"... Sörnäisistä on tehty paljon lauluja, ja se onkin iso osa meidän kotikaupunkiamme, Helsinkiä, jota Stadiksikin kutsutaan.
"Mutta tiedätkö, mistä nimi Sörnäinen oikein tulee? ......
"Sörnäisten nimi juontuu ruotsinkieliseen nimeen Södernäs (”Eteläniemi”) ja se mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1639 Uuden Helsingin perustamisasiakirjassa, mutta nimi lienee kuitenkin paljon vanhempi.
"Tuolloin kaupungin uudelleensijoittamista suunniteltiin nykyisen Sörnäisten alueelle. Loppujen lopuksi kaupunki sijoitettiin Vironniemeen.
"Jo 1700-luvulla nimi Södernäs on vaihtunut kartoilla murteelliseen muotoon Sörnäs. Suomeksi on ensin käytetty nimeä Sörnäsi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Söörnäinen. Vuonna 1928 vahvistettiin virallisesti nimipari Sörnäinen – Sörnäs.
"Helsingin slangissa alue tunnetaan nimillä Sörkka ja Sörkkä. Lähtömuotona lienee ollut ruotsinkielisen slangin Sörckan."
Niin monimuotoinen historia niin pahamaineisella Helsingin getolla. Kiitos hänelle, joka tätä historiaa salapoliisintyönään selvitteli.
Sörnäisen historiaa Helsingin Puskaradiossa
5
155
Vastaukset
- Anonyymi
Kotimaisten kielten keskus
Helsinki: Södernäs
Nimi Södernäs edellyttää tietysti, että nimenantajat ovat asuneet niemen pohjoispuolella. Nimen synty on siis ajoitettava aikaan, jolloin Helsingin kaupunki – tai muu keskeinen asutus – sijaitsi Vantaanjoen suulla, alkuperäisen Södernäsin pohjoispuolella. Mahdollisesti nimi Södernäs on siis peräisin Vantaanjoen Helsingin ajoilta. Toisaalta nimi saattaa olla kaupunkia vanhempikin, sillä jo ennen Helsingin perustamista oli Vantaanjoen suun seudulla toki asutusta. Joka tapauksessa nimi on säilyttänyt muiston ajasta, jolloin Helsingin seudun keskeinen asutus sijaitsi pohjoiseen Sörnäisten alueesta ja nykyisen keskustan seutu oli vielä erämaata.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/artikkelit/kaupunkinimiston_historiaa/helsingin_nimiston_vaiheita/helsinki_sodernas
Web.archive.org:
https://web.archive.org/web/20240215212220/https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/artikkelit/kaupunkinimiston_historiaa/helsingin_nimiston_vaiheita/helsinki_sodernas- Anonyymi
Mikko Huhtamies
31.01.2022
Sörnäisten uusi Helsinki 1638
---
Vanhankaupunginlahden mataloitumisen takia jo vuonna 1638 – vain yhdeksänkymmentä vuotta kaupungin perustamisen jälkeen – jouduttiin Helsingille etsimään uutta paikkaa. Vantaan Helsingistä tuli historiallinen vanhakaupunki. Yhtenä vaihtoehtona uuden kaupungin sijainnille oli jälleen Santahamina, jonne jo 1550 kaupunkia oli suunniteltu. Sen satama ja ulkopuoliset meriyhteydet olivat hyvät, mutta mantereelta sinne oli huonot liikenneyhteydet.
Uudeksi paikaksi valittiin Sörnäisten niemi. Sörnäisissä oli hyvä suojaisa satama, jonne pääsi riittävän suurilla laivoilla. Maayhteyskin oli, ja lisäksi talvella niemen kautta kulki talvitie. Niemellä oli jopa kapakka jään yli matkaavia varten. Talvella odotettiin hevoskyytiä, kesällä venettä.
Johtava linnoitusupseeri, ruotsalainen Anders Torstensson laati 1638 Helsinkiä varten renessanssihenkisen säädellyn asemakaavasuunnitelman. Helsingin ohella hän suunnitteli myös Turun ja Viipurin uudistukset, mutta päätyönä oli Tukholman uusi asemakaava. Torstenssonin suunnitelmassa Sörnäisten niemi ruutukaavoitettiin ja varustettiin bastionimuurilla pohjoista maarajaa vastaan. Kaupungin halki meni yksiakselinen pääkatu bastionimuurilta torille. Merkittäviä rakennuksia ja aukioita oli kolme: kirkko, joka oli muuhun kaavaan nähden itä-länsi-suuntainen, tori sekä satama tulli- ja vaakahuoneineen ynnä makasiineineen. Niemen kärjessä oli sitadelli, pieni nelisakarainen linnoitus, josta olisi valvottu Sörnäisten niemen ja Mustikkamaan välistä kapeaa väylää Vanhankaupungin suuntaan. Läheisen Vilhonvuoren päälle on merkitty linna (slott). Vanha Vantaan Helsinki oli tässä mielessä ollut puolustuksellisesti heikko, koska läheinen Kellomäki olisi ollut piiritystilanteessa viholliselle edullinen maastonkohta.
Suunnitelma oli osa Ruotsin valtakunnan kaupunkilaitoksen uudistamista suurvaltakaudella (1620–1720). Varsinkin Pietari Brahen ollessa Suomen kenraalikuvernööri (1637–1640 ja 1648–1654) kaupunkeja perustettiin lisää ja vanhoja asemakaavoja uudistettiin voimakkaasti. Ihanteena oli säännönmukainen ruutuasemakaava. Malli saatiin renessanssin Italiasta, jossa kaupunkirakentaminen oli uudistunut 1400-luvulta alkaen ja päässyt 1500-luvulla täyteen loistoonsa. Ruotsin kaupunkien edellytettiin olevan esteettisesti suurvallan arvon mukaisia. Uusia ihanteita vastatakseen kaupunkien tuli olla bastionimuurien ympäröimiä tykkitulen kestäviä linnoituskaupunkeja, joissa estetiikan ohella oli otettu huomioon myös paloturvallisuus ja hygienia.
Uudet kaupungit korvasivat keskiaikaiset kuninkaankartanot ja linnat. Muurit ja tullipuomit erottivat ne maaseudusta myös sosiaalisesti ja taloudellisesti. Kaupungeissa asui porvareita, joiden yksinoikeus kaupankäynti oli. Suurvaltakauden ekspansiivista ulko- ja kauppapolitiikkaa ilmentäen uudet kaupungit suuntautuivat kohti merta toisin kuin vanhat jokisuistokaupungit. Myös uusi Helsinki levittäytyi kohti etelää ja avomerta. Sörnäisten Uusi Helsinki -suunnitelma oli osa tätä prosessia.
Sörnäisten kaupunkisuunnitelmasta luovuttiin kuitenkin nopeasti. Niemi oli liian ahdas, jotta kaupungin kasvulle olisi ollut riittävästi tilaa. Kaupunkien kasvuhan oli Vaasa-kauden merkantilistisen talouspolitiikan pääperiaate. Uudeksi paikaksi tuli Vironniemi eli nykyinen Kauppatorin-Kruununhaan alue. Jos Torstenssonin suunnitelma olisi toteutunut, olisi väylää Vantaan Helsinkiin suojannut kaksi linnoitusta: Sörnäisten sitadelli sekä jo 1600-luvulla rakennetut Susisaaren ja Vallisaaren skanssit. Kruunuvuoren selkä saarineen ja kapeikkoineen oli itsessään luonnon merilinnoitus; sitä ei tarvinnut linnoittaa kuin kapeikkojen osalta.
Vaikka Sörnäisiin ei syntynytkään kaupunkia, alue säilytti asemansa tärkeänä satamana ja liikenteen solmukohtana. 1900-luvun alussa Helsinki alkoi kasvaa juuri Sörnäisten sataman ansiosta. Alueelle syntyi myös teollisuutta. Syntyi Sörkka, kansainvälinen muusta kaupungista eristynyt satama-alue kapakoineen. Sörnäisiin vedettiin Helsingin ensimmäinen satamarata. Satamasta tuli Helsingin kasvun moottori. Pietari Brahe oli hyvin oivaltanut alueen laajemman logistisen merkityksen.
Mikko Huhtamiehen lähteet:
* Henrik Lilius: Kaupunkirakennustaide suurvalta-ajalla. Teoksessa Ars Suomen taide 2. Espoo. Weiling+Göös 1988.
* Lewis Mumford: The City in History. Its Origins, Its Transformations, and Its Prospects. San Diego. Harcourt Inc. 1989.
* Heikki Waris: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. Helsinki. Weilin+Göös 1973.
Asiakirjalähteet on esitetty kattavasti [Erik Ehrströmin] teoksessa Helsingfors Stads Historia från 1640 till Stora ofreden. Helsingfors 1890. (Huhtamiehen kuvaus tässä kohtaa on hieman oudonmuotoinen.)
https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/merelle-ja-maailmalle/sornaisten-uusi-helsinki-1638
https://web.archive.org/web/20240215212644/https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/merelle-ja-maailmalle/sornaisten-uusi-helsinki-1638 - Anonyymi
Anonyymi
2024-05-01 11:00:42
UUSI
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
❤️ https://www.porno-videot.com/channel/
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikko Huhtamies
31.01.2022
Sörnäisten uusi Helsinki 1638
---
Vanhankaupunginlahden mataloitumisen takia jo vuonna 1638 – vain yhdeksänkymmentä vuotta kaupungin perustamisen jälkeen – jouduttiin Helsingille etsimään uutta paikkaa. Vantaan Helsingistä tuli historiallinen vanhakaupunki. Yhtenä vaihtoehtona uuden kaupungin sijainnille oli jälleen Santahamina, jonne jo 1550 kaupunkia oli suunniteltu. Sen satama ja ulkopuoliset meriyhteydet olivat hyvät, mutta mantereelta sinne oli huonot liikenneyhteydet.
Uudeksi paikaksi valittiin Sörnäisten niemi. Sörnäisissä oli hyvä suojaisa satama, jonne pääsi riittävän suurilla laivoilla. Maayhteyskin oli, ja lisäksi talvella niemen kautta kulki talvitie. Niemellä oli jopa kapakka jään yli matkaavia varten. Talvella odotettiin hevoskyytiä, kesällä venettä.
Johtava linnoitusupseeri, ruotsalainen Anders Torstensson laati 1638 Helsinkiä varten renessanssihenkisen säädellyn asemakaavasuunnitelman. Helsingin ohella hän suunnitteli myös Turun ja Viipurin uudistukset, mutta päätyönä oli Tukholman uusi asemakaava. Torstenssonin suunnitelmassa Sörnäisten niemi ruutukaavoitettiin ja varustettiin bastionimuurilla pohjoista maarajaa vastaan. Kaupungin halki meni yksiakselinen pääkatu bastionimuurilta torille. Merkittäviä rakennuksia ja aukioita oli kolme: kirkko, joka oli muuhun kaavaan nähden itä-länsi-suuntainen, tori sekä satama tulli- ja vaakahuoneineen ynnä makasiineineen. Niemen kärjessä oli sitadelli, pieni nelisakarainen linnoitus, josta olisi valvottu Sörnäisten niemen ja Mustikkamaan välistä kapeaa väylää Vanhankaupungin suuntaan. Läheisen Vilhonvuoren päälle on merkitty linna (slott). Vanha Vantaan Helsinki oli tässä mielessä ollut puolustuksellisesti heikko, koska läheinen Kellomäki olisi ollut piiritystilanteessa viholliselle edullinen maastonkohta.
Suunnitelma oli osa Ruotsin valtakunnan kaupunkilaitoksen uudistamista suurvaltakaudella (1620–1720). Varsinkin Pietari Brahen ollessa Suomen kenraalikuvernööri (1637–1640 ja 1648–1654) kaupunkeja perustettiin lisää ja vanhoja asemakaavoja uudistettiin voimakkaasti. Ihanteena oli säännönmukainen ruutuasemakaava. Malli saatiin renessanssin Italiasta, jossa kaupunkirakentaminen oli uudistunut 1400-luvulta alkaen ja päässyt 1500-luvulla täyteen loistoonsa. Ruotsin kaupunkien edellytettiin olevan esteettisesti suurvallan arvon mukaisia. Uusia ihanteita vastatakseen kaupunkien tuli olla bastionimuurien ympäröimiä tykkitulen kestäviä linnoituskaupunkeja, joissa estetiikan ohella oli otettu huomioon myös paloturvallisuus ja hygienia.
Uudet kaupungit korvasivat keskiaikaiset kuninkaankartanot ja linnat. Muurit ja tullipuomit erottivat ne maaseudusta myös sosiaalisesti ja taloudellisesti. Kaupungeissa asui porvareita, joiden yksinoikeus kaupankäynti oli. Suurvaltakauden ekspansiivista ulko- ja kauppapolitiikkaa ilmentäen uudet kaupungit suuntautuivat kohti merta toisin kuin vanhat jokisuistokaupungit. Myös uusi Helsinki levittäytyi kohti etelää ja avomerta. Sörnäisten Uusi Helsinki -suunnitelma oli osa tätä prosessia.
Sörnäisten kaupunkisuunnitelmasta luovuttiin kuitenkin nopeasti. Niemi oli liian ahdas, jotta kaupungin kasvulle olisi ollut riittävästi tilaa. Kaupunkien kasvuhan oli Vaasa-kauden merkantilistisen talouspolitiikan pääperiaate. Uudeksi paikaksi tuli Vironniemi eli nykyinen Kauppatorin-Kruununhaan alue. Jos Torstenssonin suunnitelma olisi toteutunut, olisi väylää Vantaan Helsinkiin suojannut kaksi linnoitusta: Sörnäisten sitadelli sekä jo 1600-luvulla rakennetut Susisaaren ja Vallisaaren skanssit. Kruunuvuoren selkä saarineen ja kapeikkoineen oli itsessään luonnon merilinnoitus; sitä ei tarvinnut linnoittaa kuin kapeikkojen osalta.
Vaikka Sörnäisiin ei syntynytkään kaupunkia, alue säilytti asemansa tärkeänä satamana ja liikenteen solmukohtana. 1900-luvun alussa Helsinki alkoi kasvaa juuri Sörnäisten sataman ansiosta. Alueelle syntyi myös teollisuutta. Syntyi Sörkka, kansainvälinen muusta kaupungista eristynyt satama-alue kapakoineen. Sörnäisiin vedettiin Helsingin ensimmäinen satamarata. Satamasta tuli Helsingin kasvun moottori. Pietari Brahe oli hyvin oivaltanut alueen laajemman logistisen merkityksen.
Mikko Huhtamiehen lähteet:
* Henrik Lilius: Kaupunkirakennustaide suurvalta-ajalla. Teoksessa Ars Suomen taide 2. Espoo. Weiling Göös 1988.
* Lewis Mumford: The City in History. Its Origins, Its Transformations, and Its Prospects. San Diego. Harcourt Inc. 1989.
* Heikki Waris: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. Helsinki. Weilin Göös 1973.
Asiakirjalähteet on esitetty kattavasti [Erik Ehrströmin] teoksessa Helsingfors Stads Historia från 1640 till Stora ofreden. Helsingfors 1890. (Huhtamiehen kuvaus tässä kohtaa on hieman oudonmuotoinen.)
https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/merelle-ja-maailmalle/sornaisten-uusi-helsinki-1638
https://web.archive.org/web/20240215212644/https://historia.hel.fi/fi/ilmiot/merelle-ja-maailmalle/sornaisten-uusi-helsinki-1638"Vanhankaupunginlahden mataloitumisen takia jo vuonna 1638 – vain yhdeksänkymmentä vuotta kaupungin perustamisen jälkeen – jouduttiin Helsingille etsimään uutta paikkaa."
Voisiko joku paremmin tietävä täydentää mitä kaikkea Suomessa on tapahtunut vuonna 1638 ja lähivuosina?
- Anonyymi
Helsingissä pidettiin talvella 1616 Ruotsin Valtakunnan Herrainpäivät (> Valtiopäivät).
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mietitikö nainen koskaan
Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.1252058Marin on ehkä maailman kaunein "Nelikymppinen"
Marinin julkaisu on saanut yli 68 500 tykkäystä. Postauksen kommenttikentässä ylistetään paljon Marinin kauneutta, jota2451836Vernu Vasunta
On mahotonta miten marjanpoimijoita on kohdeltu! Eikö paremmalla kohtelulla olisi saanut paremman tuloksen?591423En kelpaa sinulle
Varattuna - olen sinulle ongelma. Eroaminen vuoksesi voi olla turhaa, sillä me ei puhuta, kun olen varattu ja kumpikin v1131281Olisi hauska tietää
Koska huomasit pitäväsi minusta? Itse taisin ihastua sinuun heti silloin kun tavattiin ensimmäistä kertaa. Miehelle, jon641238- 1041095
Minun on vaan päästettävä irti
Toiveesta. Satutan vain itseäni😥😔. Toivon sinulle pelkkää hyvää, eläthän elämäsi parasta aikaa, mutta en halua enää k37950Taidat vanhempi nainen
Haluta sen tien itsellesi. juokse vaan karkuun ! Pahentaa vaan asiaa.Pitäs toimia ihan toisin päin65907Kertoisit jo
Rakastatko minua vai olenko käsittänyt väärin onko tämä vaan ystävyyttä tai kaveruutta? En haluaisi enää nolata itseäni45847En koskaan saanut asiattomia kuvia!
Silloin kun olin vielä nuori, kukaan mies ei koskaan lähettänyt minulle asiattomia kuvia itsestään. Jos tiedätte mitä ta156821