Pariisin koulu

Meillä on nykyään kansaa kurittava hallitus.
Lapsille karttakeppiä ja kurjuudella pelottelua.

Lontoon Chrystal Palacen maailman näyttelyssä Brittien teollisuustuotteiden ylivoimaisuus herätti kateutta muussa maissa. Mutta osastoilla missä esiteltiin tuotteita, joiden valmistus vaati hyvää ammattitaitoa ja hienostunutta muotoilua, ohitti Pariisilaiset tuotteet mennen tullen Brittituotteiden laadun. Onkohan suomelle käyny kuin briteille vuonna 1851?

Ei ole olemassa mitään pariisin kieltä.

Kaikkihan alkoi Suomessa joukko-opista. Ei niin, että yksi, kaksi, kolme jne vaan että nippu, kimppu, rypäle jne.
Nykyään opetetaan, että pojallakin voi olla pimppi.
Siksi kaikki osaaminen on romahtanut. Uudet talot, uudet kengät, uudet vaatteet, uudet autot - kaikki ovat jo uutena valmiiksi rikki tai hajoavat heti kun muovikortti vilahtaa. Sitä rahaakaan kun ei yleisesti nuorisolla (alle 80 v) ole.

Käsityötaitojen liittäminen peruskoulutukseen oli muuten SAKSAlaista perua. Ja siitä se eteni luontevasti pohjoismaihin, missä käsitöihin oli perehdytty jo puhdetöiden muodossa. Tämän tiedon toi meille Uno Cygnaeus, joka perehtyi Fröbelin kirjoituksiin, joka taas oli Pessalozzin oppilas. Ruotsalainen Otto Salomon otti opetukseen mallia Chygnaeukselta, mutta täydensi sitä vielä analyysillä, jonka kehitti Moskovalainen Della Vos. Käsityöopetuksen perusteet oli syntynyt. Pitäisikö Suomessakin tehdä nykyisin enemmän käsitöitä?

Pistän samaisesta kirjasta Työ ja Ammattitaito lainauksen tähän.
"Teleologisen selittämisen myötä työlle ei kuitenkaan riitä selitykseksi puhtaan tietoteoreettinen havainnointi kausaalista. Totuus on, että jos kausaaliketjustoa tutkitaan riittävän pitkälle, törmäämme moraaliin, jota ei pystytä johtamaan dialektisesti yhteiskunnan toimintamuodoista, eli törmätään seinään, vastakohtaan. Lopullista, täydellisesti eriteltyä kausaaliketjustoa emme löydä."

Oletteko te koskaan törmänneet tälläiseen seinään eli moraalin, kun filosofoitte työnne tarkoitusta?