Ystäväni on seurustellut itseään paljon vanhemman miehen kanssa 13 vuotta. Mies määrää kodissa kaiken. Ystäväni joutuu käymään pakosta lenkillä, muuten heillä tulee kotona riitaa ettei hän vaan liho jos ei käy lenkillä. Tämän miehen asiat menee aina muutenkin etusijalle.
Ystävästäni on tullut jännittäjä, tuntuu ettei hän koskaan ole rento enää. Hänen kanssaan ei enää jaksa olla, kun mikään ei ole normaalia heidän elämässään.
Mies ei ole tänä seurusteluaikana esitellyt ystävääni vanhemmilleen. Nyt ovat menossa naimisiin salaa, eli ei siis kerro vanhemmilleen vieläkään ystävästäni. Mies ei hanki sormusta koska ei halua sellaista pitää.
Ystäväni täytyy myöskin ottaa joka kuukausi verikoe ettei vaan ole raskaana, siis varmuuden vuoksi että kerkeää vielä tekemään jotain. Lapsia mies ei halua.
Mies kehuu kuinka hänen vanha tyttöystävänsä oli niin hyvä eikä tämä ystäväni ole mitään verrattuna häneen.
Miten voi auttaa ihmistä tällaisessa suhteessa. Jos hänelle asiasta mainitsee niin hän suuttuu verisesti ja katkaisee yhteydet näihin muutamiin ihmisiin jotka vielä hänellä on.
Ystäväni selvästi kärsii tilanteesta mutta ei hänellä ole aikomustakaan siitä lähteä pois. Jotenkin hän ei ymmärää ettei tuo ole normaalia parisuhdetta.
Onko mitään mitä asialle voi tehdä, vai antaako toisen elää omaa elämäänsä vaan.
Ystävästäni on tullut jännittäjä, tuntuu ettei hän koskaan ole rento enää. Hänen kanssaan ei enää jaksa olla, kun mikään ei ole normaalia heidän elämässään.
Mies ei ole tänä seurusteluaikana esitellyt ystävääni vanhemmilleen. Nyt ovat menossa naimisiin salaa, eli ei siis kerro vanhemmilleen vieläkään ystävästäni. Mies ei hanki sormusta koska ei halua sellaista pitää.
Ystäväni täytyy myöskin ottaa joka kuukausi verikoe ettei vaan ole raskaana, siis varmuuden vuoksi että kerkeää vielä tekemään jotain. Lapsia mies ei halua.
Mies kehuu kuinka hänen vanha tyttöystävänsä oli niin hyvä eikä tämä ystäväni ole mitään verrattuna häneen.
Miten voi auttaa ihmistä tällaisessa suhteessa. Jos hänelle asiasta mainitsee niin hän suuttuu verisesti ja katkaisee yhteydet näihin muutamiin ihmisiin jotka vielä hänellä on.
Ystäväni selvästi kärsii tilanteesta mutta ei hänellä ole aikomustakaan siitä lähteä pois. Jotenkin hän ei ymmärää ettei tuo ole normaalia parisuhdetta.
Onko mitään mitä asialle voi tehdä, vai antaako toisen elää omaa elämäänsä vaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ikävä kyllä et voi oikeastaan tehdä yhtään mitään. Jos ystäväsi ei ole valmis tekemään ratkaisuja, niin meidän muiden on niitä vaikea tehdä hänen puolestaan. Ystäväsi ilmeisesti siis tiedostaa itse ettei kaikki ole hyvin ja, että hän elää miehensä varjossa. Luulen, että hänen itsetuntonsa on niin pohjalla, ettei kykene tekemään mitään. Kaikista paras mitä voit hänelle tehdä on yrittää nostaa hänen itsetuntoaan, se ei ole helppoa mutta yrittämisen arvoista. Ei voi paljon muuta sen lisäksi kuin toivoa, että hän ymmärtää elävänsä miehensä elämää eikä omaansa. Tuollainen on väkivaltaa, ei fyysistä vaan sitä pahinta eli henkistä. Toivon todella, että ystäväsi pääsee suhteestaan eroon mahdollisimman pian, ennen kuin hänen itsetuntonsa katoaa kokonaan.
olemalla vaan ystävä. Kuuntelemalla aina jos hän haluaa puhua ja antamalla hänelle aikaa. Minä en ainakaan hylkäisi ystävää joka elää noin huonossa suhteessa.
Mutta omien kokemuksien perusteella kaikki ystävät hylkäävät kun menee huonosti. Älä sinä tee sitä hänelle.
Kylmä totuus on se, että koska kyseessä on ystäväsi, et todennäköisesti voi olla juttelematta hänen kanssaan asiasta. Saanen ennustaa, miten keskustelussa käy? Hän suuttuu, saattaa lähteä paikalta, saattaa katkaista välit lyhyeksi tai pitkäksi aikaa kanssasi. Miltä kuulostaa ? Epäilen vahvasti, että et voi tehdä mitään muuta, kuin olla läsnä, jos hän itse haluaa apuusi turvautua. Toista ihmistä kun ei voi pakolla laittaa menemään mihinkään suuntaan, vasta kun hän itse on riittävän kypsä tilanteeseen, hän tekee ratkaisunsa. On rankkaa seurata sivusta tuollaista, on kokemusta. Voimia, ja pidä etusijalla myös omaa jaksamista. Auttajakin voi väsähtää pahan kerran !