kaipaus

Vuosien virran varrella ajat vaihtuvat,
eikä niiden määrää mitata voi.
Nopeasti maailma soljuu ohitseni, lävitseni.
Vain vähän siitä jää, sillä sinä et ole täällä.

Yhä odotan sinua rakkaani.
Odotan maassa Valinorin, jonka jätit taa.
Kauan sitten sen teit, syystä uskollisuuden.
Syystä valan, jonka vannoit.

Auringon aikoja en mitannut ole.
Sillä odotan yhä vain sinua rakkaani.
Tiedän, että valasi pidit.
Tiedän, että yhä muistat minut.

Säihkyvät silmäsi ja tulisen katseesi muistan.
Palaa jo takaisin!
Muistan lempemme kuuman ja valat, jotka vannoimme.
Palaa jo takaisin!

Odotan sinua, ikuisesti...