Hei! Mulla on parin vuoden ajan ollut seuraavat oireet: Ajatus ei kulje, väsymys, hitaus, reagoiminen hidasta, hermostuneisuus/masentuneisuus ja muutenkin epätodellinen ja humalainen olo.
Lääkärissä olen muutaman kerran käynyt ja aina on epäilty ahdistuneisuutta ja masennusta. Sain Cipralexia, mutta en ole neljän kuukauden käytön jälkeen huomannut muutosta.
Talvella mulle tuli murtuma ja kävin jälkitarkastuksena luuntiheysmittauksessa. Siellä mulla todettiin luukato. Voisiko nämä kaikki johtua kilpirauhasen toiminnasta? Kasvaako vai pieneneekö kilpirauhanen oireiden aikana? Mulle on varattu aika Endokrinologille, mutta siihen on vielä kauan aikaa. Miten ja mitä Endokrinologi tutkii? Olisi kiva, jos edes joku kirjoittaisi hieman tietoa...
Lääkärissä olen muutaman kerran käynyt ja aina on epäilty ahdistuneisuutta ja masennusta. Sain Cipralexia, mutta en ole neljän kuukauden käytön jälkeen huomannut muutosta.
Talvella mulle tuli murtuma ja kävin jälkitarkastuksena luuntiheysmittauksessa. Siellä mulla todettiin luukato. Voisiko nämä kaikki johtua kilpirauhasen toiminnasta? Kasvaako vai pieneneekö kilpirauhanen oireiden aikana? Mulle on varattu aika Endokrinologille, mutta siihen on vielä kauan aikaa. Miten ja mitä Endokrinologi tutkii? Olisi kiva, jos edes joku kirjoittaisi hieman tietoa...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensiksi tekee mieli kysyä, minkä ikäinen olet ja onko suvussasi esiintynyt kilpirauhasongelmia ?
Nuo oireet, joita kuvaat voisin yhdistää esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaan, mikäli siltä puolelta ongelmaa lähdetään purkamaan.
Endokrinologia on tieteenala, joka tutkii sisäeritystä eli elimistön hormonieritystä.
Sisäeritys tarkoittaa, että tietty elin (esim. kilpirauhanen) erittää hormonia verenkiertoon.
Endokrinologi eli siäeritysoppiin
perehtynyt lääkäri on pitkälle erikoistunut alansa ammattilainen. Käsittääkseni hän on ensin opiskellut lääkäriksi 6 vuotta. Sen jälkeen erikoistunut sisätautilääkäriksi 5- 6 vuotta ja vielä jatkanut erikoistumista muutaman vuoden nimenomaan endokrinologiaan eli näihin hormoniasioihin. Joten hän varmaan osaa asiansa.
Kysyt miten hän tutkii. Tyypillisen lääkärin tutkimuksen tapaan pitää saada esitietoja eli laatia anamneesi,jotta on mille pohjustaa muut saatavat tiedot (esim. lääkärintutkimuksesta ja laboratoriotutkimuksista).
Sinun kannattaisi, vaikka lyhyesti ranskalaisin viivoin koota paperille ja ottaa paperi mukaan lääkärin vaastaanotolle, oireidesi laatu ja kesto (kuinka kauan ollut, miltä tuntunut jne.),
sinulla käytössä oleva lääkitys, elämäntavat
(liikunta, ruokailu, tupakointi yms.), onko suvussa riskiä esim. kilpirauhas- tai muihin sairauksiin ja kaikki muu tärkeäksi katsomasi
osa-alueet.
Antamiesi tietojen ja lääkärin oman tutkimuksen sekä havaintojen perusteella hän mitä ilmeisimmin määrää sinut esim. laboratoriokokeisiin, joilla voidaan mitata kilpirauhasen toiminnan laatua. Voidaan myös ottaa ns. perusverikokeet eli hemoglobiini ja
verenkuva sekä vaikkapa tulehdusarvo CRP.
Kuten huomaat liikkeelle lähdetään keskustelemalla ja muutamilla pikku tutkimuksilla. Mikäli aihetta ilmenee lääkäri kyllä määrää sinut jatkotutkimuksiin vaikka sairaalaan tai vastaavasti tarvittessa määrää sinulle sopivan lääkityksen.
Aika ajoin lääkitystä tulee sitten tarkistaa ja sinun näin olen käytävä näyttämässsä itseäsi lääkärin vastaanotolla. Tsemppiä !
Kiitos tiedoista!
Mä olen nuori, 20 -vuotias ja suvussa ei tietääkseni ole ollut kilpirauhassairauksia. Tapahtuuko kilpirauhasen koossa muutoksia vajaa- tai ylitoimiminnan aikana?