Iltahartaus ja Kossua kyytipojaksi

Anonyymi-ap kirjoitti:

Hei taas, ateistit. Teppo tässä edelleen Vantaalta ja 87v. Haluatte varmaa kuulla, että kun aurinko laskee horisontin taakse, valmistaudun omintakeiseen iltahartauteeni. Kyllä, olen uskova, mutta mikään ei estä minua nauttimasta hieman hengellistä hetkeä omalla tavallani. Iltahartaudestani on tullut tapa, joka yhdistää pyhän ja maallisen, aivan kuin sielun ja kossun kohtaaminen.

Otetaanpa tämä kuvaannollinen matka iltahartauteeni. Kynttilät palavat, pehmeä musiikki soi ja pyhä kirja on avattuna edessäni. Mutta tarkemmin katsoen huomaa, että pyhän kirjan vierellä on myös pullo kossua. Kyllä, olen kehittänyt ikioman pyhän käänteen hengelliseen rutiiniini.

Alussa saatan lukea muutaman raamatunkohdan, mutta pian huomaan siirtäväni keskustelun henkilökohtaisempaan suuntaan – esimerkiksi mietiskellen, miten Jeesus varmaan arvostaisi hyvää kossua. Vaihtelu virkistää!

Iltahartauteni ei ole täydellinen ilman, että lasi kossua kolahtaa pöydälle. Se on kuin sielun ja alkoholin harmoninen tanssi. Miksi pitäisi valita, kun voisin saada molempia? Kuvittele, miten Jeesuskin varmaan joskus rentoutui, katsoi tähtiä ja mietiskeli elämää kossun voimalla – tietysti vertauskuvallisesti puhuen.

En väitä, että tämä olisi kaikille sopiva tapa hengelliseen harjoittamiseen, mutta minulle se on kuin pyhä yhdistelmä, joka antaa minulle voimaa ja huumoria elämään. Aina välillä pyhä henki ja alkoholi voivat tavata, ja lopputulos on hymy kasvoillani ja rauha sydämessäni. Joten, tämä on minun hengellisen elämäni ainutlaatuinen mauste, ja uskokoon ken tahtoo! Aamen sille!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä