Nyt kun pääsykokeeseen on tullut luettua suhteellisen tiiviisti viimeiset viikot/kuukaudet, on keskittymishäiriö ruvennut mietityttämään minua. Missä menee raja normaalien keskittymisvaikeuksien ja keskittymishäiriön välillä? Viime aikoina kirjaan keskittyminen on kirjastossakin muodostunut todella vaikeaksi. Yhden sivun aikana ajatus hyppää pois tekstistä lukuisia kertoja. Lukeminen on tuskallisen hidasta ja aikalailla hyödytöntä. Ja kun yrittää keskittyä tekstiin, keskittyykin keskittymiseen ja teksti menee taas ohi. Olen yrittänyt nukkua pidempään ja muuten parantaa yleistä vireystilaani, mutta tällä ei tunnu olevan vaikutusta.
Olen menestynyt peruskoulussa ja lukiossa erinomaisesti, joten siinä mielessä minun on vaikea uskoa kärsiväni mistään keskittymishäiriöstä, mutta kysynpä nyt kuitenkin. Onko kenelläkään lisää tietoa aiheesta/omakohtaisia kokemuksia?
Olen menestynyt peruskoulussa ja lukiossa erinomaisesti, joten siinä mielessä minun on vaikea uskoa kärsiväni mistään keskittymishäiriöstä, mutta kysynpä nyt kuitenkin. Onko kenelläkään lisää tietoa aiheesta/omakohtaisia kokemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos olet luokion suorittanut kunnialla, niin ei sinulla mitään selvää keskittymishäiriötä voi olla. Lukustressi ja tympääntyminen lukemiseen saavat minullakin aikaan tuollaisia "oireita". Pidä täydellinen välipäivä lukemisesta, tee jotain kivaa jonkun hyvän ystävän kanssa (joka ei lue pääsykokeisiin, ettei puheet eksy liiaksi lukemiseen), niin eiköhän helpota. Välipäivä voi tuntua kauhistuttavalta, kun muutenkin lukupäivät hupenee. Mutta toisaalta jos lukeminen on tuollaista pakkovääntöä, niin yhtenä tehokkaana taukopäivän jälkeisenä päivänä opit enemmän kuin useana pakkopäivänä.
Tsemppiä!
Vaikket vielä välttämättä ole huomannu, toi kuulostaa masennukselta ja sairaala hoitoon kannattaa hakutua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ettei paraneminen veny liian pitkäksi (2 - 5 vuotta jos jättää hoitamatta)
Mikäli et ole joutunut jatkuvasti pänttäämään, niin kyllä jo muutaman vuoden tauko pänttäämisessä näkyy siinä, että pänttäämisen opettelu pitää aloittaa alusta...
itselläni oli yli 10 vuotta edellisestä tentistä, ja oli kyllä yhtä tuskaa ruvata pänttäämään...
Ihan normaaliahan tuo on.
No voi hyvä luoja! Ensinnäkin sinä alkuperäinen kirjoittaja: EI MITÄÄN SYYTÄ HUOLEEN. Sanoit että olet kuitenkin lukenut tiiviisti kuukauden tai joitakin viikkoja. tuollainen on täysin normaalia. Vähän taukoa ja välipäiviä niin kyllä se siitä.
Voin kertoa mitä on OIKEASTI kun ei pysty keskittymään, niin kuin itse en pysty. Kun yritän lukea, saan luettua n. puoli sivua, sitten täytyy nousta ylös, mennä puuhailemaan muuta, katsella telkkaria jne. Sitten taas ehkä muutama rivi. Ja siitäkin huolimatta pidän omaa keskittymiskykyäni ja itseäni täysin normaalina.
Tähänkin vaikuttaa oma kiinnostus. Pääsykoe kirja on niin puuduttavaa lukea kuin voi olla. (Vaikka ala on sinänsä kiinnostava) Jos olisi kyse jostain täysin 110% kiinnostavasta kirjasta tai jutusta, mitä olisin tekemässä, pystyisin täysin keskittymään, koska HALUAISIN saada jutun loppuun.
Ja sinä tyyppi joka puhuit masennuksesta, siis kirjoituksesi oli täyttä paskaa, kuten varmasti itsekin tiedät. Mistään tulevasta masennuksesta ei ole kyse. Kyllä se masennus oireilee vähän moniulotteisemmin. Varmasti suurin osa väestöstä kärsii jonkinasteisista keskittymisäiriöistä.
Elikkäs normaalia on.
Itselleni on todella vaikeaa saada kiinni aiheesta, tai oikeastaan päästä flow-tilaan lukemisessa (paitsi, jos aihe on kiinnostava). Luen tällä hetkellä pääsykokeisiin ja todella hitaalla vauhdilla etenen. Saa nähdä, että pääsenkö tänäkään vuonna sisään. En ole käynyt ammattilaisella, mutta tyhmäkin voi päätellä, että kärsin jostain keskittymishäiriöstä.
Korkea verensokeri aiheuttaa kaikkea ikävää eli aina ruokavalio kuntoon.
Itse en pärjännyt koulussa enkä oikein missään, kun ravinto oli huonoa ja en edes tiennyt että vika oli ravinnossa.
Nyt tiedän, kun siitä on paljon tietoa netissa ja aina voi kokeilla, mikä tuntuu hyvälle.
Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan.
Viljavalmisteita ei raavaskaan mies tarvitse kahta leipäpalaa, yhtä pasta-annosta tai yhtä puurolautasellista enempää päivässä, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla puolet aterian koosta.
Terveelliset ravitsemussuositukset yli 1-vuotiaalle ovat:
Päivittäisestä energiasta lähes 40% pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.
Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).
Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa.
Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.
Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.
Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.
Hyvällä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla, riittävällä levolla, hyvällä yöunella ja ravintolisien käytöllä voitaisiin ehkäistä paljon terveydenhuollon kuluja. Nykyinen hoitojärjestelmä on kuitenkin jo lääkärikoulutuksesta alkaen niin lääkehoitokeskeinen, että muutos tuskin tulee tapahtumaan. Ja media ja virallinen taho kyllä varmistaa, että Matti ja Maija Meikäläinen aloittaa jatkossakin aamunsa mikropuurolla rasvattoman maidon kera ja nauttii päivän aikana runsaasti margariinileipiä :(
Maailman vauraimmassa maassa syödään ala-arvoista ruokaa myös päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Länsimainen lääketiede ei suostu ottamaan ravitsemusta terveydenhoidon osaksi. Ruokapyramideilla ei tehdä mitään, jos ei konkretiaa ravitsemuksesta saada toiminnan tasolle.
Syöthän D-vitamiinia?
Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.
Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg/vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 25-30µg/vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.
D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n suositus on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.