Miten selvitä tilanteesta, jossa menneisyys alkaa kummitella ja avaa vanhat haavat? Tilanne on mutkikas, mutta tiivistetysti seuraava:
Noin pari vuotta sitten tutustuin mieheen, joka vei minulta jalat alka välittömästi.. Tunne oli molemmin puolin huumaantunut. Päädyimme seurustelu suhteeseen lyhyessä ajassa. halusimme edetä rauhallisesti, koska mies oli juuri vähää ennen tapaamistamme päättänyt edellisen melko pitkän suhteen. Mutta se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Suhde ehti edetä melko syväksi lyhyessä ajassa. Elimme täyttä alkuhuumaa, kun mies huomasi yllättäen, ettei kykynekkään vielä vakavaan suhteeseen. Tämä oli minulle täydellinen yllätys, koska hän ei ollut varoittanut minua millään tavoilla. Minun oli todella vaikea saada tunteet häntä kohtaan laantumaan....
Monenlaisten mutkien kautta päädyimme ystäviksi eromme jälkeen. Yhteydenpitomme ei ole ollut mitään kauhean tiivistä, satunnaisia tapaamisia ja viestejä. Tavallista kuulumisien kyselyä..
Pian eromme jälkeen satuimme erääseen baariin samana iltana. Liekö alkoholi vaikuttanut ja aktivoinut vanhoja muistoja... Päädyimme tanssimaan melko kiihkeästi.. Tuon tapauksen jälkeen olin aivan hämilläni. Mitä mies ajattelee, tuntee minua kohtaan, onko hänellä vielä tunteita minua kohtaan? Mitä tapahtuu ystävyydellemme?
Puhuimme tilanteen auki ja mies laittoi kaiken alkoholin piikkiin....Itse olin tuolloin todella surullinen ja ahdistunut. Taas ystävyytemme palasi vähitellen uomiinsa, harvoihin tapaamisiin ja viesteihin. Aina näihin päiviin saakka..
Kunnes historia toisti itsensä ja välillämme tapahtui samanlainen välikohtaus kuin pian eromme jälkeen.. Ehkäpä vain hieman kiihkeämpänä.
Mitä voin ajatella? Olen iloinnut ystävyydestämme, seesteisistä väleistämme, mutta yksi baari-ilta tuntuukin aivan toiselta. Tunnistan itsessäni tunteita häntä kohtaan vieläkin.. Olenko huijannut vain itseäni nämä vuodet? Miten hän voi toimia minua kohtaan näin, vaikka olemme ystäviä...?
Lähtikö menneisyys kummittelemaan mielissämme, joka sai meidät käyttäytymään hellästi toisiamme kohtaan pienen hetken? Huijasimmeko itseämme baarin ja alkoholin vaikutuksesta? Onko normaalia usieden vuosienkin jälkeen erosta?
Ihmisinä olemme sellaiset, joiden käytökseen eivät kuulu yhdenillan jutut. Onnellinen olen siitä, ettei tilanne riistäytynyt käsistä täydellisesti.. johon kyllä olisi ollut täydet mahdollisuudet...
mutta nyt...
Tahtoo neuvoja ja ohjaeita, miten päästä tilanteen yli ja säilyttää ystävyys... Vai onko edes mahdollista? Mitä ajatuksia herää?
Noin pari vuotta sitten tutustuin mieheen, joka vei minulta jalat alka välittömästi.. Tunne oli molemmin puolin huumaantunut. Päädyimme seurustelu suhteeseen lyhyessä ajassa. halusimme edetä rauhallisesti, koska mies oli juuri vähää ennen tapaamistamme päättänyt edellisen melko pitkän suhteen. Mutta se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Suhde ehti edetä melko syväksi lyhyessä ajassa. Elimme täyttä alkuhuumaa, kun mies huomasi yllättäen, ettei kykynekkään vielä vakavaan suhteeseen. Tämä oli minulle täydellinen yllätys, koska hän ei ollut varoittanut minua millään tavoilla. Minun oli todella vaikea saada tunteet häntä kohtaan laantumaan....
Monenlaisten mutkien kautta päädyimme ystäviksi eromme jälkeen. Yhteydenpitomme ei ole ollut mitään kauhean tiivistä, satunnaisia tapaamisia ja viestejä. Tavallista kuulumisien kyselyä..
Pian eromme jälkeen satuimme erääseen baariin samana iltana. Liekö alkoholi vaikuttanut ja aktivoinut vanhoja muistoja... Päädyimme tanssimaan melko kiihkeästi.. Tuon tapauksen jälkeen olin aivan hämilläni. Mitä mies ajattelee, tuntee minua kohtaan, onko hänellä vielä tunteita minua kohtaan? Mitä tapahtuu ystävyydellemme?
Puhuimme tilanteen auki ja mies laittoi kaiken alkoholin piikkiin....Itse olin tuolloin todella surullinen ja ahdistunut. Taas ystävyytemme palasi vähitellen uomiinsa, harvoihin tapaamisiin ja viesteihin. Aina näihin päiviin saakka..
Kunnes historia toisti itsensä ja välillämme tapahtui samanlainen välikohtaus kuin pian eromme jälkeen.. Ehkäpä vain hieman kiihkeämpänä.
Mitä voin ajatella? Olen iloinnut ystävyydestämme, seesteisistä väleistämme, mutta yksi baari-ilta tuntuukin aivan toiselta. Tunnistan itsessäni tunteita häntä kohtaan vieläkin.. Olenko huijannut vain itseäni nämä vuodet? Miten hän voi toimia minua kohtaan näin, vaikka olemme ystäviä...?
Lähtikö menneisyys kummittelemaan mielissämme, joka sai meidät käyttäytymään hellästi toisiamme kohtaan pienen hetken? Huijasimmeko itseämme baarin ja alkoholin vaikutuksesta? Onko normaalia usieden vuosienkin jälkeen erosta?
Ihmisinä olemme sellaiset, joiden käytökseen eivät kuulu yhdenillan jutut. Onnellinen olen siitä, ettei tilanne riistäytynyt käsistä täydellisesti.. johon kyllä olisi ollut täydet mahdollisuudet...
mutta nyt...
Tahtoo neuvoja ja ohjaeita, miten päästä tilanteen yli ja säilyttää ystävyys... Vai onko edes mahdollista? Mitä ajatuksia herää?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuulostaa siltä, ettei se halua seurustella sun kanssa jostain syystä ja käytti tuollaista hienovaraisempaa syytä jättäessäsi sut. Teillä voi olla jotain satunnaista seksisähellystä, ja mikäs siinä jos kestät sen - kuulosti siltä ettet oikein kestä. Koita unohtaa se mies, niin vaikeaa kun se onkin.
Todellisuudessa ei noin yhtäkkiä voi tulla mikään "oikeastaan en olekaan vielä valmis tähän" -jo kuitenkin seurusteltuanne hyvän aikaa. Tai sitten sillä on toinen nainen.
Usko mua: käytti hienotunteista valkoista valhetta.
Mies on ilmeisesti kärsivällisesti jaksanut uskoa, että sinusta tulisi vielä jotain, mutta jutunut tunnustamaan tosiasian, että olet täysin kelvoton tapaus. Mies on sitten baarissa pohtinut, miten voisi jatkossa välttää vastaavat mokat.
Yritä miettiä miksi olisit seksittömässä suhteessa miehen kanssa, parempi etsiä sellainen joka on ENEMMÄN kuin ystävä. Ystävyys on parempaa niiden kanssa joiden kanssa ei ole/ollut mitään muuta.
Minun miesp. ystäväni ovat kaikki veljellisiä.
Hoidot ja entiset hoidot täytyy pitää siellä tallissa kuten hevosetkin, eli erillään muusta omasta elämästä!