajattelisi Kuhnin olevan melankolinen tieteen hiljaisista ajoista, joissa ajatus on Popperin vastaisesti, että meidän tietomme on jo oikeaksi osoitettua, niin hänen historiaa tutkiva kontribuutionsa olisi vain se, että

1. päivä: tiede ajattelee olevansa oikeassa ja on tosi sairas
2. päivä: tiede ajattelee olevansa oikeassa ja on tosi sairas
3. päivä: tiede ajattelee olevansa oikeassa ja on tosi sairas

Tulisiko filosofian olla asioiden seuraaja, vai edelläkävijä? Ja varsinainen kysymys on se, että voiko ajattelun muuttuminen tapahtua filosofian toimesta, ja voiko historia muuttua ajattelun toimesta. Jos haluaisit olla tieteen filosofinen kritisoija (sen ajattelutapojen), niin vertaa ensin itseäsi Popperiin sen verran, että hän kritisoi muutamaa asiaa ensin, ja antoi niiden tilalle oman ideansa. Antaisitko sinä ideoita vai kertoisitko millaisia päivät ovat olleet erilaisilla tavoilla, joista kaikki ovat negatiivisia. Jos sinä antaisit tieteelle sen ajattelua varten idean, millä se pitäisi korvata itsensä, sinut voitaisiin voittaa vain sillä argumentilla, että sinä olet abstrakti ääliö, ja tosiasia on se, että:

Eilen: tiede ajattelee olevansa oikeassa ja on tosi sairas.

6

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Tieteen filosofia (ja ylipäätänsä kaikki ajattelu ja asioiden arviointi) toimii parhaiten kun keskitytään ensisijassa siihen miten ihmiset oikeasti käyttäytyvät ja tekevät eikä siihen mitä he määrittelevät esim. tieteen tai filosofian päämääräksi ja ihanteiksi joka on oikeastaan aika puhdasta idealismia eli pelkkien suurten abstraktioiden tasolla tapahtuvaa ajatusleikkimistä jolla ei ole välttämättä juuri mitään tekemistä käytännön tieteen kanssa vaikka voi toimia seremoniallisten juhlapuheiden inspiraationa tai pelkkinä tekosyinä ja kulissina sille miten oikeasti toimitaan tieteessä ja kaikessa muussakin."

Miksi se koskisi vain juhlavaa puhetta? Aiheesta voisi puhua abstrakteja masentavia asioita, jotka eivät myöskään kerro käytännön tekemisestä. En viittaa ainoastaan joihinkin henkilöihin, joilta tämä kuulostaa, vaan yritän selventää sen, että jonkun puheen vääränä pitäminen ei ole tässä vielä perusteltu, tai esitetyt perustelut ovat vain höyhenen keveitä ja peittävät jotain todellista mieltäsi.

B:
"Karl Popper ja suurin osa muistakin tieteen filosofeista keskittyivät pelkästään siihen mikä suurten abstraktioiden logiikan tasolla kuullostaa hyvältä ja hienolta tieteen oletettujen tai kuviteltujen päämäärien ja ihanteiden kannalta idealistisesti tarkasteltuna kun taas esim. Thomas S. Kuhn keskittyi lähinnä ensisijassa siihen miten tiedeyhteisö tieteen historiassa on oikeasti käyttäytynyt ja mitä taustaoletuksia (paradigmoja eli suuria abstraktioita) kulloinkin yrittänyt soveltaa tutkimuksissaan eli pyrki arvioimaan tieteen historiaa nimenomaan tekojen eikä ihanteiden ja päämäärien kautta vertaillen samalla niiden ihanteiden ja päämäärien käytännön tason toteutumista suhteessa niihin tieteenalan kulloinkin omaksumiin suuriin abstraktioihin."

Kaikkien tieteen historioitsijoiden mielestä tiede käyttäytyy niinkuin tai jotenkin vaikuttuneena siitä, mitä Popper sanoo 1934, koska Popper teki tuolloin historiaa (käyttäytymiselle, koska hän ei kuitenkaan edistä tiedettä mitenkään, mikä on Kuhnia kiinnostava asia historiassa, ja minkä hän lievästi esittää käytöksenä sitten itse). Ei videossakaan väitetty, että joku Popper tuli, ja katosi sitten niinkuin ei olisi ollutkaan.

Kuhnista voisi löytää paljon asioita, mitä hän yrittää syöttää ihmisten kurkusta alas sen sijaan, että tämä antaisi historian olla. Esim. paradigmamuutoksista hänen käsityksensä on paljon rajumpi kuin mikään historian tapahtuma. Lisäksi hän antaa tieteen määritelmän täysin omasta taskustaan, eikä siihen vaikuta se, että onko koskaan historiassa ollut tiedeyhteisöä, jolle se kelpaisi ja jonka kelpuuttaminen kuvaisi heidän käytöstapojaan.

Se mistä puhut, ei kuvaile lainkaan vuoden 1934 Popper-tapahtumaa (joka ei ole laajemmin ajateltuna edes hänen, vaan mm. Einsteinin ajatusmaailman
https://einsteinpapers.press.princeton.edu/vol7-trans/124
pukeminen sanoiksi, joita on tarpeeksi) tai Kuhnin työtä yleensä, vaan tuolla tavalla Kuhnia kuvaillaan ainoastaan yhdessä debaatissaa, jossa Popper kritisoi keskeistä Kuhnia:
https://en.wikipedia.org/wiki/Kuhn-Popper_debate

Yksi asia tässä on se, että Popper oli sanonut ja sanoi taas, että tiede toimii kun sen tekee tavalla X. Missä Kuhn sanoo, että historiallisesti on toimittu kuin heillä olisi konsensus. Kuhn ei ole etsijä, niinkuin yllä veistelin, vaan hän pitää tätä hyväksyttävänä muotona elää, koska paradigmamuutos hoitaa muut asiat, jos sitä edes lopulta tarvitaan. Vaikka ajattelisi Kuhnin olevan melankolinen tieteen hiljaisista ajoista, joissa ajatus on Popperin vastaisesti, että meidän tietomme on jo oikeaksi osoitettua, niin hänen historiaa tutkiva kontribuutionsa olisi vain se, että

1. päivä: tiede ajattelee olevansa oikeassa ja on tosi sairas
2. päivä: tiede ajattelee olevansa oikeassa ja on tosi sairas
3. päivä: tiede ajattelee olevansa oikeassa ja on tosi sairas

Tulisiko filosofian olla asioiden seuraaja, vai edelläkävijä? Ja varsinainen kysymys on se, että voiko ajattelun muuttuminen tapahtua filosofian toimesta, ja voiko historia muuttua ajattelun toimesta. Jos haluaisit olla tieteen filosofinen kritisoija (sen ajattelutapojen), niin vertaa ensin itseäsi Popperiin sen verran, että hän kritisoi muutamaa asiaa ensin, ja antoi niiden tilalle oman ideansa. Antaisitko sinä ideoita vai kertoisitko millaisia päivät ovat olleet erilaisilla tavoilla, joista kaikki ovat negatiivisia. Jos sinä antaisit tieteelle sen ajattelua varten idean, millä se pitäisi korvata itsensä, sinut voitaisiin voittaa vain sillä argumentilla, että sinä olet abstrakti ääliö, ja tosiasia on se, että:

Eilen: tiede ajattelee olevansa oikeassa ja on tosi sairas.

6

Lue lisää

Voi olla, että haluaisit myös sanoa olevasi lisäksi yksi niistä päivistä, joissa on paradigman muutos. Tämä on kuitenkin täysin toisenlaisen keskustelun tason määriteltävissä, eikä siinä puhuta enää siitä, mikä on tieteen filosofioista paras. Sinulle voitaisiin vastata, että sinun päivääsi kuvailee paljon paremmin Popperin ajattelu. Ja sitten keskustelu jatkuu tästä siten, että kumpi on oikeassa näiden filosofioiden välillä. Ei ole myöskään automaattista, että ajattelutavat muutuvat samantien paradigman päivän kohdalla, tai että tässä mainittu pari tultaisiin ikinä syrjäyttämään (he voivat huom. olla jo syrjäytyneet). Silloin tiedetään, että samat päivät ovat kuitenkin edessä.

Kuhnilla on tavallaan yksi vuoteen 1934 vuoteen liittyvä vastaansanominen falsifioinnille, joka ei ole niin binäärinen, että sitä voisi helposti ymmärtää. Siinä hän haluaa, että aikana, kun paradigma lepää, tehdyt käytännön kokeilut eivät olisi potentiaaliltaan falsifikointeja, falsifioituvuuskointeja tms.. Näissä kokeiluissa tulisi olla uusia asioita uusille kohteille, jotta niin voisi sanoa. Tämä on hyvin merkityksetöntä, että olisin tässä kommentoimassa siihen, mutta miksi otin sen esiin on, että vertaa tätä siihen, että Sheldrake väittää, että absoluuttisesti jokainen koe ja kokeilijan hengenveto on hyvä esimerkki hänen mind-over-matter paradigmansa saapumisesta, koska siinä ajatellaan, että todellisuudessa jokainen koe on subjektiivinen.

Kun sanotaan, että Kuhn puhuu historiasta, tämä ei tarkoita, että hän on yhtään hyvä tieteen historiassa ja jopa todella lähellä jotain, mitä tiedeihmiset tekevät käytännössä. Hänen vetonsa on tehty todella leveällä pensselillä. Kuhnin esimerkit siitä, milloin tiedeihmiset eivät pidä teoriaansa vääränä, vaikka siinä on anomalioita, ovat todella muinaista historiaa ja ajalta ennen Popperia. Kun taas Popper, siis 1934, seurasi tiedettä ja yhden vallankumoustieteilijän ajatuksia melkein reaaliajassa. Jos tieteilijöiltä Popperin jälkeen (mutta ehkä ennen Kuhnia jottei tämän ulostulo vaikuttaisi) olisi kysytty, mitä nämä tekivät anomalian jälkeen, kukaan ei varmaan ajattelisi Popperin vastaisen kaksoiskäytännön olevan niin todellinen. Tai että asiat jakautuvat jokaisen yhden anomalian jälkeen binäärisesti 'takaisin normaaliin' ja 'vallankumoukseen (koska tämä on jo tuhannes)'. Tähän liittyen jos tutustut kriisiin 1, niin sitä voi pitää Kuhnin aikaansaamana, koska kukaan ei halua tehdä tai julkaista mitään, mikä ei ole vallankumous.

Periaatteessa ei pitäisi olla mitään syytä olla vertaamatta Popperia esim. luontodokumentin tekijään, joka istuu pusikossa (jonka työhön lisättäisin vain, että aina ne elukat eivät tee tätä, mitä kamerassa). Sellaiseen verrattuna nimenomaan historioitsijat ja sosiaaliset käytöstieteilijät lisäävät aitojen eli naturalististen asioiden päälle abstrakteja kerroksia. Jotka myös perustuvat myöhään syntyneessä Kuhnissa ja muullakin tavalla paljon enemmän toisen käden tietoon.

B:
"...vertaillen samalla niiden ihanteiden ja päämäärien käytännön tason toteutumista suhteessa niihin tieteenalan kulloinkin omaksumiin suuriin abstraktioihin."

Jos sanotaan, että tieteen pitää omaksua Kuhn tai Popper sen suhteen, että tiedeihminen tästä lähtien ajattelee ajattelevansa olevansa väärässä vasta huomenna, sen sijaan että ajattelee ajattelevansa olevansa väärässä tänään, niin tässä ajatuksessa, mitä heille tarjotaan heistä, on kyseessä sama abstraktion taso. Jotkut kuitenkin haluavat vain katsoa näitä tiedeihmisiä kuin luontodokumenttia, jolloin he eivät ehdota, että tätä edes tehdään. Ja he lakkaavat olemasta yhtä abstrakteja siinä, mitä ovat tekemässä filosofiallaan.

Jokainen joka sanoo, ettei Popperin mainitsemaa ideaa toteuteta päivittäisessä tiedeihmisen elämässä, käyttää kuitenkin nimenomaan pelkkää Popperin filosofiaa. Samalla verifioiden sen tai sen edustaman tapakulttuurin joksikin, joka on maailmassa, ja jota nähtävästi pitää valvoa kuin lakia, jota pitää noudattaa.

7

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla, että haluaisit myös sanoa olevasi lisäksi yksi niistä päivistä, joissa on paradigman muutos. Tämä on kuitenkin täysin toisenlaisen keskustelun tason määriteltävissä, eikä siinä puhuta enää siitä, mikä on tieteen filosofioista paras. Sinulle voitaisiin vastata, että sinun päivääsi kuvailee paljon paremmin Popperin ajattelu. Ja sitten keskustelu jatkuu tästä siten, että kumpi on oikeassa näiden filosofioiden välillä. Ei ole myöskään automaattista, että ajattelutavat muutuvat samantien paradigman päivän kohdalla, tai että tässä mainittu pari tultaisiin ikinä syrjäyttämään (he voivat huom. olla jo syrjäytyneet). Silloin tiedetään, että samat päivät ovat kuitenkin edessä.

Kuhnilla on tavallaan yksi vuoteen 1934 vuoteen liittyvä vastaansanominen falsifioinnille, joka ei ole niin binäärinen, että sitä voisi helposti ymmärtää. Siinä hän haluaa, että aikana, kun paradigma lepää, tehdyt käytännön kokeilut eivät olisi potentiaaliltaan falsifikointeja, falsifioituvuuskointeja tms.. Näissä kokeiluissa tulisi olla uusia asioita uusille kohteille, jotta niin voisi sanoa. Tämä on hyvin merkityksetöntä, että olisin tässä kommentoimassa siihen, mutta miksi otin sen esiin on, että vertaa tätä siihen, että Sheldrake väittää, että absoluuttisesti jokainen koe ja kokeilijan hengenveto on hyvä esimerkki hänen mind-over-matter paradigmansa saapumisesta, koska siinä ajatellaan, että todellisuudessa jokainen koe on subjektiivinen.

Kun sanotaan, että Kuhn puhuu historiasta, tämä ei tarkoita, että hän on yhtään hyvä tieteen historiassa ja jopa todella lähellä jotain, mitä tiedeihmiset tekevät käytännössä. Hänen vetonsa on tehty todella leveällä pensselillä. Kuhnin esimerkit siitä, milloin tiedeihmiset eivät pidä teoriaansa vääränä, vaikka siinä on anomalioita, ovat todella muinaista historiaa ja ajalta ennen Popperia. Kun taas Popper, siis 1934, seurasi tiedettä ja yhden vallankumoustieteilijän ajatuksia melkein reaaliajassa. Jos tieteilijöiltä Popperin jälkeen (mutta ehkä ennen Kuhnia jottei tämän ulostulo vaikuttaisi) olisi kysytty, mitä nämä tekivät anomalian jälkeen, kukaan ei varmaan ajattelisi Popperin vastaisen kaksoiskäytännön olevan niin todellinen. Tai että asiat jakautuvat jokaisen yhden anomalian jälkeen binäärisesti 'takaisin normaaliin' ja 'vallankumoukseen (koska tämä on jo tuhannes)'. Tähän liittyen jos tutustut kriisiin 1, niin sitä voi pitää Kuhnin aikaansaamana, koska kukaan ei halua tehdä tai julkaista mitään, mikä ei ole vallankumous.

Periaatteessa ei pitäisi olla mitään syytä olla vertaamatta Popperia esim. luontodokumentin tekijään, joka istuu pusikossa (jonka työhön lisättäisin vain, että aina ne elukat eivät tee tätä, mitä kamerassa). Sellaiseen verrattuna nimenomaan historioitsijat ja sosiaaliset käytöstieteilijät lisäävät aitojen eli naturalististen asioiden päälle abstrakteja kerroksia. Jotka myös perustuvat myöhään syntyneessä Kuhnissa ja muullakin tavalla paljon enemmän toisen käden tietoon.

B:
"...vertaillen samalla niiden ihanteiden ja päämäärien käytännön tason toteutumista suhteessa niihin tieteenalan kulloinkin omaksumiin suuriin abstraktioihin."

Jos sanotaan, että tieteen pitää omaksua Kuhn tai Popper sen suhteen, että tiedeihminen tästä lähtien ajattelee ajattelevansa olevansa väärässä vasta huomenna, sen sijaan että ajattelee ajattelevansa olevansa väärässä tänään, niin tässä ajatuksessa, mitä heille tarjotaan heistä, on kyseessä sama abstraktion taso. Jotkut kuitenkin haluavat vain katsoa näitä tiedeihmisiä kuin luontodokumenttia, jolloin he eivät ehdota, että tätä edes tehdään. Ja he lakkaavat olemasta yhtä abstrakteja siinä, mitä ovat tekemässä filosofiallaan.

Jokainen joka sanoo, ettei Popperin mainitsemaa ideaa toteuteta päivittäisessä tiedeihmisen elämässä, käyttää kuitenkin nimenomaan pelkkää Popperin filosofiaa. Samalla verifioiden sen tai sen edustaman tapakulttuurin joksikin, joka on maailmassa, ja jota nähtävästi pitää valvoa kuin lakia, jota pitää noudattaa.

7

Lue lisää

B:
"Viimeistään kvanttifysiikan ilmiöiden löytäminen yli 100 vuotta sitten osoitti että niitä samoja ihmisen kokoisen arjen tasolla melko hyvin toimivia käsitteitä ja hahmotuksia ei voi suoraan soveltaa... tarvitaan täysin erilaista hahmotusta esim. eliöiden ja niihin aina jollain tavalla liittyvään tietoisuuden käsittelyyn ..."

Kieliopillisesti sanoit, että sait tietää tietoisuuden käsittelyn vaativan jotain vasta, kun kvanttifysiikka ja galaksit kertoivat sinulle että jokin aiempi ei ole kaikenteoria, missä kaikki sisälsi tietoisuuden. Tämä liittyy varmaan siihen, että miten paljon pitää Newtonin liikelakeja kaikenteoriana ja samaan aikaan pitää kaikkea materialistisena eli toisinsanoen selittää tietoisuuden Newtonin liikelailla. Tässä voitaisiin oikeasti harrastaa historiaa, ja tutkia kuinka moni hahmo Newtonin jälkeen uskoi esim. dualismiin tai idealismiin materialismin sijasta. Sitten tätä verrataan kannatuksiin, joita on ollut uuden fysiikan aikana. Jos materialismin kannatus nousee QM:n syntymisen myötä, niin tämä on ristiriidassa sen kanssa, että uusi aika herättäisi tarpeen todellisuuskäsitteelle tai mallille, jossa olisi enemmän dualismia tietoisuuden ja aineen lakien välillä. Ja että ihmiset Newtonin aikaan olivat enemmän kallellaan tekemään siitä kaikenmahdollisenteoriaa.

Entä muuten jos joku osaisi tietää tämän tarkoittamasi uuden hahmotuksen tarpeellisuuden pelkästään saamalla idean siitä, että koskaan ei pidä ajatella saavuttaneensa tietoa siitä jo nyt. Mikä hänessä olisi väärällä polulla verrattuna meihin vanhojen asioiden kaivajiin?

Olet vielä lisäksi väärässä siinä, että jos olisi ollut käsite, että Newtonin liikelaki on kaikenteoria, että sitä seuraava paradigma ei olisi kaikenteoria enää missään tapauksessa. Aseman menettämiseen tarvitaan Kuhnmaisesti jotain anomaliaa. Samojen anomalioiden, jotka ovat vieneet paradigman pois, pitäisi järjestyä siten, että niissä on edelleen selittämättömiä anomalioita teoriamäärälle, joka olisi alle 2. Näin voi väittää olevan juuri nyt, mutta mikä on oleellisinta tässä, on että jos kahden teorian ulkopuolella ei ole anomalioita jäljellä, niin nykytilanne ei tarkoita, että tässä paradigmassa saa olla miten monta teoriaa tahansa yli kahden (*). Erikseen nykytilanne ei merkitse sitä, että kaikki tulevaisuuden paradigmat tulevat olemaan yli yhden teorioita. Riippumatta siis siitä, kuka tekee tieteenfilosofian ja montako paradigmaa on päättynyt, niin millään tietoisuusteorialla ei ole samaa asemaa kuin tieteellä ennen, kuin tietoisuudella on omia anomalioitaan. Hyvin samaan idean olisin voinut kertoa ilman kaikkea tätä keskustelua aiheen filosofisuudesta.

(*) Kuten yleensä, niin samaa asiaa koskevia yhtä hyviä eri teorioita saa olla, ja siinä mielessä periaatteessa, joku voi pilkkoa QM:n toiminnot kahteen osaan, ja laittaa neljänneksen siitä GR:ään ja neljänneksen kolmanteen teoriaan. Missä siis kuitenkin kaikki ovat aivan uusia teorioita.

B:
"...tietoisuuden käsittelyyn joka on aina kaiken kokemuksen ja empirian subjekti mutta taipuu äärimmäisen huonosti objektiksi koska havaintojen ja mittausten tasolla voidaan analysoida pelkästään käyttäytymistä eikä lainkaan kyetä arvioimaan miksi ja mitä ne havaitut asiat oikeasti ovat. "

Subjekti ja objekti eivät ole valmiiksi määritelty pari muualla kuin kieliopissa. Voitko välttää esittämästä, että todellisuuden pitää olla näiden sanojen mukainen ilman kriittistä arviota?

Et pysty tällä hetkellä myöskään analysoimaan tietoisuuden käyttäytymistä, kun sillä tarkoitettaisiin sitä, että miten jotkut analysoivat hiukkasia tehdessään hiukkasfysiikan. Kannattaa kuitenkin laittaa päämäärät korkealle, eikä esim. antaa sen lannistaa, millaista 1. päivän tietoisuuden analysointi oli.

Vai olitko kuitenkin sitä mieltä, että tietoisuuden käyttäytyminen on juuri jokin ikuinen tiedolta poissuljettu mysteeri? Silloin teit jonkin kategorisoinnin, että objekti-asioiden käyttäytyminen voidaan tuntea, ja subjekti-asioiden käyttäytymistä ei voi tuntea. Tämän jälkeen todistat, että tietoisuus ei ole objekti, koska on olemassa tietämättömyys tietoisuuden käyttäytymisestä? MIstä tiedät miten kauan se kestää, tai että kaikki CIA-jäsenet eivät pidättele sitä tietoa juuri sinulta?

Tietämättömyydellä ei pysty oikeasti perustelemaan mitään väitettä, vaikka tietämättömyys olisi näin vallitseva perustila kuin tässä. Sinulla ei ole tietoa, mikä tietoisuus on, koska tietoisuus on vaikea havaita. Tämä ei lisää sinun tietosi määrää, eikä sinulla silloin ole tietoa, joka perustelee jonkin väitteen tietoisuudesta.

Tarkoittaako loppu sitä, että olisi myös mahdollista määritellä objekti siten, että objektin 'miksi' ja 'mitä' tiedot ovat täydellisesti tiedolta pois suljettuja asioita? Minkä jälkeen sinä perustelet tietäväsi, että tietoisuus ei ole objekti, koska sinä tiedät jo tietoisuuden 'miksi' ja 'mitä' -kysymykset.

8

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Viimeistään kvanttifysiikan ilmiöiden löytäminen yli 100 vuotta sitten osoitti että niitä samoja ihmisen kokoisen arjen tasolla melko hyvin toimivia käsitteitä ja hahmotuksia ei voi suoraan soveltaa... tarvitaan täysin erilaista hahmotusta esim. eliöiden ja niihin aina jollain tavalla liittyvään tietoisuuden käsittelyyn ..."

Kieliopillisesti sanoit, että sait tietää tietoisuuden käsittelyn vaativan jotain vasta, kun kvanttifysiikka ja galaksit kertoivat sinulle että jokin aiempi ei ole kaikenteoria, missä kaikki sisälsi tietoisuuden. Tämä liittyy varmaan siihen, että miten paljon pitää Newtonin liikelakeja kaikenteoriana ja samaan aikaan pitää kaikkea materialistisena eli toisinsanoen selittää tietoisuuden Newtonin liikelailla. Tässä voitaisiin oikeasti harrastaa historiaa, ja tutkia kuinka moni hahmo Newtonin jälkeen uskoi esim. dualismiin tai idealismiin materialismin sijasta. Sitten tätä verrataan kannatuksiin, joita on ollut uuden fysiikan aikana. Jos materialismin kannatus nousee QM:n syntymisen myötä, niin tämä on ristiriidassa sen kanssa, että uusi aika herättäisi tarpeen todellisuuskäsitteelle tai mallille, jossa olisi enemmän dualismia tietoisuuden ja aineen lakien välillä. Ja että ihmiset Newtonin aikaan olivat enemmän kallellaan tekemään siitä kaikenmahdollisenteoriaa.

Entä muuten jos joku osaisi tietää tämän tarkoittamasi uuden hahmotuksen tarpeellisuuden pelkästään saamalla idean siitä, että koskaan ei pidä ajatella saavuttaneensa tietoa siitä jo nyt. Mikä hänessä olisi väärällä polulla verrattuna meihin vanhojen asioiden kaivajiin?

Olet vielä lisäksi väärässä siinä, että jos olisi ollut käsite, että Newtonin liikelaki on kaikenteoria, että sitä seuraava paradigma ei olisi kaikenteoria enää missään tapauksessa. Aseman menettämiseen tarvitaan Kuhnmaisesti jotain anomaliaa. Samojen anomalioiden, jotka ovat vieneet paradigman pois, pitäisi järjestyä siten, että niissä on edelleen selittämättömiä anomalioita teoriamäärälle, joka olisi alle 2. Näin voi väittää olevan juuri nyt, mutta mikä on oleellisinta tässä, on että jos kahden teorian ulkopuolella ei ole anomalioita jäljellä, niin nykytilanne ei tarkoita, että tässä paradigmassa saa olla miten monta teoriaa tahansa yli kahden (*). Erikseen nykytilanne ei merkitse sitä, että kaikki tulevaisuuden paradigmat tulevat olemaan yli yhden teorioita. Riippumatta siis siitä, kuka tekee tieteenfilosofian ja montako paradigmaa on päättynyt, niin millään tietoisuusteorialla ei ole samaa asemaa kuin tieteellä ennen, kuin tietoisuudella on omia anomalioitaan. Hyvin samaan idean olisin voinut kertoa ilman kaikkea tätä keskustelua aiheen filosofisuudesta.

(*) Kuten yleensä, niin samaa asiaa koskevia yhtä hyviä eri teorioita saa olla, ja siinä mielessä periaatteessa, joku voi pilkkoa QM:n toiminnot kahteen osaan, ja laittaa neljänneksen siitä GR:ään ja neljänneksen kolmanteen teoriaan. Missä siis kuitenkin kaikki ovat aivan uusia teorioita.

B:
"...tietoisuuden käsittelyyn joka on aina kaiken kokemuksen ja empirian subjekti mutta taipuu äärimmäisen huonosti objektiksi koska havaintojen ja mittausten tasolla voidaan analysoida pelkästään käyttäytymistä eikä lainkaan kyetä arvioimaan miksi ja mitä ne havaitut asiat oikeasti ovat. "

Subjekti ja objekti eivät ole valmiiksi määritelty pari muualla kuin kieliopissa. Voitko välttää esittämästä, että todellisuuden pitää olla näiden sanojen mukainen ilman kriittistä arviota?

Et pysty tällä hetkellä myöskään analysoimaan tietoisuuden käyttäytymistä, kun sillä tarkoitettaisiin sitä, että miten jotkut analysoivat hiukkasia tehdessään hiukkasfysiikan. Kannattaa kuitenkin laittaa päämäärät korkealle, eikä esim. antaa sen lannistaa, millaista 1. päivän tietoisuuden analysointi oli.

Vai olitko kuitenkin sitä mieltä, että tietoisuuden käyttäytyminen on juuri jokin ikuinen tiedolta poissuljettu mysteeri? Silloin teit jonkin kategorisoinnin, että objekti-asioiden käyttäytyminen voidaan tuntea, ja subjekti-asioiden käyttäytymistä ei voi tuntea. Tämän jälkeen todistat, että tietoisuus ei ole objekti, koska on olemassa tietämättömyys tietoisuuden käyttäytymisestä? MIstä tiedät miten kauan se kestää, tai että kaikki CIA-jäsenet eivät pidättele sitä tietoa juuri sinulta?

Tietämättömyydellä ei pysty oikeasti perustelemaan mitään väitettä, vaikka tietämättömyys olisi näin vallitseva perustila kuin tässä. Sinulla ei ole tietoa, mikä tietoisuus on, koska tietoisuus on vaikea havaita. Tämä ei lisää sinun tietosi määrää, eikä sinulla silloin ole tietoa, joka perustelee jonkin väitteen tietoisuudesta.

Tarkoittaako loppu sitä, että olisi myös mahdollista määritellä objekti siten, että objektin 'miksi' ja 'mitä' tiedot ovat täydellisesti tiedolta pois suljettuja asioita? Minkä jälkeen sinä perustelet tietäväsi, että tietoisuus ei ole objekti, koska sinä tiedät jo tietoisuuden 'miksi' ja 'mitä' -kysymykset.

8

Lue lisää

Kysymykset mitä sallit tässä kysyttävän eivät ole välttämättä olemassa. Jos todellisuus on suljettu looginen systeemi, siinä ei kysytä, miksi systeemi on tämä kuin se on. Jokainen ajatus miksi -vastauksesta olisi eräänlainen systeemille keksitty laajennus. Millaisessa esim. ajatellaan, että miksi on avaruus, vastataan jossain siten, että avaruuden ulkopuoella on algoritmi, joka on sitä varten, että se kertoo avaruuden ensimmäisen pisteen syyn olla se piste. Jos vaatii paljon miksi-vastauksia, niin ei pitäisi tehdä samalla, mitä sinä teet, että keksit sääntöjä asioille kuten tietoisuus olla pelkkä subjekti. Nämä herättävät enemmän miksi-kysymyksiä näistä säännöistä, ja jos luulee tarvitsevansa vastauksen, niin löytyvä vastaus on jotain luokkaa, että sattuu olemaan sellaisen algoritmin yhteydessä, että se on näin. Jolloin on kuitenkin tehnyt sen selväksi, että ei näin olisi mikään pakko olla.

B:
"Ontologia liittyy kiinteästi siihen millainen potentiaali eli mahdollisuudet ko. olioilla on tai voi olla eikä mahdollisuuksien taso voi olla havainto-objekti... "

Ontologiaa on se, että onko olemassa havainto-objekteja ja muita objekteja erikseen. Jolloin esim. millään asialla ei ole eri potentiaalia ontologiassa kuin muilla. Mitkä mahdollisuudet ovat 'ajalla', 'kukalla' ja 'määritelmällisyydellä'?

B:
"kaikki mahdollisuudet eivät koskaan pääse aktualisoitumaan ajassa ja avaruudessa muuten kuin esim. eliöiden lajitasolla erilaisten yksilöiden käyttäytymisessä koska potentiaalisuus on aina ajatonta ja erilaiset olioiden tasot voidaan hahmottaa pelkästään niiden potentiaalin eli mahdollisuuksien perusteella."

'Potentiaalisuus on ajatonta' ei perustele mitään kohtaa. Itsessään se on hyvin määritelmällinen asia, koska kaikki abstrakti on yleensä tosi ajatonta. Jos haluat apua sen perustelemiseen, että jotkut asiat eivät aktualisoidu, niin perustele se sillä, että universumi ei ole symmetrinen ajassa, mikä vähentää varsinkin maapallon kokoisten pienten asioiden sisältämiä aktualisoimisia. Lisäksi tarvitaan näiden ajan päätyjen väliin jotain, mitä on vain äärellinen määrä ja/tai sen yksipuolisuus verrattuna siihen paljonko on keskitty abstrakteja vaihtoehtoja. Voisit myös harkita sen osoittamista, että mahdollisuudet ovat suuremman äärettömyyden joukko, kuin mitä aktuaaliset mahdollisuudet (perustuen johonkin missä aktualisoiminen tarkoittaa aikaa ja avaruutta).

B:
"...jättää koko potentiaalisen tason huomioimatta keskittyen pelkästään siihen miten todellisuutta voi yrittää kuvata pelkkien matemaattisten säännönmukaisuuksien kautta samalla olettaen ehdottoman konemaisen determinismin jolloin tietoa käyttäytymisestä kertyy valtavasti mutta kykyä ja varsinkin viisautta sen mielekkääseen soveltamiseen puuttuu jolloin varsinkin tekniikan kautta tuotetaan nopeammin ja enemmän uusia ongelmia kuin kyetään ratkaisemaan ja päädytään helposti tuhoisiin seurauksiin."

Se, että ei päädyttäisi ja että tehtäisiin sovelluksia jonkinlaisessa teknotaikuudessa, on jotain, mitä et ole historiallisesti nähnyt 1. päivänä, vaan yrität tyrkyttää sitä meille toimivuudeltaan abstraktina ideaalitilana.

B:
"Determinismin oletus nimenomaan jättää huomiotta ajattoman potentiaalisuuksien tason ja on samalla ainoa lopputulos mihin keskittymällä pelkästään mekaanisesti soveltamaan logiikkaa ja matematiikkaa johtaa jolloin ei aidosti enää ymmärretä mitään vaikka osataan tehdä kaikenlaista."

Sanotko, että determinismi on jotain, mitä ajatellessa ei voi aidosti ymmärtää? Toimiiko tämä monilla tasoilla siten, että kukaan ei ymmärrä determinismiä tai kokonaisuutta, josta yksi asia on determinismi? Miten he voivat tällöin tietää, mitä determinismistä käsitteenä, tapana tai oikeana todellisuutena seuraa?

Kommentoin yllä jotain tästä tasoasiasta ollakseni siitä kärryillä. Sanon nyt, että determinismi ei jätä huomiotta mitään tasoa. Jos sanot että taso sisältää yhden jäsenen, jonka nimi on epä-determinismi, niin sen se jättää (tai miljoonia asioita, joilla on tämä nimi). Determinismi kuitenkin on ja toimii yllä, jos ajattelee, että eri tapauksia tulee ja menee eri puolella universumia, joka on deterministinen ja menee tapauksesta toiseen. Sanoit itse, että kaikkia mahdollisuuksia ei tarvitse yhdessä universumissa ottaa huomioon, ja jos nyt väität, että determinismissä on niitä liian pieni joukko, niin tämä on geneerinen perusväitteesi toistettuna uudelleen, ja periaatteessa kirjoittamasi tarkoittaa, että olet kiinnostunut esim. hyvin yksityiskohtaisista asiosita mikrotasolla, missä haluamasi mahdollisuudet ovat jotain päättömän teleporttailun kaltaista. Ne eivät ole sama asia kuin tekemäsi käsitteen taso. Mahdollisuuksissa voi tai voi olla ottamatta huomioon tapahtumien järjestyksen tapahtua ja sen, että onko aikamatkustusmahdollisuus muuttaa järjestyksiä vielä kaiken tapahduttua. Et kuitenkaan koskaan tyhjennä tasoa kokonaan, ja kaikki deterministiset mahdollisuudet jäävät siihen.

9

Anonyymi kirjoitti:

Kysymykset mitä sallit tässä kysyttävän eivät ole välttämättä olemassa. Jos todellisuus on suljettu looginen systeemi, siinä ei kysytä, miksi systeemi on tämä kuin se on. Jokainen ajatus miksi -vastauksesta olisi eräänlainen systeemille keksitty laajennus. Millaisessa esim. ajatellaan, että miksi on avaruus, vastataan jossain siten, että avaruuden ulkopuoella on algoritmi, joka on sitä varten, että se kertoo avaruuden ensimmäisen pisteen syyn olla se piste. Jos vaatii paljon miksi-vastauksia, niin ei pitäisi tehdä samalla, mitä sinä teet, että keksit sääntöjä asioille kuten tietoisuus olla pelkkä subjekti. Nämä herättävät enemmän miksi-kysymyksiä näistä säännöistä, ja jos luulee tarvitsevansa vastauksen, niin löytyvä vastaus on jotain luokkaa, että sattuu olemaan sellaisen algoritmin yhteydessä, että se on näin. Jolloin on kuitenkin tehnyt sen selväksi, että ei näin olisi mikään pakko olla.

B:
"Ontologia liittyy kiinteästi siihen millainen potentiaali eli mahdollisuudet ko. olioilla on tai voi olla eikä mahdollisuuksien taso voi olla havainto-objekti... "

Ontologiaa on se, että onko olemassa havainto-objekteja ja muita objekteja erikseen. Jolloin esim. millään asialla ei ole eri potentiaalia ontologiassa kuin muilla. Mitkä mahdollisuudet ovat 'ajalla', 'kukalla' ja 'määritelmällisyydellä'?

B:
"kaikki mahdollisuudet eivät koskaan pääse aktualisoitumaan ajassa ja avaruudessa muuten kuin esim. eliöiden lajitasolla erilaisten yksilöiden käyttäytymisessä koska potentiaalisuus on aina ajatonta ja erilaiset olioiden tasot voidaan hahmottaa pelkästään niiden potentiaalin eli mahdollisuuksien perusteella."

'Potentiaalisuus on ajatonta' ei perustele mitään kohtaa. Itsessään se on hyvin määritelmällinen asia, koska kaikki abstrakti on yleensä tosi ajatonta. Jos haluat apua sen perustelemiseen, että jotkut asiat eivät aktualisoidu, niin perustele se sillä, että universumi ei ole symmetrinen ajassa, mikä vähentää varsinkin maapallon kokoisten pienten asioiden sisältämiä aktualisoimisia. Lisäksi tarvitaan näiden ajan päätyjen väliin jotain, mitä on vain äärellinen määrä ja/tai sen yksipuolisuus verrattuna siihen paljonko on keskitty abstrakteja vaihtoehtoja. Voisit myös harkita sen osoittamista, että mahdollisuudet ovat suuremman äärettömyyden joukko, kuin mitä aktuaaliset mahdollisuudet (perustuen johonkin missä aktualisoiminen tarkoittaa aikaa ja avaruutta).

B:
"...jättää koko potentiaalisen tason huomioimatta keskittyen pelkästään siihen miten todellisuutta voi yrittää kuvata pelkkien matemaattisten säännönmukaisuuksien kautta samalla olettaen ehdottoman konemaisen determinismin jolloin tietoa käyttäytymisestä kertyy valtavasti mutta kykyä ja varsinkin viisautta sen mielekkääseen soveltamiseen puuttuu jolloin varsinkin tekniikan kautta tuotetaan nopeammin ja enemmän uusia ongelmia kuin kyetään ratkaisemaan ja päädytään helposti tuhoisiin seurauksiin."

Se, että ei päädyttäisi ja että tehtäisiin sovelluksia jonkinlaisessa teknotaikuudessa, on jotain, mitä et ole historiallisesti nähnyt 1. päivänä, vaan yrität tyrkyttää sitä meille toimivuudeltaan abstraktina ideaalitilana.

B:
"Determinismin oletus nimenomaan jättää huomiotta ajattoman potentiaalisuuksien tason ja on samalla ainoa lopputulos mihin keskittymällä pelkästään mekaanisesti soveltamaan logiikkaa ja matematiikkaa johtaa jolloin ei aidosti enää ymmärretä mitään vaikka osataan tehdä kaikenlaista."

Sanotko, että determinismi on jotain, mitä ajatellessa ei voi aidosti ymmärtää? Toimiiko tämä monilla tasoilla siten, että kukaan ei ymmärrä determinismiä tai kokonaisuutta, josta yksi asia on determinismi? Miten he voivat tällöin tietää, mitä determinismistä käsitteenä, tapana tai oikeana todellisuutena seuraa?

Kommentoin yllä jotain tästä tasoasiasta ollakseni siitä kärryillä. Sanon nyt, että determinismi ei jätä huomiotta mitään tasoa. Jos sanot että taso sisältää yhden jäsenen, jonka nimi on epä-determinismi, niin sen se jättää (tai miljoonia asioita, joilla on tämä nimi). Determinismi kuitenkin on ja toimii yllä, jos ajattelee, että eri tapauksia tulee ja menee eri puolella universumia, joka on deterministinen ja menee tapauksesta toiseen. Sanoit itse, että kaikkia mahdollisuuksia ei tarvitse yhdessä universumissa ottaa huomioon, ja jos nyt väität, että determinismissä on niitä liian pieni joukko, niin tämä on geneerinen perusväitteesi toistettuna uudelleen, ja periaatteessa kirjoittamasi tarkoittaa, että olet kiinnostunut esim. hyvin yksityiskohtaisista asiosita mikrotasolla, missä haluamasi mahdollisuudet ovat jotain päättömän teleporttailun kaltaista. Ne eivät ole sama asia kuin tekemäsi käsitteen taso. Mahdollisuuksissa voi tai voi olla ottamatta huomioon tapahtumien järjestyksen tapahtua ja sen, että onko aikamatkustusmahdollisuus muuttaa järjestyksiä vielä kaiken tapahduttua. Et kuitenkaan koskaan tyhjennä tasoa kokonaan, ja kaikki deterministiset mahdollisuudet jäävät siihen.

9

Lue lisää

B:
"Miksi-kysymyksiin kyetään antamaan empiirisessä tieteessä vastauksia pelkästään olettamalla jonkinlaisia niistä olioista riippumattomia luonnonlakeja eli taas ns. suuria abstraktioita jotka on postuloitu pelkästään ns. mukavuussyistä koska niiden luonnonlakien olemassaoloa ei voi perustella pelkkään käyttäytymiseen (=aktuaalinen) perustuvan empiirisen tutkimuksen kautta paitsi uskomalla induktion toimivuuteen tai valitsemalla ne luonnonlait ikäänkuin jo koko empiirisen tieteen tason aksioomiksi."

Tämä ei ole kovin ultimaattinen miksi. Jos puhut tästä, niin onko mielessäsi esittää tästä miksi-kysymyksestä toinen vastaus? Sen jälkeen saat miksi-kysymyksen, että miksi oliot ovat sellaisia, että käyttäytyminen riippuu siitä, että (oliosta väitetään asiaa X ja) sillä olio vaikuttaa. (Samalla kysytään myös miksi X vaikuttaa aineen käyttäytymiseen, ja kysymyksiä miksi tietty olio teki X:llä tietyn käyttäytymismuutoksen, joka on samanlainen kysymys, kuin 'miksi tiede tahtoo olla deterministinen, etsi ultimaattinen vastaus').

Ihmiset jotka voivat perustella asian X aukottomaksi, tekivät perustelun vain mukavuussyistä. Ja jokainen heidän ajatuksensa X:stä on ajateltu vain mukavuussyistä (tuo 'miksi tiede... ' olikin aika hyvä, koska vastauksesi moniin subjektiivisiin tietoisuuden valintakysymyksiin taitaa tyssätä tällaiseen vastaukseen).

Onko olio tai kaikki, mitä tietoisuus on, abstraktiona pienempi kuin luonnonlaki? Tämä tarkoittaa jotain tehokasta reduktionismia, jos on siitä kyse. Tai sitten tietoisuuden, joka on pikemminkin useita äskeisiä osia (tai jotain mikä ei ole osia eli aivan sama), kompleksisuus on todella pieni. Eikä ole mikään ihme, jos sillä on turha yrittää mind-over-matteröidä mitään. Voit kuitenkin sanoa tähän, että näiden vertaaminen keskenään ja lain oikea vastinpari on sellainen samanlainen vastaus kuin, millä esim. jälkikäteen historia kuvaisi sitä, että mitä tapahtui, kun oli mind-over-matteriä kovasti. Ja historia sanoisi, että 'niin tapahtui että se mind-overasi noin'.

B:
"Logiikka on pelkkä työkalu joka on tehoton ilman sellaista intuitiivisen tason hahmotusta joka pyrkii hahmottamaan asioita kokonaisuuksien eikä lillukanvarsien tasolla ja sama pätee myös matematiikkaan ja myös kielten käsitetasoon. Jotta kykenisi hahmottamaan todellisuutta mielekkäästi ja edes oikeansuuntaisesti niin pitää pyrkiä itse olemaan enemmän eli kehittämään omaa ontologista tasoaan paremmaksi koska vain intuitio ja myös sen aktiivinen ilmentymä intentio (tahto) ovat niitä välineitä joiden kautta voidaan saavuttaa yhteys mihin tahansa todellisuuden tasoon ja sen kehettynein metodi on nimenomaan ns. kontrolloitu kaukonäkeminen josta Courtney Brown puhuu edellisen viestin youtube-linkissä."

Yksittäinenkin logiikka on suuri kokonaisuus (ja sellainen pitää ajatella eli joillekin se on hahmotettava kohde). Varsinkin ensimmäisen asteen logiikasta eteenpäin, joka on erittäin matemaattinen. Kaikki jotka pystyvät intuitiolla luomaan kokonaisen asian ovat todennäköisesti käyttäneet hyväkseen sitä, että he ajattelevat yksinkertaisen asian, joka kertoo monesta. Toisinsanoen heillä on päässään matemaattista logiikkaa, missä on monia asioita koskeva säännönmukaisuus, joka on helppo pitää kerralla mielessä.

Se mitä sanot, on että et edes aloita hahmottamaan intuitiivisesti mitään ennenkuin tiedät olevasi valmis? Jos et ole sitä vielä, niin olet voinut saada ennakkokäsitteitä siitä, mitä hahmottaminen tulee olemaan, ja että miten se oikeasti liiittyy tässä oleviin aiheisiin.

Intuition määritelmä (sellainen mikä koskee todella monia) on saada aikaiseksi tietoa (myös virheellistä) käyttämättä järkeä, perustelua tai selityksiä. Jos tiede sanoo sinulle jotain, et hyväksyisi lainkaan sitä, että se esitetään intuitiona, vaan haluaisit kysyä mm. miksi. Sinun viestisi kuitenkin sanoo, että intuitio on viimeinen vaihe siinä, mitä tarvitsee tehdä sinun menetelmässäsi, joka olisi uudenlainen tieteen menetelmä. Tässä on ristiriita ja joku historianfilosofi sanoisi tulevaisuudessa, että uudessa tavassa esitetään abstrakti ihanne, mitä halutaan olevan (pelkkää intuitiota), mutta samalla tämän tietoasian tekijät (sinä) toimivat käytännössä siten, että he alkavat vaatia toisiltaan muuta. Jos intuitioon jääminen lisääntyisi vähänkin niin sillä on vain myrkyllinen vaikutus esim. kriisiin 2.

Jos käyttäisit yksinkertaista logiikkaa tällä hetkellä, niin voisit tehdä omat päätelmäsi ja sinusta peräisin olevalla tiedolla siitä, mikä on kehittyneintä. Tieteessä olet sanonut, että kehittyneintä olisi vastata miksi-kysymyksiin. Kaukonäkeminen on vähän sama kuin sanoisit, että tieteessä kehittyneintä olikin valo, koska valo menee tiedon kanssa kauimmaksi asti paikasta paikkaan.

10

Formscape sanoo myös kuin, että jos paradigma muuttuisi nyt tai sellainen edes saataisiin, niin se tarkoittaisi jonkin aikanaan tehdyn asian korjaamista oikeaksi. Hän ei näytä vielä Daven videostakaan saaneen opikseen sitä, että tästä fysiikasta puhuttaessa mitään vanhaa mittausta ja sen toteuttavaa sääntöä ei tarvitse korjata miksikään. Samoin hänen tapansa kuvailla jonkin oletuksen muuttumista ei-oletetuksi asiaksi, on täysin olettamaa ja hyvin rajallista ajattelua siitä, miten tulevaisuuden paradigma muodostuu. Myöhemmissä kohdissa hän mainitsee myös matematiikan, ja ilman sitä nämä ajatukset korjailuista näyttävät vielä mahdottomammilta. Koska vain toisiinsa liitoksissa olevissa matematiikoissa vanhat mittaukset olisivat voineet olla liitoksissa uusiin, ja olisi voinut puhua niidenkin ymmärtämisestä uudella tavalla.

Tämän jälkeen on pikemminkin esimerkki siitä, että Formscape on epätieteellisyyden menetelmien käyttäjä, koska hän ajaa oletusten muutoksia olettamisen perusteella. Nimenomaan jollain epäterveellisellä tavalla, koska tämän voi päätellä siitä, että hän teroittaa uusien oletuksien omaksumista ihmisille, joita hän pitää esim. Popperisteina, jotka valmiiksi olisivat luopuneet vanhoista oletuksista.

22:00

Tässä hän sanoo, että hän mietti pseudotieteen ja tieteen eroa (ja kuten hän kai kerran aikasemminkin päätyi jotenkin tuomaan ilmi), että sitä ei ole. Varsinkaan sen jälkeen, kun hän luki kasan oikeaa filosofiaa aiheesta. Toteaisin tässä, että hän tekee filosofisen virheen. Pelkän Popperin ottamalla voidaan todeta, että tiede ja esim. electric universe ovat eri asioita. Koska niistä löydetään yksi eroavaisuus nimeltä falsifiointi, minkä hyödyllisyydestä käytännössä lukee yllä. Popperin kanssa väittely ei poista sitä faktaa, että pseudossa asiasta puhutaan negatiivisena läsnäolona ja toisessa positiivisena. Falsifiontia ei voi toisin sanoen puhaltaa takaisin pullon sisälle, kun se on aukaistu.

Dave näytti videossaan ohittavan kaiken tieteenfilosofian ja sanoi pärjäävänsä mitä tahansa asiaa vastaan sillä, että kenenkään sanomiset eivät voi olla olematta ristiriitaisia havainnon kanssa. Tässäkin Formscapen, joka olisi kuin tieteen puolella tai ainakin olisi 'yhtä ja samaa sen kanssa, mikä olisi tieteen puolella', tulisi miettiä joltain kannalta sitä, että miksi Dave puhuu hänelle tietyllä tavalla, eikä sillä tavalla, että 'kaikki mitä sanoit pitäisi arvioni mukaan julkaista'. Eli pitäisi olla mahdollista löytää filosofi, joka voisi selittää Formscapelle jonkin eron esim. hänen kerran mainitsemansa electricuniversen ja muun tieteen välillä. Sen sijaan, että kaiken selitys olisi papisto ja raha. Formscape kuitenkin välttää keskustelun tästä pseudotieteeksi katsottujen asioiden tekemisestä Davelle sopivaksi tieteeksi ja keskittyy eniten yleisen tason asioihin. Nämä eivät ole yksittäisiä pseudotieteitä, vaikka niissä on tietty samanlaisen puhe-esiintymisen tai liturgian pitämisen päämäärä. Tästä voisi kuitenkin väittää, että jos hän ei ole pseudotiedettä tekemässä tiettyä pseudotieteen tarkoitusta varten, niin ei hän myöskään koskaan tule tieteen edistäjäksi sitä kautta, että pseudotieteellä ja tieteellä on hämärä raja. Jossain kohdassa Formscape myöntää itsekin lisää, ettei hän meinaa löytää yhtään pseudotiedettä, josta olisi aidosti kiinnostunut. Ehkä tästä jatkuvasta toistuvuudesta pitäisi jo tehdä päätelmä.

Syvempi virhe tässä on käsitevirhe ja voisi sanoa Formscapen myös ylianalysoineen ja käsitteellistäneen todellisen maailman. Filosofian kirjat eivät nimittäin keksineet electricuniverse-ihmisiä, eikä niissä varmasti lue heistä sanaakaan. Koska eivät kaikki maailmassa ole filosofian kirjojen kohteita, ja varsinkaan filosofian kirjat eivät ole liitoksissa erilaisiin pseudotieteen klikkeihin. Pseudotiede mitä filosofiankirjoissa ehkä on, on vain sitä varten, että jos joku ei joskus jaksaisi ajatella, mitä pseudotiede voisi olla sopimuksen tasolla, niin 'kysy minulta' sanoo kirja.

Kun Formscape väittää olevan olemassa tavan tehdä epistemologiaa oikealla tavalla, on mahdollista, että hän on kehäpäätellyt tai ainakin päätellyt, mutta siten, että lopputulos riippuu täysin siitä, onko olemassa tapa tehdä jotain oikein.

27:00

Tässä ei kerrota missään, että mikä on perusolemus QM:ssä, ja toisessa asiassa, vaikka se ehkä voisi johtaa johonkin. Jos QM:n perusolemus olisi satunnaisuus, niin sen vastakohta ei ole pelkästään SR/GR, vaan sitä tulisi kutsua klassiseksi fysiikaksi, johon ihmiset ovat tavallaan luottaneet jo antiikin ajoista lähtien vaikka sen formalisoi vasta Newton. Lisäksi jos perusolemus on satunnaisuus, niin Formscapen ensimmäinen video pelkästä ajasta oli turhaa ja kaikkien kannalta erheellistä tietoa, jos sillä olisi pitänyt olla samoja merkityksiä.

Contient ei sisälly mainittuun Oxfordin sanakirjaan, joten tässä on jotain uutta syntynyt.

2

Anonyymi kirjoitti:

Formscape sanoo myös kuin, että jos paradigma muuttuisi nyt tai sellainen edes saataisiin, niin se tarkoittaisi jonkin aikanaan tehdyn asian korjaamista oikeaksi. Hän ei näytä vielä Daven videostakaan saaneen opikseen sitä, että tästä fysiikasta puhuttaessa mitään vanhaa mittausta ja sen toteuttavaa sääntöä ei tarvitse korjata miksikään. Samoin hänen tapansa kuvailla jonkin oletuksen muuttumista ei-oletetuksi asiaksi, on täysin olettamaa ja hyvin rajallista ajattelua siitä, miten tulevaisuuden paradigma muodostuu. Myöhemmissä kohdissa hän mainitsee myös matematiikan, ja ilman sitä nämä ajatukset korjailuista näyttävät vielä mahdottomammilta. Koska vain toisiinsa liitoksissa olevissa matematiikoissa vanhat mittaukset olisivat voineet olla liitoksissa uusiin, ja olisi voinut puhua niidenkin ymmärtämisestä uudella tavalla.

Tämän jälkeen on pikemminkin esimerkki siitä, että Formscape on epätieteellisyyden menetelmien käyttäjä, koska hän ajaa oletusten muutoksia olettamisen perusteella. Nimenomaan jollain epäterveellisellä tavalla, koska tämän voi päätellä siitä, että hän teroittaa uusien oletuksien omaksumista ihmisille, joita hän pitää esim. Popperisteina, jotka valmiiksi olisivat luopuneet vanhoista oletuksista.

22:00

Tässä hän sanoo, että hän mietti pseudotieteen ja tieteen eroa (ja kuten hän kai kerran aikasemminkin päätyi jotenkin tuomaan ilmi), että sitä ei ole. Varsinkaan sen jälkeen, kun hän luki kasan oikeaa filosofiaa aiheesta. Toteaisin tässä, että hän tekee filosofisen virheen. Pelkän Popperin ottamalla voidaan todeta, että tiede ja esim. electric universe ovat eri asioita. Koska niistä löydetään yksi eroavaisuus nimeltä falsifiointi, minkä hyödyllisyydestä käytännössä lukee yllä. Popperin kanssa väittely ei poista sitä faktaa, että pseudossa asiasta puhutaan negatiivisena läsnäolona ja toisessa positiivisena. Falsifiontia ei voi toisin sanoen puhaltaa takaisin pullon sisälle, kun se on aukaistu.

Dave näytti videossaan ohittavan kaiken tieteenfilosofian ja sanoi pärjäävänsä mitä tahansa asiaa vastaan sillä, että kenenkään sanomiset eivät voi olla olematta ristiriitaisia havainnon kanssa. Tässäkin Formscapen, joka olisi kuin tieteen puolella tai ainakin olisi 'yhtä ja samaa sen kanssa, mikä olisi tieteen puolella', tulisi miettiä joltain kannalta sitä, että miksi Dave puhuu hänelle tietyllä tavalla, eikä sillä tavalla, että 'kaikki mitä sanoit pitäisi arvioni mukaan julkaista'. Eli pitäisi olla mahdollista löytää filosofi, joka voisi selittää Formscapelle jonkin eron esim. hänen kerran mainitsemansa electricuniversen ja muun tieteen välillä. Sen sijaan, että kaiken selitys olisi papisto ja raha. Formscape kuitenkin välttää keskustelun tästä pseudotieteeksi katsottujen asioiden tekemisestä Davelle sopivaksi tieteeksi ja keskittyy eniten yleisen tason asioihin. Nämä eivät ole yksittäisiä pseudotieteitä, vaikka niissä on tietty samanlaisen puhe-esiintymisen tai liturgian pitämisen päämäärä. Tästä voisi kuitenkin väittää, että jos hän ei ole pseudotiedettä tekemässä tiettyä pseudotieteen tarkoitusta varten, niin ei hän myöskään koskaan tule tieteen edistäjäksi sitä kautta, että pseudotieteellä ja tieteellä on hämärä raja. Jossain kohdassa Formscape myöntää itsekin lisää, ettei hän meinaa löytää yhtään pseudotiedettä, josta olisi aidosti kiinnostunut. Ehkä tästä jatkuvasta toistuvuudesta pitäisi jo tehdä päätelmä.

Syvempi virhe tässä on käsitevirhe ja voisi sanoa Formscapen myös ylianalysoineen ja käsitteellistäneen todellisen maailman. Filosofian kirjat eivät nimittäin keksineet electricuniverse-ihmisiä, eikä niissä varmasti lue heistä sanaakaan. Koska eivät kaikki maailmassa ole filosofian kirjojen kohteita, ja varsinkaan filosofian kirjat eivät ole liitoksissa erilaisiin pseudotieteen klikkeihin. Pseudotiede mitä filosofiankirjoissa ehkä on, on vain sitä varten, että jos joku ei joskus jaksaisi ajatella, mitä pseudotiede voisi olla sopimuksen tasolla, niin 'kysy minulta' sanoo kirja.

Kun Formscape väittää olevan olemassa tavan tehdä epistemologiaa oikealla tavalla, on mahdollista, että hän on kehäpäätellyt tai ainakin päätellyt, mutta siten, että lopputulos riippuu täysin siitä, onko olemassa tapa tehdä jotain oikein.

27:00

Tässä ei kerrota missään, että mikä on perusolemus QM:ssä, ja toisessa asiassa, vaikka se ehkä voisi johtaa johonkin. Jos QM:n perusolemus olisi satunnaisuus, niin sen vastakohta ei ole pelkästään SR/GR, vaan sitä tulisi kutsua klassiseksi fysiikaksi, johon ihmiset ovat tavallaan luottaneet jo antiikin ajoista lähtien vaikka sen formalisoi vasta Newton. Lisäksi jos perusolemus on satunnaisuus, niin Formscapen ensimmäinen video pelkästä ajasta oli turhaa ja kaikkien kannalta erheellistä tietoa, jos sillä olisi pitänyt olla samoja merkityksiä.

Contient ei sisälly mainittuun Oxfordin sanakirjaan, joten tässä on jotain uutta syntynyt.

2

Lue lisää

Formscape on ehkä virallisesti sitä mieltä, että ei ole kolmatta tapaa satunnaisuuden ja epäsatunnaisuuden välillä. Etenkin tällä, mitä QM:ssä on, niin voidaan kai jatkaa. Voitko kommentoida.

Tieteessäkin ollaan sitä mieltä, että ei mitään tule tehdä enää klassisella fysiikalla, vaan ainoastaan satunnaisella QM:llä. Siksi mitään ei koskaan tulla yhdistämään satunnaisesta mihinkään klassiseen. Ja mitä filosofisempana eron klassisen ja QM:n välillä näkee, niin sitä vähemmän sillä tavalla niitä yritetään yhdistää mihinkään. Tosin voi olla, että jotkut kirjoittavat QM:n uusiksi, jolloin siinä ei ole satunnaisuutta yhtäpaljon kuin on Kööpenhaminan tulkinnassa, ja yhtäkkiä mitään ei yhdistetä satunnaisuuteen. Ollakseen tiedettä tämän pitäisi myös näkyä. Formscape on siis oikeassa, etteivät teoriat, jotka eivät ehkä ole QG:itä syntyessään, tule olemaan loogisesti ristiriitaisia vaan ainoastaan ristiriidattomia joko tai asioita. Mutta samalla pätee, että jos on sekä satunnainen, että klassinen teoria samalle QM-objektille, joista kumpaakaan ei kumota tieteellä, niin silloin tieteellisesti ei ole saatu kakkua eikä myöskään syötyä kakkua. Tiedettä ei koskaan voida tulla täyttämään millään, mikä on muuta kuin 'ei tiedetä'. Eikä tähän 'ei tiedetä' -lauseeseen tarvita filosofointia niin paljon kuin annetaan kuvitella.

Hän on oikeassa myös, että satunnaisuus ei ole matematiikan määritelmä (itsestään tai luonnollisella tavalla, mitä kutsuttaisiin aina matemaattiseksi). Satunnaisuus ei ole metafyysistä, vaan minusta hyvin fyysinen toteamus, että asioilta ei tule odottaa fyysisesti sitä, että ne tekevät muita kuin satunnaisia jakaumia (minkä jotkut voivat laittaa vielä tietämättömyyden piikkiin, missä hekin väittävät, että he tulevat keskustelemaan fyysisestä asiasta, joka oli fyysinen, kun muut lopettivat puheenvuoronsa, ja jatkuu fyysisenä, kun he tulevat antamaan tietoa; tämä mutkattomuus keskutelun jatkamisessa tarkoittaa kuin, että se ei siirtynyt fyysisestä aiheesta kauemmas). Satunnaisuuden (jonka keksin minä, tähän yhteyteen, ja jonka sitä ennen keksi standardi tiede) lisäksi videolla ei ole mitään esimerkkiä mistään metafyysisestä, jota olisi ollut, ja jota olisi tehty toisin.

Formscape sanoo ettei pidä matematiikan tekemistä minään ja jotain tulisi tapahtumaan silti. Vaikka satunnaisuus ei olisi matemaattinen olio, niin ei ole olemassa yhtään esimerkkiä mistään asiasta, missä satunnaisuus ja epäsatunnaisuus olisivat voineet vuorotella ilman, että toista varten tehtiin eri matematiikka. Matemaattiikkaa on aina muodostettu lisää samalla, kun satunnaisuuden asento muuttuu, ja jokaista asentoa varten matematiikan piti olla uniikkia. Schrödinger esim. ajatteli, että aaltofunktio ei ole satunnaisuuden objekti, mutta tätä ei ratkaistu sanomalla kummin päin asia on yhden matematiikan sisällä, vaan hänen toivomaansa aaltoa oli fyysisesti mahdoton pitää olemassaolevana esim. kaksoisrakokokeessa. Laskisin siten vain tällaisen ongelman jälkeen muutettuja asentoja oikeiksi muutoksiksi satunnaisuudessa. Tulisiko Formscapen mukaan muka muutenkaan ottaa mitään tähänastista matematiikkaa ja nimetä sitä eri tavalla?

31:00

Tässä oletetaan, että Stephen Hawking ei tiedä kaikesta kaikkea riippumatta siitä, onko se jonkun mielestä metafysikkaa. Ja että Hawkinging kritisoijat eivät tietäsi kaikesta kaikkea (nämä jälkimmäiset eivät ole päästäneet mitään röyhkeyttä vielä suustaan, mistä voisi päätellä heidän kykyjään, ja tässä argumentissa riittävät pelkät heidänkin kykynsä). Ei ole mitään näyttöä, että näin ei olisi. Trendi näyttää olevan, että jos joku haukkuu sinun alasi kuolleeksi, niin ehkä nämä tulevat hoitamaan asiasi paremmin kuin sinä. Sen verran, mitä tiedetään, niin kaikki fysiikkahan on ollut eri metafysiikoiden tykitystä tähänkin asti.

Äskeistä näyttöä helpompaa voisi olla edes toteuttaa se, että joltain ammattifilosofilta pyydetään esitys jostain fysiikan teoriasta ja sen metafyysisistä oletuksista. Pystyykö filosofi kertomaan ne kysymättä fysiikan kirjallisuudelta mitään apua (tai jos teoriasta ei ole sinne vielä kirjoitettukaan)? Lisäksi jos tähän ei tarvita ammattifilosofia, vaan illiteraatit pseudofanit pystyvät samaan, niin tämä on vain toisenlainen viesti filosofeille, että heidän alansa on kuollut.

3

Anonyymi kirjoitti:

Formscape on ehkä virallisesti sitä mieltä, että ei ole kolmatta tapaa satunnaisuuden ja epäsatunnaisuuden välillä. Etenkin tällä, mitä QM:ssä on, niin voidaan kai jatkaa. Voitko kommentoida.

Tieteessäkin ollaan sitä mieltä, että ei mitään tule tehdä enää klassisella fysiikalla, vaan ainoastaan satunnaisella QM:llä. Siksi mitään ei koskaan tulla yhdistämään satunnaisesta mihinkään klassiseen. Ja mitä filosofisempana eron klassisen ja QM:n välillä näkee, niin sitä vähemmän sillä tavalla niitä yritetään yhdistää mihinkään. Tosin voi olla, että jotkut kirjoittavat QM:n uusiksi, jolloin siinä ei ole satunnaisuutta yhtäpaljon kuin on Kööpenhaminan tulkinnassa, ja yhtäkkiä mitään ei yhdistetä satunnaisuuteen. Ollakseen tiedettä tämän pitäisi myös näkyä. Formscape on siis oikeassa, etteivät teoriat, jotka eivät ehkä ole QG:itä syntyessään, tule olemaan loogisesti ristiriitaisia vaan ainoastaan ristiriidattomia joko tai asioita. Mutta samalla pätee, että jos on sekä satunnainen, että klassinen teoria samalle QM-objektille, joista kumpaakaan ei kumota tieteellä, niin silloin tieteellisesti ei ole saatu kakkua eikä myöskään syötyä kakkua. Tiedettä ei koskaan voida tulla täyttämään millään, mikä on muuta kuin 'ei tiedetä'. Eikä tähän 'ei tiedetä' -lauseeseen tarvita filosofointia niin paljon kuin annetaan kuvitella.

Hän on oikeassa myös, että satunnaisuus ei ole matematiikan määritelmä (itsestään tai luonnollisella tavalla, mitä kutsuttaisiin aina matemaattiseksi). Satunnaisuus ei ole metafyysistä, vaan minusta hyvin fyysinen toteamus, että asioilta ei tule odottaa fyysisesti sitä, että ne tekevät muita kuin satunnaisia jakaumia (minkä jotkut voivat laittaa vielä tietämättömyyden piikkiin, missä hekin väittävät, että he tulevat keskustelemaan fyysisestä asiasta, joka oli fyysinen, kun muut lopettivat puheenvuoronsa, ja jatkuu fyysisenä, kun he tulevat antamaan tietoa; tämä mutkattomuus keskutelun jatkamisessa tarkoittaa kuin, että se ei siirtynyt fyysisestä aiheesta kauemmas). Satunnaisuuden (jonka keksin minä, tähän yhteyteen, ja jonka sitä ennen keksi standardi tiede) lisäksi videolla ei ole mitään esimerkkiä mistään metafyysisestä, jota olisi ollut, ja jota olisi tehty toisin.

Formscape sanoo ettei pidä matematiikan tekemistä minään ja jotain tulisi tapahtumaan silti. Vaikka satunnaisuus ei olisi matemaattinen olio, niin ei ole olemassa yhtään esimerkkiä mistään asiasta, missä satunnaisuus ja epäsatunnaisuus olisivat voineet vuorotella ilman, että toista varten tehtiin eri matematiikka. Matemaattiikkaa on aina muodostettu lisää samalla, kun satunnaisuuden asento muuttuu, ja jokaista asentoa varten matematiikan piti olla uniikkia. Schrödinger esim. ajatteli, että aaltofunktio ei ole satunnaisuuden objekti, mutta tätä ei ratkaistu sanomalla kummin päin asia on yhden matematiikan sisällä, vaan hänen toivomaansa aaltoa oli fyysisesti mahdoton pitää olemassaolevana esim. kaksoisrakokokeessa. Laskisin siten vain tällaisen ongelman jälkeen muutettuja asentoja oikeiksi muutoksiksi satunnaisuudessa. Tulisiko Formscapen mukaan muka muutenkaan ottaa mitään tähänastista matematiikkaa ja nimetä sitä eri tavalla?

31:00

Tässä oletetaan, että Stephen Hawking ei tiedä kaikesta kaikkea riippumatta siitä, onko se jonkun mielestä metafysikkaa. Ja että Hawkinging kritisoijat eivät tietäsi kaikesta kaikkea (nämä jälkimmäiset eivät ole päästäneet mitään röyhkeyttä vielä suustaan, mistä voisi päätellä heidän kykyjään, ja tässä argumentissa riittävät pelkät heidänkin kykynsä). Ei ole mitään näyttöä, että näin ei olisi. Trendi näyttää olevan, että jos joku haukkuu sinun alasi kuolleeksi, niin ehkä nämä tulevat hoitamaan asiasi paremmin kuin sinä. Sen verran, mitä tiedetään, niin kaikki fysiikkahan on ollut eri metafysiikoiden tykitystä tähänkin asti.

Äskeistä näyttöä helpompaa voisi olla edes toteuttaa se, että joltain ammattifilosofilta pyydetään esitys jostain fysiikan teoriasta ja sen metafyysisistä oletuksista. Pystyykö filosofi kertomaan ne kysymättä fysiikan kirjallisuudelta mitään apua (tai jos teoriasta ei ole sinne vielä kirjoitettukaan)? Lisäksi jos tähän ei tarvita ammattifilosofia, vaan illiteraatit pseudofanit pystyvät samaan, niin tämä on vain toisenlainen viesti filosofeille, että heidän alansa on kuollut.

3

Lue lisää

"Dave ja Formscape alkoivat dialogin, josta ei tule varmaan koskaan kenellekään opittua mitään. "
Katsoin Formscapen vastineen pari päivää sitten ja äsken katsoin pikkasen alusta tuota Daven videota. Itse kiinnitin heti huomiota siihen väitteeseen että teknologian toimivuuden takia pitäisi omaksua kaikki muukin valtavirran tiede sellaisenaan eikä sitä saa kritisoida ainakaan ilman ko. alan tohtorinhattua.

Tässä näkyy taas aika selkeästi kahden erilaisen kultturin välinen kuilu joka on kuitenkin ymmärretty usein liian kapeasti ja toisiinsa nähden polarisoituneiden vastakohtien kautta jossa valitaan pelkästään ääripäät ja vertaillaan sitten niitä.

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Two_Cultures


Luonnontieteellinen kulttuuri keskittyy liian yksipuolisesti havaintoihin, mittaamiseen ja laskemiseen omaksuen samalla fysikalistisen metafysiikan itsestäänselvänä asiana josta sitten seuraa helposti sellainen oletus että ainoastaan algoritminen metodi toimii tieteessä koska eihän ihmisellä ole eikä edes voi olla mitään todellista kykyä ajatella itse vaan kaikki pitää ikäänkuin ohjelmoida, uploadata ja ehdollistaa koska luonnontieteiden mukaan vain mekanistis-deterministinen toiminta voi tuottaa tuloksia samalla tavoin kuin tietotekniikassa jolloin esim. kvarkit ja muut alkeishiukkaset hahmotaan ikäänkuin bitteinä maailmankaikkeuden koneistossa.

Kritisoitavaa löytyy tietysti myös humanistisesta kulttuurista varsinkin sen ääri-ilmiöissä kuten esim. ongelmia aiheuttava monikulttuurisuus,suurten abstraktioiden idealismi ja monet muut ilmiöt.

Itse olen jossain välimaastossa koska olen jo n. 40 v harrastanut mm. tietotekniikaa ja ohjelmointia aika intensiivisesti ja pidän luonnontieteellistä ja maltillista perinteisiin pohjautuvaa humanismia toisiaan täydentävinä asioina joita molempia tarvitaan tasapainottamaan kokonaisuutta.

Olen myös sitä mieltä että ei pidä sallia kenenkään muun eikä minkään kirjan tai opin ajatella ja valita asioita itsensä puolesta koska vain itse ajattelemalla,kokeilemalla ja tutkimalla voi oikeasti oppia jotain ja myös oppia omista ja muiden tekemistä virheistä ja jos pelkästään vain omaksuu tai torjuu asioita auktoriteettejä seuraten tai enemmistön mukana niin ei oikeasti opi mitään vaan on ikäänkuin jonkinlaisessa "konsensustranssissa" jossa koko elämä menee käytännössä hukkaan.

Davella tuntuu olevan aika ylimielinen ja omahyväinen asenne enkä usko että hän edes vaivautui kunnolla perehtymään mitä Formscape yritti esittää ja takertui sitten epäolennaisiin yksityiskohtiin pelkästään ennakoluulojensa ja asenteensa pohjalta.

Formscape yrittää luoda tietynlaista tunnelmaa videoillaan ja onnistuu siinä mielestäni aika hyvin ja hänen esitystapansa on hyvin havainnollinen mutta ei mielestäni mitenkään kärjistävä ja hän itse kertoi myös että nuorena hän oli aika tyypillinen skeptikko ja materialisti.

Olen aika monesta asiasta Formscapen kanssa yllättävänkin samoilla linjoilla ja mitä tulee ns. vaihtoehtoisiin malleihin joita Dave ja moni muukin ilmeisesti pitää pseudotieteenä niin kannattaa ottaa huomioon että niitä vaihtoehtoisia mallinnoksia tehdään paljon pienemmillä resursseilla eikä niistä synny ainakaan alkuvaiheessa mitään mullistavaa tekniikaa vaan kyse on pikemminkin vain perushahmotuksen tasoisesta pohdinnasta eli pyritään keskittymään sellaisiin ilmiöihin jotka valtavirta jättää huomiotta mutta joita silti kannattaisi tutkia vähän tarkemmin.

Itse en ole omaksunut ainuttakaan vaihtoehtoista mallia sellaisenaan enkä myöskään pidä valtavirran teorioita mitenkään täydellisinä enkä lopullisina koska näen niissä lukuisia puutteita ja ongelmia varsinkin sen perushahmotuksen tasolla jossa usein oletetaan aivan liikaa asioita jotenkin itsestäänselvinä.

Ehkä sinun ja muidenkin kannattaisi tutkia tuota Daven ja Formscapen videoita rinnakkain koska tuo Daven kritiikki vaikuttaa aika yli & ohiampuvalta ja liioittelevalta ihan samalla tavalla tavalla kuin useimmilla ns. pseudoskeptikoilla jotka eivät itse edes halua perehtyä mihinkään vaan debunkkaamisesta tulee jonkinlainen itseisarvo koska minkäänlaista erilaista ja valtavirrasta poikkeavaa ajattelua ei suvaita eli leikitään ajatuspoliisia.

Oma valtavirran kritiikkini kohdistuu nimenomaan tieteen perushahmotuksen tason oletuksiin ja tulkintoihin eikä tekniikan toimivuus eikä edes teorioiden ennusteet sinänsä mitenkään sellaisenaan todista eikä edes falsifioi ainakaan kokonaan niiden teorioiden oikeellisuutta koska tekniikka ja ennusteet rakentuvat nimenomaan luonnossa esiintyviin säännönmukaisuuksiin ja se ns. "tarinaosuus" on lähinnä pelkkää järkeilyä ja logiikka & matematiikka sinänsä ovat aina neutraaleja ontologian suhteen.

==>

Anonyymi kirjoitti:

Formscape on ehkä virallisesti sitä mieltä, että ei ole kolmatta tapaa satunnaisuuden ja epäsatunnaisuuden välillä. Etenkin tällä, mitä QM:ssä on, niin voidaan kai jatkaa. Voitko kommentoida.

Tieteessäkin ollaan sitä mieltä, että ei mitään tule tehdä enää klassisella fysiikalla, vaan ainoastaan satunnaisella QM:llä. Siksi mitään ei koskaan tulla yhdistämään satunnaisesta mihinkään klassiseen. Ja mitä filosofisempana eron klassisen ja QM:n välillä näkee, niin sitä vähemmän sillä tavalla niitä yritetään yhdistää mihinkään. Tosin voi olla, että jotkut kirjoittavat QM:n uusiksi, jolloin siinä ei ole satunnaisuutta yhtäpaljon kuin on Kööpenhaminan tulkinnassa, ja yhtäkkiä mitään ei yhdistetä satunnaisuuteen. Ollakseen tiedettä tämän pitäisi myös näkyä. Formscape on siis oikeassa, etteivät teoriat, jotka eivät ehkä ole QG:itä syntyessään, tule olemaan loogisesti ristiriitaisia vaan ainoastaan ristiriidattomia joko tai asioita. Mutta samalla pätee, että jos on sekä satunnainen, että klassinen teoria samalle QM-objektille, joista kumpaakaan ei kumota tieteellä, niin silloin tieteellisesti ei ole saatu kakkua eikä myöskään syötyä kakkua. Tiedettä ei koskaan voida tulla täyttämään millään, mikä on muuta kuin 'ei tiedetä'. Eikä tähän 'ei tiedetä' -lauseeseen tarvita filosofointia niin paljon kuin annetaan kuvitella.

Hän on oikeassa myös, että satunnaisuus ei ole matematiikan määritelmä (itsestään tai luonnollisella tavalla, mitä kutsuttaisiin aina matemaattiseksi). Satunnaisuus ei ole metafyysistä, vaan minusta hyvin fyysinen toteamus, että asioilta ei tule odottaa fyysisesti sitä, että ne tekevät muita kuin satunnaisia jakaumia (minkä jotkut voivat laittaa vielä tietämättömyyden piikkiin, missä hekin väittävät, että he tulevat keskustelemaan fyysisestä asiasta, joka oli fyysinen, kun muut lopettivat puheenvuoronsa, ja jatkuu fyysisenä, kun he tulevat antamaan tietoa; tämä mutkattomuus keskutelun jatkamisessa tarkoittaa kuin, että se ei siirtynyt fyysisestä aiheesta kauemmas). Satunnaisuuden (jonka keksin minä, tähän yhteyteen, ja jonka sitä ennen keksi standardi tiede) lisäksi videolla ei ole mitään esimerkkiä mistään metafyysisestä, jota olisi ollut, ja jota olisi tehty toisin.

Formscape sanoo ettei pidä matematiikan tekemistä minään ja jotain tulisi tapahtumaan silti. Vaikka satunnaisuus ei olisi matemaattinen olio, niin ei ole olemassa yhtään esimerkkiä mistään asiasta, missä satunnaisuus ja epäsatunnaisuus olisivat voineet vuorotella ilman, että toista varten tehtiin eri matematiikka. Matemaattiikkaa on aina muodostettu lisää samalla, kun satunnaisuuden asento muuttuu, ja jokaista asentoa varten matematiikan piti olla uniikkia. Schrödinger esim. ajatteli, että aaltofunktio ei ole satunnaisuuden objekti, mutta tätä ei ratkaistu sanomalla kummin päin asia on yhden matematiikan sisällä, vaan hänen toivomaansa aaltoa oli fyysisesti mahdoton pitää olemassaolevana esim. kaksoisrakokokeessa. Laskisin siten vain tällaisen ongelman jälkeen muutettuja asentoja oikeiksi muutoksiksi satunnaisuudessa. Tulisiko Formscapen mukaan muka muutenkaan ottaa mitään tähänastista matematiikkaa ja nimetä sitä eri tavalla?

31:00

Tässä oletetaan, että Stephen Hawking ei tiedä kaikesta kaikkea riippumatta siitä, onko se jonkun mielestä metafysikkaa. Ja että Hawkinging kritisoijat eivät tietäsi kaikesta kaikkea (nämä jälkimmäiset eivät ole päästäneet mitään röyhkeyttä vielä suustaan, mistä voisi päätellä heidän kykyjään, ja tässä argumentissa riittävät pelkät heidänkin kykynsä). Ei ole mitään näyttöä, että näin ei olisi. Trendi näyttää olevan, että jos joku haukkuu sinun alasi kuolleeksi, niin ehkä nämä tulevat hoitamaan asiasi paremmin kuin sinä. Sen verran, mitä tiedetään, niin kaikki fysiikkahan on ollut eri metafysiikoiden tykitystä tähänkin asti.

Äskeistä näyttöä helpompaa voisi olla edes toteuttaa se, että joltain ammattifilosofilta pyydetään esitys jostain fysiikan teoriasta ja sen metafyysisistä oletuksista. Pystyykö filosofi kertomaan ne kysymättä fysiikan kirjallisuudelta mitään apua (tai jos teoriasta ei ole sinne vielä kirjoitettukaan)? Lisäksi jos tähän ei tarvita ammattifilosofia, vaan illiteraatit pseudofanit pystyvät samaan, niin tämä on vain toisenlainen viesti filosofeille, että heidän alansa on kuollut.

3

Lue lisää

===>

Tieteen maailmankuva on lähinnä tiiviisti toisiinsa nivoutuneita arvauksia ja tarinoita joita pitävät kasassa ajallis-paikallisesti tehdyt mittaukset ja ennusteet ja niiden säännönmukaisuuksista tehdyt päätelmät. Se kokonaisuus voi romahtaa koska tahansa kun jotain uutta ja erilaista kokonaiskuvaan sopimatonta ilmaantuu tai oivalletaan jotain mihin ei olla kiinnitetty aikaisemmin tarpeeksi huomiota.

Säännönmukaisuus sinänsä ei myöskään tarkoita välttämättä minkäänlaista determinismiä josta esimerkkinä voi mainita esim. bussien aikataulut ja bussien liikkeiden perusteella voi rakennella matemaattisia kaavoja joissa ennusteet toimivat ainakin siihen asti kuin tulee esim. bussikuskien lakko.:D

Ainoa varma asia on epävarmuus kaiken suhteen joten ei kannata uskoa mihinkään vaan korkeintaan pitää mahdollisena.

B

"Miten alkeishiukkasista muodostuu molekyylejä ja niistä lopulta elämää?"

Oma tämänhetkinen kantani Gurdjieffin ja J.G. Bennettin viitekehyksen avulla tulkittuna:
Ei mitenkään.

Alkeishiukkaset ovat paljon alhaisemmalla ontologisella tasolla kuin elämään liittyvät ilmiöt.

Elämän ilmiöt ovat seurausta laadullisesti erilaisten ontologisten tasojen vuorovaikutuksesfa ja sama koskee kaikkia entiteettitasoja tyhjiöstä alkeishiukkasiin, alkeishiukkasista atomeihin, atomeista molekyyleihin, molekyyleistä eliöihin ja eliöiden eri tasoihin yksisoluisista monisoluisiin ja lopulta ihmiseen jonka perusolemuksen potentiaalisuus on suurin mahdollinen lokaalissa todellisuudessa.

Ontologisen hierarkian alin taso on kvanttityhjiö ja hieman paradoksaalisesti pelkästään aistihavaintojen kannalta tarkasteltuna se on samalla myös ylin taso koska sen ehdollistumistaso ja samalla erilaistumistaso on alhaisin.

Intuitio taas toimii ns. sensitiivinergian tasolla eli kykenee tunnistamaan puhtaimmassa olomuodossaan asioita todeksi vaikka niille ei olisi minkäänlaista aistitason todistusaineistoa ja se selittää esim. "yliluonnolliseksi" luokitellut paranormaalit kyvyt kuten kaukonäkemisen joiden tulokset voidaan usein verifioida myös aistien tasolla.

Muinaiset "uskonnot" (esim. hindulaisuus) ns. ilmoitususkontoja lukuunottamatta alkup. muodossaan perustuivat nimenomaan intuitioon ja mahdollisimman puhtaaseen ja samaistumattomaan sensitiivienergiaan jonka takia niissä oli oivalluksia jotka monessa tapauksessa menevät paljon pidemmälle kuin nykyinen tiede metodeineen kykenee ja olivat siinä myös usein oikeassa vaikka niiden oivallusten ilmaisu on lähinnä vertauskuvallista eikä kirjaimellista.

Ihmiskunnan nykyinen rappio johtuu pääasiassa siitä että maapallon sensitiivienergiaa hyvin monipuolisesti eri muodoisaan tuottaaneet eliölajit ovat kuolleet sukupuuttoon joten ihmiskunnan väestömäärän piti kasvaa jotta niitä energioita voisi edelleen tuottaa ns. kosmisen ylläpidon tarpeisiin eli maailmankaikkeuden kokonaisuus perustuu keskinäisen ylläpidon ("syöminen" ja "syödyksi" tuleminen) periaatteeseen jossa erilaiset ontologiset tasot ylläpitävät toisiaan ja kaikki ontologisen tason kehittyminen on hienomman tason aineen erottamista karkeamman tason aineesta samalla tavalla kuin ihmisen kehon metabolismissa.

Kun ylin mahdollinen epälokaali ontologian taso vuorovaikuttaa alimman erilaistumattoman tyhjiötason kanssa niin syntyy uusia ontologisia tasoja joiden keskinäinen vuorovaikutus taas tuottaa uusia tasoja kunnes päädytään nykytilanteeseen jossa aistien & mittauslaitteiden tasolla voidaan tunnistaa tyhjiötason ja eliöiden kehon ontologian tasolla monenlaisia entiteettejä joilla on erilaisia potentiaaleja ja ns. sisäisen kokemuksen ja intuition tasolla voidaan tiedostaa energiatasoja jotka liittyvät automaattiseen toimintaan, sensitiiviseen tiedostamiseen ja myös kosmisten epälokaalien tietoisuuden, luovuuden ja harmonisoivan tason energioiden toimintaan voidaan osallistua vaikka niitä ei kyetäkään kontrolloimaan.

Ts. lyhyesti käytännössä yhtään mikään nykyisessä tieteellisessä maailmankuvassa ei pidä paikkaansa vaan kaikki on väärin hahmotettua vääristyneen näkökulman kautta eli paljon on kerätty havaintoaineistoa jota ei kuitenkaan kyetä ymmärtämään koska omaksutut viitekehykset ovat liian kapeita ja usein pelkästään mittauksiin ja laskemiseen perustuvia.


B