Ystävyyden tarina

Täällä on ollut kertomuksia siitä, miten parisuhde syrjäyttää ystävyyden. Been there, kokenut saman. On se vaan sanonko mistä.

Nyt on koettu myös se, miten jälkikasvu pääsee vaikuttamaan ystävyyteen. Käy aikas samalla lailla.

Toki ymmärrän, että se pieni ihminen on TÄRKEÄ. Mutta luulisi ystävienkin merkitsevän jotain.

Sori, jos kuulostan katkeralta ja ihan kamalalta ihmiseltä. Ottaa vaan pattiin, että ihminen josta välität itse, kohtelee sua kuin mitättömintä hiukkasta maailmassa.

No joo, sitten kun heräät sieltä kakkavaippojen keskeltä ja kenties muistat minut ja haluaisit kenties jopa nähdäkin pitkästä aikaa niin siinäpä sitten haluat.

Tämä kakkosluokan kansalainen lähtee nyt.
51039
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

lapset vaativat koko ajan huomiota, mies on töissä, pitkät välimatkat ja koti, mitä pitää hoitaa. olisihan se kiva irrotella ystävän kanssa, mutta miten? kiire on ja kädet käynnä hommia. olisipa hyvä ystävä, joka ymmärtäisi, ja tulisi vaikka auttamaan arjessa. haluaisipa ystäväni tutustua minun perheeseeni paremmin.

Äänestä

Mulla on ihana ystävä, joka jaksoi, huolimatta siitä että mulla oli vaikea parisuhde ja pieni lapsi, enkä ikinä ehtinyt soittaa, kirjeitäkin kirjoitin liian harvoin. Ystäväni soitti kerran viikossa, kyseli kuulumisia, kertoi omiaan. Kävi kylässä silloin tällöin, vaikka itse pääsin käymään tuskin koskaan. Hänen jaksamisensa ja tosiystävyytensä vuoksi meidän ystävyytemme jatkuu edelleen. Nyt hänellä on pienet lapset, eikä aina ehdi heti vastata viestiin, sanoo joskus puhelimeen ettei nyt juuri ehdi jutella, ei kyläile kovin usein...mutta nyt on minun vuoroni jaksaa ymmärtää ja ylläpitää ystävyyttä vuorostani. Tosiystävyys kestää läpi elämän!!

Äänestä
  • Hei! Puhut tuossa tosi asiaa! Olen saanut tutus-
    tua itse perheisiin jossa on paljoon lapsia ja to
    si harvoin ehditäänn ottaa yhteyttä, mutta silti jos ystävyys on tosi ystävyyttä niin se pysyy lä-
    pi elämän ajan! Ystäviä voi muistaa rukouksin,
    ajatuksin ja sillon kun ehtii, niin yhteyytä pitä
    mällä ja joskus tapaamalla!
    Olen itse yksinäinen ihminen ja kokemusta on!

    Äänestä

Sydämessään ystäväsi varmasti vielä pitää sinua tärkeänä, mutta arkielämä perheellisenä ihan oikeasti imee ihmisestä mehut niin, ettei jaksa enää olla kunnon ystävä. Eikä ehdi. Mutta kaikelle on aikansa. Myös parisuhde kärsii usein silloin kun lapset ovat pieniä. Sitten kun kotitilanne helpottaa, ystävillekin riittää taas annettavaa. Toivottavasti ystävyys vain on niin syvää, että kestää vaikeat ajat. Juuri lapseton ystävä tietysti tuntee itsensä hylätyksi, mutta niin tuntee usein myös aviomies. Koita jaksaa, kyllä tilanne vielä muuttuu. Ja viimeistään sitten, kun sinulla on itselläsi lapsia, ymmärrät oikeasti mistä kaikki johtui:)

Äänestä
  • Minulle on käynyt vähän samalla tavalla. Yksi läheinen ystäväni sai lapsen, ja meni pian töihinkin. Nyt ei ole aikaa edes yhtä syvtymäpäiväkorttia kirjoittaa ystävälleen, kun on lapsi, työ, avomies, arkikiireet yms. Eikös useissa firmoissa ole posti, johon voi joskus kortin jättää vietäväksi? Onhan lapsettomilla sinkuillakin joskus todella kiireisiä elämänvaiheita, ainakin minulla on ollut, mutta aina jaksoin kirjeen kirjoittaa parhaimmille ystävilleni, vaikka olisikin ollut kiirettä. Tunnen myös erittäin läheisesti erään sukulaiseni, joka oli 2 lapsen yksinhuoltaja, mutta silti ystävät olivat aina erittäin tärkeitä hänelle, hänellä oli lapsista ja kiireistä huolimatta hyvin laaja ystäväpiiri,joihin piti jatkuvasti yhteyttä. Yhden tekstiviestin kirjoittamiseen ystävälle ei varmasti kulu kauempaa kuin pari minuuttia. Miksi toiset yh- äidit ehtivät pitää yhteyttä ystäviinsä, kun taas toiset 1 lapsen äidit ei?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nou hätä kirjoitti:

Täällä on ollut kertomuksia siitä, miten parisuhde syrjäyttää ystävyyden. Been there, kokenut saman. On se vaan sanonko mistä.

Nyt on koettu myös se, miten jälkikasvu pääsee vaikuttamaan ystävyyteen. Käy aikas samalla lailla.

Toki ymmärrän, että se pieni ihminen on TÄRKEÄ. Mutta luulisi ystävienkin merkitsevän jotain.

Sori, jos kuulostan katkeralta ja ihan kamalalta ihmiseltä. Ottaa vaan pattiin, että ihminen josta välität itse, kohtelee sua kuin mitättömintä hiukkasta maailmassa.

No joo, sitten kun heräät sieltä kakkavaippojen keskeltä ja kenties muistat minut ja haluaisit kenties jopa nähdäkin pitkästä aikaa niin siinäpä sitten haluat.

Tämä kakkosluokan kansalainen lähtee nyt.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu