KA-Lervo ja TIR kilvet

Patanokka lb76 kaanialla lervo ajoi paskat kolitsissa ympäri suomen aikoinaan.Kylän pastorin auto hyytyi tienlaitaan ja Lervo, tuo armoitettu rahdin kairari, saatanallinen aju sonni ja kelmi, otti pastorin kyytiinsä, kun oli kylälle päin muutoinkin kuormia ja lasteja kelekkomassa kanikallaan. Kesken matkan pastori rohkaisi mielensä ja sanoi ääni väristen hieman häpeissään: "voisiko arvon rekka-mies puhaltaa lämmintä sinne kolitsi housuun, kun olisi niin mukava nähdä ja kuulla tuo yleisin tapa rekkapiireistä". Lervo siihen tuo turhapuromainen virne naamallaan, että " no mikä jottei" ja antoi suolen tulla typötyhjäksi brojosta, eli sontuulista kovalla paineella ja äänellä kolitsihousujen uumeniin. Kyllä oli pastorilla onnellinen hymy suussa, kun laskeutui kirkon pihalla alen Lervon kanikan hytästä

K.A.lervo oli viettänyt erityisen rankan aju viikon eli ajanut sm300:lle yhden hiata kuorman kolmen kilometrin päässä asuvalle kaverille ja vietti ansaittua viikkolepoa Protestiolan seompaarilla pöydässä sammuneena. Lervoa ei olisi hereille saanut edes pillastunut biisonilaumakaan, mutta kun Kiljukassu saapui huoltamolle F12 kaniallaan ja jätti sen pihaan lonksottomaan joutokäyntiä, sinistä savua pystypiipusta tuprutellen niin Lervo heräsi, nosti päänsä pöydästä ja avasi punertavat mullibiison silmänsä ja tuijotti kolme sekuntia Kaliahessun kaania jonka putkesta tuli sininen savu ja LERVO huusi mylvimällä "PAAVI ON VALITTU" ! Ja "kops" vaan kuului kun Lervon pää kopsahti pöytään takas!

Vanhoja ei saisi muistella, sitä nyrkillä silmään joka muistelee. Mutta isomummini tuossa kertoili hassun Lervokaskun menneiltä ajoilta kun ajot olivat ajoja ja ajoissa ajettii ajua ajamalla. Ajumiehet oli karvapersseniiloja eikä mitään turhapuroja virne pärställään kuten nykyään. No, Lervo oli sitten eläintarhassa ja siellä muu yleisö pelästyi ja huusi paniikissa "PAVIAANI ON IRTI, PAVIAANI ON IRTI!!!" Pian tuli henkilökunta ja laittoi Lervon häkkiin kun tuota mullikonnaa paviaaniksi luulivat. Kauan sai Kiljukassukin selitellä, johtuiko sitten hemmetinmoisesta pöhnästä, että sai Lervon vapaaksi. Kaikkea sattuu, ainakin Lervolle. Lervo itse ei tapauksesta paljoa muista kun oli niin jumalattomassa tuubassa, kuten aina....

Lervo kerran lähti tuurauskeikalle pariisiin polarexpressin aikaan minun 88-volvolla. Hallin pihasta lähtiessä peruutti tyttären kissan yli mutta ei se haitannut. Paska hiirikissa olikin. Naurettiin vain koska ainahan sitä sattuu kaikkea. Vantaalla olis ollut lastaus ja oletin että lastasikin kuorman kun siihen aikaa kepsiseurantavehkeitä ollut. Kolme viikkoa myöhemmin soitti sompasaaren satamaportin vahti että tuo auto pitäisi jo siirtää pois, kolme viikkoa kuitenkin seisonut tuossa. Lervohan oli jättänyt lastaamatta kuorman, ajanut suoraan rantaan ja laivan lähtöä odotellessa lähtenyt kallioon päiväkaljalle. Vähän vain venähti mutta sitä sattuu. Siksi sitä ei enää kotikirkon varjosta ole enää kauemmas päästetty.

LERVO NYLKYTTI RAHTI AISALLAAN KASSATYTTÖÖ VESSAS NII ROVASTI KYSY "MITÄS TOUHAATTE"? NII LERVO HUUSI "JUMALAUTA, PUTSATAAN KAANIAN ÖLJYLINKOO"!!!
AUNE-MUMMA JA KALIA-HESE NAURO PAARISSA IHAN KÄPPYRÄSSÄ!!!

Päntälän SEOlla vuosina 1979-1986 pyöritettiin Lervo kerhua, jäseninä Kalija-Hessu, kiliju-Kassu, KA-lervo, ja Kassu. Aune mumman lisäksi paarilla hääräili Ratto-raija. Lervo antoi aina kolitsille lämpimäisiä kun kerho kokoontui. Oi noita menneitä aikoja...Takajunttilan SEOlla puhuivat jo 80- ja 90-lukujen vaihteessa ja siinä välissä, että sillä kylällä on joka toisessa torpassa samalla silmien välillä ja yhtä pitkällä ajumullin peräpään uralla varustettuja jälkikasvuja, mitä itse Lervolla on. Lervo ei ole myöntänyt isyyttä yhteenkään kyseiseen olentoon, mutta sen tokaisi - eineslihapullan hajuisen suoliesiripun laskiessaan - että äiti hän ei ainakaan ole noille edellä mainituille. Tarkempisilmäiset huomasivat tutun turhapuromaisen virneen taustalta, että Lervolla saattoi olla asian kanssa muutakin tekemistä. Kovin olivat nimittäin koiran paskoiksi kookkaita ne läjät mitä isännät tonteiltaan löysivät 9kk sen jälkeen kun pennut olivat pieraisseet ensimmäiset sävelensä synnärillä. Eikä pelkästään se silmien väli, mutta sama ominaishaju ja ajomullimainen lievä etukenoinen asento mitä huhutulla siementäjällä! On se vaan kertakaikkiaan ja eittämättä eräs ja yksi aikamme hahmoista!