".......... 2. Uusi toivo joogasta
Elokuussa 1962 olin 17 vuoden ikäinen ja jo kolmatta kesää metsänleimaustöissä Metsähallituksen palveluksessa. Sillä kertaa tehtiin leimikkoa Pelkosenniemen ja Sodankylän pitäjien rajamailla olevan Keinojärven takamailla ja majailtiin Keinojärven rannalla olevalla autiolla savottakämpällä. Iltaisin kuunneltiin kämpällä ollutta radiota, josta eräänä iltana tuli tunninmittainen joogaa käsittelevä ohjelma. Muistan, kuinka sen tunnin makoilin silmät kiinni petilläni ja kuuntelin tarkkaavaisena kyseistä ohjelmaa ja koin monta kertaa oman "ahaa-elämykseni".
Se joogaohjelma opetti minulle sen, että ainut toivo paremmasta tulevaisuudesta on siinä, että minun itseni on kasvettava henkisesti niin voimakkaaksi, että pystyn hengen voimassa kohtaamaan ja voittamaan kaikki elämässäni vastaan tulevat haasteet; ja että nousen henkisesti ympäristöni yläpuolelle niin, etten ole enää altis niille tyrkkimisille ja sysimisille, joita olin koko siihenastisen elämäni joutunut pienen mustan mökin poikana kokemaan.
Niin tuli syksy. Sen kesän leimaustöiden ja erävalvontahommien loputtua olin jälleen vailla työtä ja työttömyyskorvausta. Niinpä menin Sodankylässä kirjakauppaan ja ostin viimeisillä rahoillani joogaa käsittelevän oppikirjan ja lähdin tutkimusmatkalle henkisen minän ja henkisen maailman mittaamattomiin ulottuvuuksiin. Vuotta myöhemmin, marraskuulla 1963, laajensin tutkimuksiani hypnoosin alueille ja voin sanoa, että nämä kaksi asiaa muuttivat elämäni täysin. Nyt elämälläni oli selvät tavoitteet, joita kohti kulkea. Tavoitteenani oli mm. että minusta tulee esiintyvä hypnotisoija.
Tämän jälkeen koko 1960-luku oli jatkuvaa tutkimustyötä. Kaikki vapaa-aikani tutkin aiheisiin liittyvää kirjallisuutta. Kesäiset illat vietin jokivarressa kalastellen ja syksyisin tein pitkiä eräretkiä eräkämppineen, rakotulineen ja havuvuoteineen. Nämä yksinäiset kesäiltaiset kalamatkat ja pitkät syksyiset eräretket koirani kanssa tarjosivat erittäin hyvät puitteet syvähenkiseen ajatteluun ja luetun tiedon sisäistämiseen niin, että tutkimani asiat muuttuivat osaksi persoonallisuuttani ja muuttuivat minussa toimivaksi voimaksi - vuoria siirtäväksi uskoksi - ja mahdottomista alkoi tulla mahdollisia.
Yksi tavoitteista täyttyi syyskuun 28 päivänä vuonna 1968 jolloin astuin esiintyvänä hypnotisoijana näyttämölle kotikyläni maamiesseurantalolla ja esitin tunninmittaisen hypnoosiohjelman - hypnoosiopin mestarinäytteen - salintäyteisen yleisön suureksi hämmästykseksi. Tarkoitukseni oli, että kokemuksen kartuttua lähden kiertämään esiintyvänä hypnotisoijana pitkin Suomenmaata. Asiaan tuli kuitenkin mutka sikäli, että avioiduin kotikyläni opettajan kanssa ja hypnoositutkimukset sillä kertaa jäivät.
Kymmenen vuotta myöhemmin minut siunattiin evankelistan virkaan ja näin myös jumal'kaipuuni sai todellisen täyttymyksen kutsumustyön merkeissä. Myöhemmin olen jatkanut tutkimustyötäni entistä syvemmälle ihmisen henkisen minän ja henkisen maailman kartoittamiseen, uskon ja hypnoosin keskinäisten suhteiden tutkimiseen sekä Aretalogia-käsitteiden pariin. Kokonaisuutena kohdallani on toteutunut intialaisen filosofian kuvaus henkisestä kasvusta, jossa verrataan ihmisen henkistä minuutta lootuksenkukkaan, jonka juuret ovat pohjamudissa, mutta joka läpi veden ylös kasvettuaan puhkeaa kauneimpaan kukoistukseensa........"
http://www.aretalogia.com/uskojahypnoosi.htm
Elokuussa 1962 olin 17 vuoden ikäinen ja jo kolmatta kesää metsänleimaustöissä Metsähallituksen palveluksessa. Sillä kertaa tehtiin leimikkoa Pelkosenniemen ja Sodankylän pitäjien rajamailla olevan Keinojärven takamailla ja majailtiin Keinojärven rannalla olevalla autiolla savottakämpällä. Iltaisin kuunneltiin kämpällä ollutta radiota, josta eräänä iltana tuli tunninmittainen joogaa käsittelevä ohjelma. Muistan, kuinka sen tunnin makoilin silmät kiinni petilläni ja kuuntelin tarkkaavaisena kyseistä ohjelmaa ja koin monta kertaa oman "ahaa-elämykseni".
Se joogaohjelma opetti minulle sen, että ainut toivo paremmasta tulevaisuudesta on siinä, että minun itseni on kasvettava henkisesti niin voimakkaaksi, että pystyn hengen voimassa kohtaamaan ja voittamaan kaikki elämässäni vastaan tulevat haasteet; ja että nousen henkisesti ympäristöni yläpuolelle niin, etten ole enää altis niille tyrkkimisille ja sysimisille, joita olin koko siihenastisen elämäni joutunut pienen mustan mökin poikana kokemaan.
Niin tuli syksy. Sen kesän leimaustöiden ja erävalvontahommien loputtua olin jälleen vailla työtä ja työttömyyskorvausta. Niinpä menin Sodankylässä kirjakauppaan ja ostin viimeisillä rahoillani joogaa käsittelevän oppikirjan ja lähdin tutkimusmatkalle henkisen minän ja henkisen maailman mittaamattomiin ulottuvuuksiin. Vuotta myöhemmin, marraskuulla 1963, laajensin tutkimuksiani hypnoosin alueille ja voin sanoa, että nämä kaksi asiaa muuttivat elämäni täysin. Nyt elämälläni oli selvät tavoitteet, joita kohti kulkea. Tavoitteenani oli mm. että minusta tulee esiintyvä hypnotisoija.
Tämän jälkeen koko 1960-luku oli jatkuvaa tutkimustyötä. Kaikki vapaa-aikani tutkin aiheisiin liittyvää kirjallisuutta. Kesäiset illat vietin jokivarressa kalastellen ja syksyisin tein pitkiä eräretkiä eräkämppineen, rakotulineen ja havuvuoteineen. Nämä yksinäiset kesäiltaiset kalamatkat ja pitkät syksyiset eräretket koirani kanssa tarjosivat erittäin hyvät puitteet syvähenkiseen ajatteluun ja luetun tiedon sisäistämiseen niin, että tutkimani asiat muuttuivat osaksi persoonallisuuttani ja muuttuivat minussa toimivaksi voimaksi - vuoria siirtäväksi uskoksi - ja mahdottomista alkoi tulla mahdollisia.
Yksi tavoitteista täyttyi syyskuun 28 päivänä vuonna 1968 jolloin astuin esiintyvänä hypnotisoijana näyttämölle kotikyläni maamiesseurantalolla ja esitin tunninmittaisen hypnoosiohjelman - hypnoosiopin mestarinäytteen - salintäyteisen yleisön suureksi hämmästykseksi. Tarkoitukseni oli, että kokemuksen kartuttua lähden kiertämään esiintyvänä hypnotisoijana pitkin Suomenmaata. Asiaan tuli kuitenkin mutka sikäli, että avioiduin kotikyläni opettajan kanssa ja hypnoositutkimukset sillä kertaa jäivät.
Kymmenen vuotta myöhemmin minut siunattiin evankelistan virkaan ja näin myös jumal'kaipuuni sai todellisen täyttymyksen kutsumustyön merkeissä. Myöhemmin olen jatkanut tutkimustyötäni entistä syvemmälle ihmisen henkisen minän ja henkisen maailman kartoittamiseen, uskon ja hypnoosin keskinäisten suhteiden tutkimiseen sekä Aretalogia-käsitteiden pariin. Kokonaisuutena kohdallani on toteutunut intialaisen filosofian kuvaus henkisestä kasvusta, jossa verrataan ihmisen henkistä minuutta lootuksenkukkaan, jonka juuret ovat pohjamudissa, mutta joka läpi veden ylös kasvettuaan puhkeaa kauneimpaan kukoistukseensa........"
http://www.aretalogia.com/uskojahypnoosi.htm
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvää luettavaa.
Kiitos hyvistä luku ja ajatuksen vaihtohetkistä kirjoituksissasi. Olet löytänyt elämälle johtavan tien joka kasvattaa sinua ja lukijaa eteen päin. Palaan lukemaan sivujasi myöhemmin.
Siunausta sinulle Leo.
Tämä on todellakin se tie, jonka koen omakseni ja kutsumustyökseni. Eli että. Tarkastelemme elämää ja elämään liittyviä haasteita ja ongelmia laajana kokoaisuutena ja etsimme erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja itsekunkin tilanteeseen. Toisille ratkaisuna voi olla uskontie, silloin kun tuntee vetoa tällaisiin ratkaisuihin. Toisille taas ratkaisut ajan tämänhekiseen tilanteeseen voi löytyä muista vaihtoehdoista.
Tärkeintä ei ole se, minkä ratkaisun itsekukin löytää, vaan ennenkaikkea se, että todelliset ratkaisut löydetään. Vieläpä ajoissa.
Myös se seikka, että lähes päivittäin tulee sähköpostiini viestejä niiltä, jotka ovat kotisivuiltani ratkaisuja löytäneet ja tämä, jos mikä, rohkaisee jatkamaan.
Jaksat kirjoittaa palstalle juttujasi, kiitos siitä Sinulle.
yritän roikkua mukana vaikka näyttääkin kovin vaisulta ja apaattiselta tällä hetkellä. Tänne tarvittaisiin jotain voimallisempaa ja reipasotteisempaa meininkiä. Ehkei kuitenkaan sellaista raikupoikamentaliteettia kuin on Jppiin Usko ja elämä-foorumilla.