Varmasti on yleistä, että se oikea löytyy vasta 40-vuotiaana tai vanhempana

En tiedä onko yleistä vai ei. Jos ei ole seurustellut 40 - ikävuoteen mennessä niin toki se hämmennystä aiheuttaa ja kysymyksiä että miksi ei?
Siihen sitten jokaisella on omat vastauksensa. Toki herää aina epäily mitä ihmeen outoja , kummallisia perverssioita ihmisellä on takanaan joita hän salaa viimeiseen asti? Vaikka mitään sellaisia suuria salaisuuksia ei edes olisikaan.
Neitsyitä ei ole olemassa. Todennäköisesti iso osa on seksiä harrastanut jos ei toisen kanssa niin itsensä kanssa viimeistään.
En ymmärrä koko neitsyys - käsitettä lainkaan. Täysin naurettavaa käyttää tuollaista termiä joka ei kerro oikeasti yhtään mitään.
Seurustelukumppanien kautta saadaan toki ihnissuhdekokemuksia ja niitä parisuhdeseksi- kokemuksia mutta käytännössä jokainen uusi suhde on uniikki.

Aika moni kuitenkin tuo uusiin suhteisiinsa edellisten suhteiden kuormaa ja kuonaa, rasitteita, tunnepettymyksiä, katkeruutta, kaikki kokemukset, ja tietyntyyppistä samaan kaavaan sitoutumista, unohtaen että jokainen ihmissuhde on erilainen ja on erilaisia, eri tavalla reagoivia, toimivia ihmisiä.
Se mikä vanhasa suhteessa toimi ja viehätti toista, ei enää päde uudessa ihmissuhteessa. Joka kerta joudut opettelemaan kohtaamaan uudella tavalla toisen. Toiset näkevät asian näin että "halu on kaikien kanssa se sama" , toteutus vain erilainen eri ihmisten kanssa koettuna? Kuitenkin seksissä kohdataan toinen syvemmin tai voi olla ettei koeta mitään henkistä yhteenkuuluvuutta lainkaan? Näitä on kaikenlaisia suhteita, toiset vaativat tunnesitoutumista ja vahvaa kiintymystä, toisilla taas homma on pelkkää kerta.uonteista hupia. Minkätyyppinen sitten kohdalle osuukkaan..johon suhteen haluaa ja ihastuu..
Toki , itsevarmuus kasvaa kokemusten myötä ja tunnet itsesi paremmín kuin jos niitä suhteita ei olisi ollut.
Nimenomaan ihmistuntemus myös kasvaa kokemusten myötä sama voi toki koskea seksiäkin mutta voi olla myös että urautuu liikaa ja kuvittelee kaikkien olevan ja toimivan samalla tavalla.
Ihan samalla tavallakuin ylipäätään ihmissuhteissa, työpaikalla kaveripiirissä, sukulaisissa, näet jo päältä että minkätyyppinen ihminen on mitä useampia ihmisiä tapaat ja heihin tutustut.. joskus menee arvio vikaankin.
Kokemukset siis tavallaan myös sokeuttaa,mutta myös laajentaa ihmiskuvaa tietyllä tavalla joskin ne myös toisaalta antavat itsevarmuutta.

Jotkut uskovaiset pidättäytyvät seksistä avioliittoon asti ja Ylellä oli kai joku klippi missä täysin kokematon mies avioitui naisen kanssa ja hehkutti sitä miten Raamatussa ei kielletä mitään, kaikki on sallittua. Mies ei vain oikein tuntunut ymärtävän sitä että se mikä sopii hänelle vallan mainiosti , ei välttämättä sovikkaan toiselle. Toki näistä on ehkä mahdollisesti jo keskusteltukin etukäteen? Ja on muistettava että ihminen myös muutuu koko elämänkaarensa ajan
Seksissä voi olla myös yksilöllisiä rajoja joita ei ehkä halua ylittää ja toinen taas tykkää ettei rajoja ole sen suhteen olemassa. . Sitten näitä erilaisia tarpeita ja mieltymyksiä yhteensovitetaan mikä voi olla touselle pettymys kun ei se avioelämä ollutkaan sitä " kaikki sallittu" kuten Raamatussa kerrottiin.
Hmm.....mahdollisesti näitä mielikuvia luodaan myös hyvin subjektiiviselta näkökulmalta.
Olivat kai hyvinkin tyytyväinen pariskunta, naisella oli ollut ikävämpiä kokemuksia parisuhteista ja tuollainen mies joka ei tulkintani mukaan odottanut mitään suhteessa naiselta oli ehkä "helppo nakkí" .
Kukapa tietää, ehkä lähestymistapa oli erilainen kuin miehellä joka oli " tottunut toimimaan aktiivisemmin ja saamaan mitä oli lähtenyt hakemaankin" , huomioimatta toista mikä etu taas tällä kokemattomalla oli, ei ollut muodostunut tietyn tyyppistä miesroolia suhteessa naisiin.
Monia rasittaa nimenomaan myös rooliodotukset jotka vahvistuvat suhde toisensa jälkeen. Kokemattomilla ei välttämättä näitä rooliodotteita ole kovinkaan vahvasti klikkiytyneenä. Se on siis tavallaan etukin?