Ajattelin kysyä kun alko kiinnostaa kun ihtellä on historiaa urheilijana ja nykyään oon kuntoilija ihan vuan.
Kilpatasolla pikamatkoja juoksin eli satasen matkaa. Pikkupoikana nappulana harrastin myös muitaki yleisurheilulajeja kuten pitkän matkan juoksua, keihäänheittoa, pituushyppyä, kolmiloikkaa ja pallonheittoa. Noin 15 vuotiaana tein lajivalinnan tai vähän sitä ennen. Innostus oli kovaa lajia kohtaan kun kerran kipsi kädessä juoksin ammattikoulun salissa juoksusuoralla talvella 96(helmikuussa) kun olin murtanut käteni juuri samassa paikassa. Treenikaverini oli minua huomattavan paljon vanhempi miespuolinen henkilö joka oli korkeakoulutettu ja harrasti pikajuoksua kilpatasolla veteraanisarjoissa. Hänen kanssaan oli hauskaa! Hänen erikoinen huumori osui ja uppos! Toden teolla hah.
Ongelmani pikajuoksijana oli pääkoppa eli muuten olin lahjakas pikajuoksija. Annan esimerkin. Juoksin treeneissä kovempaa kuin kilpailussa eli siitä on todiste kun sähköajanottolaitteilla huomattiin se ja huomattihin myös semmonen ilmiö että kun rinnale tuli muita juoksijoita niin alkoi heti jökittää yläkerta.
22 vuotiaiden sarjassa olin yhtenä vuonna SM -tason pikajuoksija.
Lopulta urheilu-urani jäi torsoksi eli lopetin nuorena , koska koin ettei ole järkeä "kiusata itseään" kun pelkäsin kilpailemista ja se meni myös siihen etten lähteny enään juoksukisoihin kun alko pelottaa.
Treenaaminen koostui mm pikajuoksemisesta, nopeista koordinaatioliikkeistä, nopeasta nopeutetusta polvennosto ja pakarajuoksusta. Nopeat liikkeet niitä tein paljon. Punttitreeniä(joka ei ollu kaikkein mieluisinta, mut oli se tehtävä kuitenki!) eikä puntit oikein nousseet paitsi jalkaprässissä ja jalkakyykyssä olin hyvä(en niissäkään huippu paitsi ehkä jalkprässissä saatoin olla lähellä huippua). Esim penkissä olin kesseli eli huono. Eikä oikein lihas kasvanut. Kreatiinia käytin jota ostin elintarvikekaupasta. Proteiinia en käyttäny. Söin monipuolidsta ruokaa (olen sekasyöjä). Tein myös loikkatreenejä eli tasaloikkaa ja vuoroloikkaa sekä yhden jalan loikkaa. Venyttelyä ja verryttelyä paljon, ennen treenejä ja treenien jälkeen. Nukkuminen oli tätkeää eli lepo ja se että saunoin aika paljon ja kävin hierojallakin. Kahvi oli hyvä heräte kisan aikana eli termospullosta siemailin kahvia kisapaikalla.
Pikajuoksu 100m juoksu koostuu tietyistä tekijöistä kuten kiihdytysjuoksu jota kannattaisi juosta noin 50-60 metriin asti ja esim maailman ennätystä pitävä Usain bolt joka kantaa maailman nopeimman kautta aikain 100 m juoksijan titteliä harteillaan oli tunnettu siitä että hän juoksi kiihdytysjuoksua ihan tonne 60 metriin asti. Kiihdytysjuoksu on sitä "tikkaavaa juoksua" ja kun kiihdytysjuoksu lopetetaan niin siirrytään rullaavampaan juoksuun eli sillä mennään maaliin asti. Lähdössä kun lähdetään telineistä matkaan kannattaa lähteä heti täysillä vaikka jotkut sanoo että noin 95% teholla olis viisampaa lähteä ettei laittaisi ihan kaikkea 100% alkuun. Käsien käyttö on tärkeää eli jos unohtaa käsien nopean ja vahvan vispomisen niin tulos on huonompi koska jaloilla ei voi enää kompensoida sitä. Siksi monet höpöttää aina "muista kädet!". Kaikkein älykkäimmät pikajuoksijat muistaa myös aina käyttää takareittä kun askel osuu juoksurataan eli he oikein työntää takareisillä eteenpäin askelta(käyttävät siis lähinnä kaiken voimakapasiteetin takareisistä) mut se ei ole helppoa koska kisatohinassa voi moni asia unohtua kun pitää osata moni asia mut sitä varten treenataan paljon jotta kaikki jäisi pääkoppaan muistiin. Eli laji ei ole siis mikään heleppo. Eli siis takareisillä voimakkaasti työnnetään juoksua eteenpäin jotta saadaan voimahyöty käyttöön. Askeleen kulma on myös tärkeä että missä kulmassa esim jalkaterä iskeytyy rataan ja pitää juosta päkiällä ja pitää hommata huippuhyvät piikkarit.
Ovela pikajuoksija myös treeneissä treenaa eri olosuhteissa jotta juoksee hyvin kaikissa olosuhteissa ja treenaa myös aamulla ja keskipäivällä ja illalla.
Nykyään kuntoilen eli pääpaino menee kestävyyspitoiseen kuntoiluun kuten pitkät 10km kävelylenkit. Kyllä huomaa että kunto on noussut kun ei ota henkeen enää oikein mikään. Voisin ehkä pystyä juoksemaan 21 kilometrin puolimaraton juoksun mutta ainoastaan hitaalla vauhdilla. Kesäisin oon tehnyt 10-20 km pituisia pyörälenkkejä myös. Kyllä mä välillä käyn ammattikoulun salilla syksyisin ja talvella ja kevät-talvella juoksemassa pikajuoksua eli kerran viikossa. Ja kesällä ja syksyllä myös ulkona ja talvellakin ulkona välillä pikajuoksuspurtteja otan maanteillä.
Kilpatasolla pikamatkoja juoksin eli satasen matkaa. Pikkupoikana nappulana harrastin myös muitaki yleisurheilulajeja kuten pitkän matkan juoksua, keihäänheittoa, pituushyppyä, kolmiloikkaa ja pallonheittoa. Noin 15 vuotiaana tein lajivalinnan tai vähän sitä ennen. Innostus oli kovaa lajia kohtaan kun kerran kipsi kädessä juoksin ammattikoulun salissa juoksusuoralla talvella 96(helmikuussa) kun olin murtanut käteni juuri samassa paikassa. Treenikaverini oli minua huomattavan paljon vanhempi miespuolinen henkilö joka oli korkeakoulutettu ja harrasti pikajuoksua kilpatasolla veteraanisarjoissa. Hänen kanssaan oli hauskaa! Hänen erikoinen huumori osui ja uppos! Toden teolla hah.
Ongelmani pikajuoksijana oli pääkoppa eli muuten olin lahjakas pikajuoksija. Annan esimerkin. Juoksin treeneissä kovempaa kuin kilpailussa eli siitä on todiste kun sähköajanottolaitteilla huomattiin se ja huomattihin myös semmonen ilmiö että kun rinnale tuli muita juoksijoita niin alkoi heti jökittää yläkerta.
22 vuotiaiden sarjassa olin yhtenä vuonna SM -tason pikajuoksija.
Lopulta urheilu-urani jäi torsoksi eli lopetin nuorena , koska koin ettei ole järkeä "kiusata itseään" kun pelkäsin kilpailemista ja se meni myös siihen etten lähteny enään juoksukisoihin kun alko pelottaa.
Treenaaminen koostui mm pikajuoksemisesta, nopeista koordinaatioliikkeistä, nopeasta nopeutetusta polvennosto ja pakarajuoksusta. Nopeat liikkeet niitä tein paljon. Punttitreeniä(joka ei ollu kaikkein mieluisinta, mut oli se tehtävä kuitenki!) eikä puntit oikein nousseet paitsi jalkaprässissä ja jalkakyykyssä olin hyvä(en niissäkään huippu paitsi ehkä jalkprässissä saatoin olla lähellä huippua). Esim penkissä olin kesseli eli huono. Eikä oikein lihas kasvanut. Kreatiinia käytin jota ostin elintarvikekaupasta. Proteiinia en käyttäny. Söin monipuolidsta ruokaa (olen sekasyöjä). Tein myös loikkatreenejä eli tasaloikkaa ja vuoroloikkaa sekä yhden jalan loikkaa. Venyttelyä ja verryttelyä paljon, ennen treenejä ja treenien jälkeen. Nukkuminen oli tätkeää eli lepo ja se että saunoin aika paljon ja kävin hierojallakin. Kahvi oli hyvä heräte kisan aikana eli termospullosta siemailin kahvia kisapaikalla.
Pikajuoksu 100m juoksu koostuu tietyistä tekijöistä kuten kiihdytysjuoksu jota kannattaisi juosta noin 50-60 metriin asti ja esim maailman ennätystä pitävä Usain bolt joka kantaa maailman nopeimman kautta aikain 100 m juoksijan titteliä harteillaan oli tunnettu siitä että hän juoksi kiihdytysjuoksua ihan tonne 60 metriin asti. Kiihdytysjuoksu on sitä "tikkaavaa juoksua" ja kun kiihdytysjuoksu lopetetaan niin siirrytään rullaavampaan juoksuun eli sillä mennään maaliin asti. Lähdössä kun lähdetään telineistä matkaan kannattaa lähteä heti täysillä vaikka jotkut sanoo että noin 95% teholla olis viisampaa lähteä ettei laittaisi ihan kaikkea 100% alkuun. Käsien käyttö on tärkeää eli jos unohtaa käsien nopean ja vahvan vispomisen niin tulos on huonompi koska jaloilla ei voi enää kompensoida sitä. Siksi monet höpöttää aina "muista kädet!". Kaikkein älykkäimmät pikajuoksijat muistaa myös aina käyttää takareittä kun askel osuu juoksurataan eli he oikein työntää takareisillä eteenpäin askelta(käyttävät siis lähinnä kaiken voimakapasiteetin takareisistä) mut se ei ole helppoa koska kisatohinassa voi moni asia unohtua kun pitää osata moni asia mut sitä varten treenataan paljon jotta kaikki jäisi pääkoppaan muistiin. Eli laji ei ole siis mikään heleppo. Eli siis takareisillä voimakkaasti työnnetään juoksua eteenpäin jotta saadaan voimahyöty käyttöön. Askeleen kulma on myös tärkeä että missä kulmassa esim jalkaterä iskeytyy rataan ja pitää juosta päkiällä ja pitää hommata huippuhyvät piikkarit.
Ovela pikajuoksija myös treeneissä treenaa eri olosuhteissa jotta juoksee hyvin kaikissa olosuhteissa ja treenaa myös aamulla ja keskipäivällä ja illalla.
Nykyään kuntoilen eli pääpaino menee kestävyyspitoiseen kuntoiluun kuten pitkät 10km kävelylenkit. Kyllä huomaa että kunto on noussut kun ei ota henkeen enää oikein mikään. Voisin ehkä pystyä juoksemaan 21 kilometrin puolimaraton juoksun mutta ainoastaan hitaalla vauhdilla. Kesäisin oon tehnyt 10-20 km pituisia pyörälenkkejä myös. Kyllä mä välillä käyn ammattikoulun salilla syksyisin ja talvella ja kevät-talvella juoksemassa pikajuoksua eli kerran viikossa. Ja kesällä ja syksyllä myös ulkona ja talvellakin ulkona välillä pikajuoksuspurtteja otan maanteillä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.