Ammattiliittojen huolet ovat pienen pieniä. Lakoissa ei olekaan kyse asioista.

Elorannan kommentti Senaatintorilla, että hallituksen toimet vaikuttavat syksyn neuvotteluihin on ihan totta. Kun lainsäädäntö hoitaa monet asiat, niin syksyllä jää resursseja moniin jäljellä oleviin työntekijöitäkin huolestuttaviin asioihin. Se on hyvä asia. Poliittiset lakot herättävät kysymyksiä. Kuka neuvottelee syksyllä ja mistä? Kuka on uskottava ja luotettava osapuoli? Pidetäänkö sopimuksista kiinni, mukaanlukien työrauhavelvollisuus? Yrityksiä vahingoittavat POLIITTISET lakot vaikuttavat neuvotteluihin syksyllä ja tulevaisuudessa.

Ammattiliittojen turhat huolet:

1. Palkaton sairaslomapäivä.
Johtuu vapaamatkustajien väärinkäytöksistä, jotka myrkyttävät työpaikkojen ilmapiirin. Kaikki tietävät lusmurin poissaolojen olevan tahallisia ja perustuvan valheisiin. Vähentää väärinkäytöksiä, minkä parantaa työilmapiiriä ja vähentää työkuormitusta. Hyvä asia. Julkisen puolen lähes 20%:n poissaoloprosentit tervehtyvät. Tuottavuus paranee.

2. Lakko-oikeuden rajoittaminen.
Huom! Ei poistaminen! On ihan ok rajoittaa poliittisten lakkojen kesto max. yhteen vuorokauteen. Eiköhän siinä ajassa asia tule selväksi, eikä lakkoon osallistuvienkaan taloudellinen tappio tule niin kovin suureksi.

Esim. AKT maksaa lakkopäivälle 60 euron korvauksen, josta viedään 35%n vero, jää käteen noin 40 euroa lakkopäivältä. Jos ahtaajan palkka on 4000 euroa kuussa, niin se on päivää kohden 200 euroa. Siitä 35%:n vero, niin jää käteen noin 140 euroa. Lakkopäivältä tulee takkiin 100 euroa netto. Mitä vähemmän päiviä on, sitä vähemmän tulee lakkoon osallistuvalle työntekijälle takkiin.

Tulee liitoillekin menetyksiä lakoista, kun palkat pienee, niin liitolle siirrettävä provisio pienenee. Ja pitää maksaa lakkoilijoille osallistumisesta.
Pääsääntö on, että politiikka ei kuulu työpaikalle, eikä työaikaan.

3. Irtisanomisen helpottaminen.
Kysymys on ensimmäisessä kohdassa työpaikan ilmapiiriä myrkyttävästä lusmurista. Kyllä irtisanomiseen pitää riittää "hyvä syy". Se on kaikkien etu. Nykykäytäntö estää rekrytointeja. Pienyrittäjälle on suuri riski palkata huono työntekijä, josta ei pääse eroon.

4. Työttömyysturvan leikkaukset.
Työttömyysturvan porrastamista tukee kaksi kolmasosaa Suomen kansasta. On hyvä asia, että ideologisesti työttömät saadaan ottamaan töitä vastaan. Työikäisten pitää tehdä töitä. Siitä lähdetään. Vapaamatkustajia on liikaa. Työttömyysmenot ovat 5 miljardia euroa vuodessa. Tuolle rahalle on tärkeämpiä kohteita. On kaikkien etu, että työllisyys lisääntyy. Työllistyminen on parasta sosiaaliturvaa.

5. Paikallisen sopimisen laajentaminen.
Suomessa on liittymisen vapaus. Se koskee työntekijöitä ja työnantajia. Ei voi olla niin, että paikallinen sopiminen on mahdollista ainoastaan työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä. Se on liittymisen vapauden vastaistainen vaatimus. Paikallisen sopimisen salliminen kaikissa yrityksissä on aiheuttanut ammattiyhdistysliikkeelle pelkoja. Työnantajien ja työntekijöiden kokemukset paikallisen sopimisen yrityksissä ovat olleet poikkeuksellisen hyviä.

Monet huolet johtuvat puutteellisista tiedoista. Ei ymmärretä, mistä on kysymys. Liittojen toiminnassa on havaittavissa tahallista väärinymmärrystä ja väärän informaation välittämistä jäsenkunnalle ja lehdistössä. Poliittisilla lakoilla vahingoitetaan tahallaan yrityksiä ja lakkoihin osallistuvien ihmisten kukkaroa.