En osaa sanoa. Kaikki tuntuu oikealta, mutta kuitenkin jotain epäilyksiä on. Olen kai tulossa hulluksi. Epäilen myös jo omiakin tarkoitusperiä. Onko tämä kuitenkaan sitä mitä yhteisinä hetkinä toistetaan?
Mitä tästä vielä tulee
Anonyymi-ap
5275
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olet siis sairaalloisen mustasukkainen.
Suhteesi on tuhoon tuomittu.
Ei lisättävää.
En kyllä ole. Kyse ei ole siitä.
Älähän nyt luovuta. Ota rauhallisesti ja juttele kumppanisi kanssa.
Tätä yritetty pikkuhiljaa
Liika pohtiminen ja miettiminen pilaa helposti hyvän alun. Miksi et tutustu toiseen ihan rauhassa ja anna vastapuolen tutustua sinuun. Kun tutustutte, se selkenee ilman miettimistä miltä yhteisolo tuntuu ja mitä kumpikin toivoo ja haluaa yhteiselolta.
Hänelle sanoisin: Luotan paljon intuitioon, ja sen viesti on rohkaiseva. Itse en kerro tunteistani tai haluistani tarkoittamatta. Silti yritän pitää jalkoja maassa edes hitusen, ehkä vaistoat sen? Olemme vasta tutustumisen alussa. Alut tarvitsee aikaa ja loppu selviää yksinkertaisesti elämällä. Tarkoitin, että tunnut oikealle. Tarkoitin, että lähelläsi on hyvä olla ja etkä tunnu yhtään vieraalta, vaikka emme vielä tunne kovin hyvin. Haluan sinua ja tuoksut oikealle. Arvomaailmasi kuulostaa omaani sopivalta. Kaikki palaset on kohdillaan. Silti meidän täytyy malttaa antaa toisillemme aikaa tutustua toisiimme syvällisesti. Toivoisin myös, että epäilyksistä voi puhua tai sanoa suoraan, jos vauhtia on liikaa ja tarvitsee omaa tilaa asioiden pohtimiseen. Annetaan toisillemme aikaa tutustua syvemmin.