Taitaa teollisuus itse olla syypää tähän paperimiesten aneuteen, kouluttaa itse työntekijät, maksaa opiskeluajajalta palkan,siinä sitä oppii että kaikki tulee kultalautasella,
jos jouitus edes opintolainaa ottamaan, kasvattas ede´s vähän luonnetta.( Eilen tuli radiosta)
jos jouitus edes opintolainaa ottamaan, kasvattas ede´s vähän luonnetta.( Eilen tuli radiosta)
Vastaukset 10
Vanhimmat
suurta opintolainaasi? voi raukkaa...
asioista mitään.Koiranpaskan jauhajia
näyttää riittävän.Ja kateellisia.
Paperin paskahommat näyttää kiin-
nostavan monia.Hoitakaa omat me
hoidamme omat.
Opiskeluajalta ei makseta opiskelijoille palkkaa, vaan päinvastoin oppilaat maksavat opiskelupaikkaan ruoka yms. maksuja. Työharjoittelu ajalta maksetaan palkkaa, oppilaspalkkaa, joka ei ole juurikaan opintolisää suurempi.
Kaiketi paperiteollisuuden töihin voi päästä myös oppisopimuksen kautta. Vai olenko väärässä? Tällöin opiskelijat saavat koko opiskeluajaltaan TES:n mukaista palkkaa.
Oma lapseni ei ole opiskellut työhönsä edes oppisopimuksen kautta vaan ammattikoulun ja armeijan jälkeen tehtaan koulutuksessa n. vuoden ajan hieman normaalia pienemmällä palkalla, joka sekin oli varsin suuri niin nuorelle kaverille. Toisaalta hän osallistui täysipainoisesti tuottavaan työhön jo lähes alusta alkaen.
Minä en näe mitään ongelmaa erilaisten koulutuspolkujen välillä. Oppisopimus tähtää yleensä ammatilliseen tutkintoon aivan samoin kuin ammattikoulun käyminenkin. Toisaalta sekään ei paperialalla tarjoa välttämättä muodollista "pätevyyttä" kuin paperihommiin.
Firmojen omaa koulutusta järjestetään yleensä sen vuoksi, että maastamme puuttuu institutionaalinen koulutusväylä tiettyihin tehtäviin. Kaikkea työpaikkakohtaista ei myöskään voida parhaassakaan oppilaitoksessa opettaa.
Mielestäni peruskoulunsa päättävän nuoren paikka on useimmiten koulussa. Oppisopimukseen ja työpaikkakoulutukseen ehtii myöhemmin. Voi olla myöskin omalta kannalta parempi, että on jonkin muun alan tutkinto pohjalla.
Minä en aivan täysin ymmärrä paperiteollisuuden firmojen omaa ammattikoulutoimintaa (kaikilla valituilla taitaa yleensä olla jo ainakin yksi tutkinto takanaan), jos kaverit keskimäärin valmistuessaan ovat reilusti yli kaksikymppisiä, eikä koulutus aina edes takaa sitä työpaikkaa paperiteollisuudessa.
Vastuulliset työnantajat esim. metalliteollisuudessa edellyttävät useimmiten jonkinlaista ammatillista tutkintoa ottaessaan oppisopimusopiskelijoita tai sitten he antavat halukkaille mahdollisuuden täydentää opintoja firman avustuksella. Ei siis kouluteta pelkästään omaan käyttöön - eikä ylenpalttisesti moneen kertaan - vaan elämää varten.
voiko oppisopimuksella kouluttautua paperimieheksi,itse en ole kyllä kuullut sellasesta ja tiedän että ainakaan upm:n tehtaille ei pääse oppisopimuksella,pitää käydä ensin ammattikoulussa paperiala ja sitten upm:n koulu lotila valkeakoskella,joka kestää 2 tai 3 vuotta,en muista tarkkaan. Tosin sitä lotilan koulu käydessä suurin osa ajasta on palkallista työharjottelua ja palkkakin on keskitasoa,vaikka vasta opiskellaan.
Ammattikasvattajan kannalta ei voisi tyytyväisempi olla oman lapsen tilanteeseen. Siis, kun koulutetaan omiin tarpeisiin, on kaikki ehdotonta "oppisopimuksen" kautta jo alunalkaen.
Ei tästä ole montaakaan vuotta, kun UPM:n Martin Granholm, joka on kovasti vihkiytynyt koulutusasioihin, väläytteli oppisopimuskoulutusmahdollisuutta. Taisi tulla mutka matkaan, kun paperiala osoittautuikin ajateltua suositummaksi, eikä esim. työvoimapulasta ole mitään pelkoa toisin kuin monella muulla alalla.
Olen itsekin toiminut ammattikouluissa opettajana. Mielestäni tällaiset tehtaiden omat ammattikoulut vain ärsyttävät opettajia, jos ajattelemme, että niillä tähdättäisiin suurempiin laatuvaatimuksiin julkisen sektorin ammattikoulutuksen osalta. Parempi olisi oppisopimuskoulutus. Kyse on siis valinnoista julkisen sektorin koulutuksen jälkeen ja ainakin osittain sen perusteella.
Omasta mielestäni opiskelijoita ei saisi enää ruveta seulomaan työpaikkoihin tehtaan koulutuksen perusteella. Näinhän käy väkisinkin, jos kaikki eivät työllisty. Nykyisin oppilaat seulotaan hyvinkin tarkoin jo ammattikouluun mennessä (usein sinne on hankalampaa päästä kuin lukioon), joten hieman epäinhimilliseltä kuulostaa menettely paperitehtaiden koulutuksen kohdalla.
mistään koulutuksista, suojatyöpaikkoihin mennään jäsenkirjalla tai nuoren henkilön ollessa kyseessä, niin isi puhuu tehtaalle töihin.
Ihan sama, että millä perusteilla kukin on paikkansa tuotannossa saanut. Kaikkihan on mitattavissa.
Et ole edes nähnyt todellisia suojatyöpaikanhaltijoita, jotka ovat töissä suhteilla ja joilla lisäksi on valtaa päättää esim. koulutus- ja kehitysasoista sekä rekrytoinnista.
Ei tänäpäivänä jäsenkirjalla ole mitään merkitystä. Työnanataja ottaa kesätöihin suuresta hakijajoukosta pätevimmiksi tuntuvat ehdokkaat. Kun kesän jälkeen tarvitaan talveksi tuuraajia mietitään ketkä olivat etevimpiä, heille tarjotaan jatkotöitä. Silloin kun tarvitaan vakituista tekijää, tehdään oppisopimus ja kun sen suorittaa niin henkilö vakinaistetaan. Näin toimitaan StoraEnsossa, valintaan pääsevät vaikuttamaan lähin työnjohto ja osastopäälliköt.