Pettämisen jälkeen

Nyt kun vuosia on mennyt niin itselle päällimmäisenä tunteena oli häpeä. Miksi en kelpaa? Luulin että meillä on jotain ainutlaatuista? Miten olit niin tyhmä että luulit olevasi toisen mielestä ihmeellinen? Miten en huomannut merkkejä? Siinäpä niitä kivoja kysymyksiä kun itsetunto menee kertaheitolla kappaleiksi. On kyllä sellainen kokemus mikä olisi saanut jäädä kokematta. Kipeä paikka. Aikaa kun on mennyt kunnolla niin nyt vasta huomaa että ei se ollut oma vika. Ainahan tätä hairahtamista on ollut ja tulee olemaan. En ihmettele yhtään jos useamman kerran jollekin sattuu huono valinta että se vie uskalluksen ja halun enää aloittaa kenenkään kanssa suhdetta. Mutta hei ei pidä lannistua! Rakkautta ja hyvä kumppani voi löytyä:)