Kuinka suuret palkat ovat tekniikan alan tutkijoilla yliopistossa. DI-tasollahan se on huono, mutta eikös tekniikan tohtoriksi väittelelleillä jo kohtalainen.
TUTKIJANPALKAT TEKNISELLÄ ALALLA
_____
72762
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kannattaa katsella eri korkeakoulujen työpaikkailmoituksissa olevia palkkaluokkia, jos kiinnostaa. Palkka on varmasti kohtuullinen DI-tason tutkijoiden palkkoihin verrattuna, mutta ei mitenkään erikoinen verrattuna teollisuuden puolella työskenteleviin DIppeihin. Lisäbonuksena useimmat virat korkeakouluissa ovat (varsinaisia professoreita lukuunottamatta) määräaikaisia...
Nimenomaan professorit ovat aina määräaikaisia
"Nimenomaan professorit ovat aina määräaikaisia "
Professoreja palkataan toki myös ma. professorin (ma. määräaikainen) nimikkeellä, mutta varsinaiset professorit ovat kyllä vakituisia. Assistentit ja tutkijat ovat käytännössä kaikki määräaikaisia. Näin homma menee ainakin Otaniemessä.
Palkat riippuvat vähän yliopistosta, mutta ainakin Helsingin ulkopuolella maisterin alkupalkka jää usein alle 2000 euron. Tohtorinkin palkka voi heti väitöksen jälkeen olla heikoimmillaan alle 2500 euroa. Ehkä tekniikan puolella asiat ovat vähän paremmin, mutta tuskin paljoa.
Ilman proffan virkaa yliopistolla on hankala tienata paljonkaan yli 3000 euroa kuussa. Ja käytännössä kaikki yliopiston uudet työsuhteet ovat nykyisin määräaikaisia.
Kuinka kova kilpailu tutkijan viroista teknisellä puolella on. Koska teollisuus kuitenkin houkuttelee DI:tä isoilla palkoillaan, niin veikkaisin ettei kovin kova.
Ja jos kilpailua ei juuri ole, määräaikaisuudesta ei ole haittaa, kun luvassa on kuitenkin todennäköisesti uusi pätkä.
Jos suorittaa maisterin (tai DI:n) tutkinnon kunnialla läpi, niin ei töihin pääsy yliopistolle vaikeaa ole. Käytännössä kaikkien maistereiden oletetaan tekevän väitöskirjaa joko päätyönään tai muun tutkimuksen ohella, joten "väitöskirjakyvyttömänä" pidettyjä maistereita ei mielellään palkata.
Väitöksen jälkeen yliopistolle työllistyminen voi olla vaikeampaa kuin ennen väitöstä. Rahoitus toimii sillä periaatteella, että yliopiston budjetista maksetaan opetushenkilökunnan (proffat, assarit, lehtorit...) palkat, mutta täysipäiväistä tutkimusta tekevien rahoitus hankitaan muualta. Varsinaisia vakituisia virkoja tutkijoille (jotka eivät samalla opeta) ei siis juurikaan ole olemassa, vaan palkat maksetaan erilaisten projektirahoitusten avulla. Toisin sanoen jos Tekes antaa rahoituksen kahden vuoden tutkimukseen, tutkija palkataan kahdeksi vuodeksi. Jos uutta projektia ei tule, myöskään työt ei jatku.
Uuden projektin tuleminen on paljon kiinni henkilökemiasta. Koska kaikki ovat määräaikaisia, esimiehen ei ikinä tarvitse erottaa ketään. Riittää kun ei palkkaa uudestaan. Varttuneempana tutkijana työpaikka on taas kiinni paljolti siitä miten hyvin osaa itse hankkia rahoitusta. Nykyisessä tilanteessa luonnontieteiden ja tekniikan tutkimukseen on saatavilla varsin reilusti rahaa, joten ei niistä tutkijan paikosta ollenkaan niin kova kilpailu ole, kuin esimerkiksi humanisteilla.
Noin summauksena voi sanoa, että jos tutkijan ura kiinnostaa, niin yliopistolla on hieman vaikeaa toimia pidemmän päälle pelkissä tutkimustehtävissä ilman opetusvelvollisuutta. Tilanne on tosin ehkä muuttumassa, sillä nykyisin yliopistot perustavat erillisiä tutkimusyksiköitä tekemään yhteistyötä teollisuuden kanssa, ja toisaalta myös yliopistojen virkarakennetta ollaan muuttamassa. Siitä mikä tilanne on kymmenen vuoden päästä on vaikea sanoa mitään.
Kyllä tekniikan puolella tienaa.
Olen jatko-opiskelija (en vielä väitellyt) kuukausipalkka noin 2900 eur plus opetuslisät. Viime vuonna palkaksi muodostui keskimäärin 3200 euroa /kk Tämän lisäksi satuin saamaan noin 8500 euroa verotonta apurahaa. Että mielestäni ihan ok.