Pekka Pouta varoittaa

Sinulle on siis mennyt läpi propaganda polttomoottoriauton pakokaasuista

Anonyymi kirjoitti:

Sinulle on siis mennyt läpi propaganda polttomoottoriauton pakokaasuista

Mikähän tämä propaganda on? Se ettei satojen miljoonien polttomoottoriautojen pakokaasuilla ole vaikutusta ilmastonmuutokseen?

Älä tee narria itsestäsi.

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän tämä propaganda on? Se ettei satojen miljoonien polttomoottoriautojen pakokaasuilla ole vaikutusta ilmastonmuutokseen?

Älä tee narria itsestäsi.

Ei varmasti ole, sinä olet hahmottanut väärin ihmisen toiminnan maapallolla

Anonyymi kirjoitti:

Mikähän tämä propaganda on? Se ettei satojen miljoonien polttomoottoriautojen pakokaasuilla ole vaikutusta ilmastonmuutokseen?

Älä tee narria itsestäsi.

Kuka tekee narrin itsestään?

Akkukäyttöiset EV:t siirtävät päästöt toiseen paikkaan, eivät juuri vähennä niitä. Kaivosteollisuus käyttää tällä hetkellä 40% teollisesta energiasta, joka on kaikki fossiilista. Malmien metallipitoisuudet heikkenevät koko ajan, joka tarkoittaa, että maata pitää siirtää enemmän ja rikastus on kalliimpaa jokaista marginaalitonnia kohden.

VW on verrannut Golfia ja vastaavan kokoista pienehköllä akulla varustettua akkuautoa ja todennut, että keskimääräisellä Eurooppalaisella sähköntuotannolla, polttomoottoriautolla kestää 7-8 vuotta saavuttaa sähköauton tuotannon ja sähkönkäytön CO2 päästöt. Suurella akulla akkuauto on CO2 mielessä huonompi kuin ICE pitkälle toistakymmentä vuotta. ICE auto on pääosin terästä, kun taas vaikka Teslan kori on painonsäästösyistä alumiinia, jonka tuottaminen on erittäin energiaintensiivistä. Pienellä akkukäyttöisellä autolla voidaan saavuttaa jonkun verran säästöjä CO2 päästöissä auton elinkaaren aikana. Arviot pyörivät 5-20% haarukassa.

ICE CO2 päästöt on helppo laskea, mutta akkuEV:n osalta tämä on tuotantoketjusta johtuen vaikeampaa. Yleisesti voidaan todeta, että datassa on vinouma tai harha vähätellä akkujen ja muiden metallien tuotannosta aiheutuvia päästöjä.

Samalla kannattaa muistaa, että Kiina on maailman merkittävin metallien rikastaja, ja tämä kaikki tehdään hiilivoimalla ja pidemmässä juoksussa tilanne on geopoliittisesti kestämätön. Metallien saatavuudessa on myös kaivosongelma. Nykyinen kapasiteetti mukaanlukien tunnetut uudet kaivoshankkeet eivät yksinkertaisesti kykene tuottamaan tarvittavaa määrää kuparia ja muita metalleja liikenteen sähköistämiseen sekä aurinkopanelien ja tuulivoimaloiden tuottamiseen. IEA:n mukaa uuden kaivoksen tuominen markkinoille kestää keskimäärin 16 vuotta ja länsimaat, Pohjois-Amerikka ja Eurooppa, ovat olleet vihamielisiä uusia kaivoshankkeita kohtaan.

Suosittelen tutustumaan Mark P. Mills:in tuotantoon.