Onko emolevyyn integroidut näytönohjaimet laadultaan mitä tasoa verrattuna hyvälaatuiseen erilliseen korttiin?
Huomaako missään mitään eroa, jos ei pelaa jotain pelejä?
Huomaako missään mitään eroa, jos ei pelaa jotain pelejä?
Näytönohjain
Anonyymi-ap
43613
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Ai niin, unohtui kysyä. Jos saan käsiini jostain erillisen äänikortin, alkaako se pelittää, kun vain asennan sen tuonne korttipaikkaan? Joskus aikoja sitten W-ysikasiin laitoin vain jostain saamani äänikortin ja se toimi sillä opilla. Tuossa ysikasissa ei ollut sitä ennen ääntä laisinkaan, eli emolevyssä ei ollut ääniulostuloa. Se oli ensimmäinen koneeni, käytettynä ostettu eikä sillä ollut paljon väliä, vaikka olisi hajonnutkin erinäisten räpläämisteni tuloksena, mutta lipulta se oli käytössä vielä pitkään senkin jälkeen, kun ysikasiin ei tullut päivityksiäkään. Näyttö oli jostain saatu kuvaputkimonitori, kooltaan ruhtinaalliset 15 tuumaa muistaakseni.
Tavallisessa käytössä ei eroa ole.
Kyllä eroja on ja suuriakin..
Millaisia?
Nopeuden suhteen.
Työpöytä käytösssä ei minkäälaista eroa, tai ainankaan sellaista minkä ihmis-silmä huomaisi.
Kyllä siinäkin on eroja. Riippuu täysin siitä minkälainen on integroitu näytönohjain. Jos se on vaikkapa 10v sitten julkaistu niin kyllä eroja on työpöytäkäytössä vs nykypäivän vastaaviin. Myös sekin jäähdytys on toteutettu. Osa näistä käy aika kuumana.
Nopein Ryzen APU vie kuorma tapissa 54W ja GPU tässä tuplasti tehokkaampi kuin Playstation 4:n GPU.
Vaatii käytännössä aika erikoistuneen sovelluksen että eroja olisi. Kaikki viime vuosikymmenen pelitkin toimivat.
Emolevyihin integroidut näytönohjaimet ovat kuolleet sukupuuttoon, koska nykytekniikalla näytönohjain integroidaan suoraan prosessoriin.
Kehitykseen kuuluu myös se, että prosessoriin integroitujen näytönohjainten tehojen kasvaessa loppuu näitä hitaampien näytönohjainten valmistus jokseenkin kokonaan. Nyrkkisääntönä voitaisiin siis sanoa, että nopein prosessoriin integroitu näytönohjain on likimain hitaimman vielä valmistuksessa olevan näytönohjaimen tasoa.
Jos ei pelaa, ei erillisessä näytönohjaimessa ole mitään järkeä. Siitä "säästyneet" rahat käytetään mahdollisimman nopeaan kaksikanavaiseen käyttömuistiin (RAM), sillä intergoitu näytönohjain käyttää koneen omaa käyttömuistia videomuistina.
Voi aivan hyvin kokeilla ensin pärjääkö integroidulla näytönohjaimella, sillä aina on onnistunut lisätä koneeseen toinen ohjain. Joissain vanhemmissa emoissa voi joutua tekemään bios:ssa jotain säätöä. Omassa koneessa on integroitu ohjain peruskäyttöä varten ja lisäksi 3d-ohjain pelejä varten ja se on aika hidas perus työpöytäkäytössä. Molemmat on kytketty samaan monitoriin toinen vga ja toinen dvi liittimeen.
Ei kannata näin. Näytönohjain siellä prosessorissa vie kallisarvoista tilaa että siinä haaskaa tehoja melkoisesti jos sattuukin tarvitsemaan enemmän.
Pitäisi tietää mikä on eniten näytönohjainta rasittava sovellus mitä aikoo käyttää. Useimmissa tilanteissa AMD:n parhaat Ryzen CPU+GPU piirit ovat. Parhaimmat tällaiset ovat melko tehokkaita niin CPU:n kuin GPU:n osalta.
Toki ostamalla erillisenä molemmat saadaan moninkertainen teholisäys, sähkönkulutus ja hinta.
Eihän se prosessoritehoa kuluta erillistä näytönohjainta enempää, kun piirillä on oma grafiikkapiiri. Lämpöä toki syntyy enemmän jos se on käytössä. Esim Intel i7 13700K GPU pystyy dp kaapelilla 7680 x 4320 @ 60Hz resoluutioon, ja hdmi:llä 4K@60hz resolle. Riittää varmasti työpöytäkäyttöön. Uusimmissa emolevyissä ja prosessoreissa on jo laaja tuki DDR5 muisteille, ja se pystyy jo vastaamaan melko näyttävän grafiikan pyörittämiseen.
Tilaa on rajatusti. GPU ytimet vievät tilaa CPU ytimiltä tai välimuistilta.
Mitä tilaa? Koneessani on GPU:lla varustettu i7 13700K. Siinä on 16 ydintä ja 30Mb välimuistia. Riittää kotikäyttöön enemmän kuin hyvin. Prosessoriytimet ovat todella pieniä 7nm prosessilla, toki prosessorien koko on kasvanut jatkuvasti, mutta niin myös TDP ja sähkönkulutus. 13700K TDP maksimiteholla on 219W. Siinä joutuu jo suunnittelemaan kotelon jäähdytystä.
Ainoastaan Xeonien ja yläpään Threadrippereiden muotti (die) varataan kokonaan prosessoriytimille. Mutta kuka tekee kotikäytössä 64 ytimisellä Xeonilla tai 96 ytimisellä Threadripperillä mitään? Lisäksi ne maksavat tuhansia euroja. Ne ovat palvelimiin tarkoitettu, eikä GPU:lla ole niissä mitään käyttöä.
Riippuu siitä integroidun näytönohjaimen tehosta ja muistikaistasta, sekä siitä mitä sillä on tarkoitus käyttää.
Integroidut näytöohjaimet ovat puhtaasti työpöytäkäyttöön. Peliläppäreissäkin on hyvästä syystä erilliset mobiilikäyttöön tarkoitetut näytönohjainpiirit. Prosessoriin integroitu GPU ei voisi lämmönhallinnan takia olla lähelläkään erillisen näytönohjaimen tasoa, kun tavallisen 4070RTX piirin tdp on 200W pinnassa.
Kyllä ainakin 12. sukupolven i7:n AlderLake-S GT1 toimii ihan hyvin 4K-näytön kanssa.
Linuxin kanssa on tosin sellainen ongelma ollut alusta saakka, että joskus bootin aikana näyttö menee sekaisin, kun X-window käynnistyy. Mutta ehkä se on näytön vika, koska sammuttamalla näyttö ja kytkemällä uudelleen päälle korjautuu.
Yksi pieni häiritsevä Linuxin feature on myöskin videoiden pätkiminen, jos kone on ollut pidemmän päälle boottaamatta. Nähtävästi joku cache ei flushaannu kuten pitäisi. Muutaman sekunnin välein jää frame välistä. Reboot korjaa tuon.
Ei Linuxissa ole mitään tuollaista featurea. Minulla on kännykässä Linux ja ollut boottaamatta 3kk eikä videot pätki. Eihän Linux edes pyöritä mitään videota vaan sen tekee videokodekit ja voi olla myös ajuri joka käyttää näytönohjaimen kiihdytystä siihen.
Tuollaiset ongelmat liittyvät johonkin muualle. Esimerkiksi käyttäjään tai käyttöjärjestelmään.
No Linux tässä minun koneessa on ja siinä on tuo vika. Kernel on 6.1.0-16-amd64 ja tämä tukee kyllä muuten tuota kyseistä piirisarjaa. Voi vika toki olla näyttiksen ajurissakin.
$ sudo lshw -C display
*-display
description: VGA compatible controller
product: AlderLake-S GT1
vendor: Intel Corporation
physical id: 2
bus info: pci@0000:00:02.0
logical name: /dev/fb0
version: 0c
width: 64 bits
clock: 33MHz
capabilities: pciexpress msi pm vga_controller bus_master cap_list rom fb
configuration: depth=32 driver=i915 latency=0 mode=3840x2160 resolution=3840,2160 visual=truecolor xres=3840 yres=2160
resources: iomemory:600-5ff iomemory:400-3ff irq:145 memory:6002000000-6002ffffff memory:4000000000-400fffffff ioport:4000(size=64) memory:c0000-dffff memory:4010000000-4016ffffff memory:4020000000-40ffffffff
kernelille annettu ibt=off parametri?
Mutta mikä käyttöjärjestelmä siinä sitten oli missä se Linux?
Display server kuin myös videokodekit eivät kuulu Linuxiin.
Menehän m-kar sekoilemaan muualle.
No ei tässä ainakaan Windowsia ole, jos sitä tarkoitat. Muut tiedot kerrottu jo aiemmin.
Ei vaan käyttöjärjestelmää missä se Linux on.
Linux kun on vain kerneli. Siihen ei kuulu videokodekkia eikä displayserveriä.
Minun kännykän Android on ollut 3kk boottaamatta ja videot ei pätki yhtään, eli ei ainakaan Linuxista johdu.
Onko siinä sama CPU?
12th Gen Intel(R) Core(TM) i7-12700
Ei merkitystä.
Löytyy Intelin yhteensopivuustiedoista että Linux käy ja sanoo että tuotetuen tapauksessa, jos on esiasennettu käyttöjärjestelmä niin ota yhteyttä tietokoneen toimittajaan ja jos teet itse tietokonetta niin tuotetukea voi kysellä käyttöjärjestelmän toimittajalta.
Kun et käyttöjärjestelmää ole vaivautunut kertomaan tai siitä oletko ostanut esiasennettuna niin vaikuttaa jakkaraongelmalta.
Ongelma joka korjautuu uudelleenkäynnistämisellä liittyy ohjelmistovirheeseen. Tässä tapauksessa vika on Linuxissa.
Huomioi myös että käyttöjärjestelmän sekä ohjemistovirheet sekä myös rautatason virheet nollautuvat uudelleenkäynnistyksellä siinä missä Linuxin.
Virhe on todennäköisemmin käyttäjässä koska riittäviä tietoja et ole kertonut. Kuten vaikka sitä käyttöjärjestelmää. Et myöskään ole kertonut mikä "cache" on kyseessä kun Linuxissa ei ole mitään videosoitinta jonka "cache" voisi täyttyä.
Sehän on tunnettu ilmiö Suomi24:n jakkaraongelmissa että on itse asennettu testiversioita eikä valmiita tuotteita.
Sekin viittaa vahvasti käyttäjän virheeseen kun et esimerkiksi ota yhteyttä esiasennetun tietokoneen myyjään tai käyttöjärjestelmätoimittajan asiakaspalveluun vaan vingut täällä.
Kumma juttu kun minun puhelimessa ei tuollaista vikaa ole ja jos olisikin niin reklamoisin siitä myyjälle että antaa ehjän puhelimen tilalle.
Älytön kysymys, onhan niissä suuri ero!
Ei ole mitään eroa jos ei pelaa kuten kysyjä esitti. Erillinen kortti on täysin turha tällöin.
On eroja vaikkei pelaakaan. Esimerkiksi 10-v sitten julkaistulla integroidulla vs nykypäivän versiolla.
10 vuotta sitten julkaistuilla prossuilla ei oikein ole enää virkaa ainankaan windows 11 kanssa, yhteensopivan emolevyn kanssa joutuu kikkailemaan että W11 asentuu, siltikään mitään taetta ei ole että esim. päivitykset tulevat toimimaan.
Hyvin pelaa Windows 11 kanssa eikä joudu kikkailemaan sen enempää. Päivitykset tulee normaalisti. Eli ihan käyttökelpoisia prossuja ovat elleivät olleet ns hinnat alkaen malleja jotka jo uutenakin hitaita.
Tällä palstallahan voi kirjoittaa ihan mitä sylki suuhun tuo.
Kyse ei ole prosessorista vaan emolevystä. Windows haluaa uuden firmwaren mutta se ei tietääkseni prosessorista ole niin ronkeli.
Ja kyllä ne päivitykset asentuu ihan hyvin. Microsoftilla oli päivittäminen aivan paska 90-luvulla, Windows XP:ssä siinä oli vielä ongelmia, ja vielä Windows 7:ssa Windowsin päivitystoiminnosta korjattiin merkittävä hidastusbugi joka teki päivittämisestä kokoajan hitaamman.
Sen jälkeen ei ole ollut mitään ihmeempiä ongelmia.
Ero kuin yöllä ja päivällä!
Eikun testaamaan niin huomaat että hyvin tosiaan pelaa:)
Ero on siinä, että erillinen ohjain sisältää näyttö muistin.
Kiinteä käyttää koneen työmuistia ja vähentää käytettävän tyämuistin muistin määrää.
Kiiteälle näytönohjaimelle, ei voi varata niin paljoa muistia, kuin parhaissa erillisissä muistinohjaimissa on, vaan se voi olla hyvinkin vähäinen riippuen koneen työmuistin määrästä.
Suurta grafiikka muistia tarvitaan kuitenkin vain grafiikassa. Kotikäytössä videossa ja peleissä.
Suurta grafiikkamuistia tarvitaan renderöinnissä mutta myös silloin kun käyttää tekoälysovelluksia, joita on myös video- ja kuvatyökaluissa. Pelit ovat yksi tällainen sovellus.
Prosessoriin integroitu GPU on tässä asiassa itseasiassa helposti parempi kun se jakaa työmuistia ja sen määrä voi siis olla hyvinkin suuri. Työmuistia kun saa tietokoneisiin helposti 128 tai 256 gigaa.
Erillisissä näytönohjaimissa muisti sen sijaan on rajattu. Erityisesti nVidia on tunnettu siitä, että myy ns. kuluttajamarkkinoille näytönohjaimet yleensä pienellä muistilla (8Gt) että se ei haittaisi ammattikäyttöön tarkoitettujen ohjaimien myyntiä. Ovat siis yleensä peleihinkin liian pienimuistisia. Peleihin kun tarvitsisi olla 16Gt videomuistia.
Rammia ja muistia ei ole koskaan liikaa varsiknaan, jos käyttää tietokonetta pelaamiseen, videoiden editointiin ja kuvankäsittelyyn.
Kyllä pelaamiseen ja videoeditointia riittää 32Gt työmuistia ihan hyvin. Videomuistia pelaamiseen riittää 16Gt.
Kuvankäsittelyyn riittää 16Gt työmuistia.
Videomuistin määrä videoeditoinnissa ja kuvankäsittelyssä riippuu sovelluksesta. Kaikki sovellukset eivät hyödynnä tällä hetkellä GPU:a tässä.
Minä päädyin ostamaan näytönohjaimen vasta siinä vaiheessa, kun aloin tekemään raskaampaa tekoälylaskentaa. Siinä käytössä CUDA-ytimien määrä ratkaisee suorituskyvyn.
Tällä hetkellä tilauksessa on RTX 4080 SUPER, jossa on 10240 CUDA-ydintä. RTX 4090:ssa olisi jopa 16384 CUDA-ydintä, mutta hintaakin tuplasti. Johonkin se on raja vedettävä.
Rattiohjain on autopeleissä hyödyllisempi.