Miksi, te miehet, ette tukeneet kipeän eron kokenutta aasialaisäitiä hänen vaikeassa tilanteessa?

"Päätöksessään oikeus piti tekojen syynä Fun voimakasta ahdistusta. Pariskunta oli eronnut ja aiemmin keväällä pidetyssä huoltajuusoikeudenkäynnissä oikeus oli määrännyt kaksostyttäret isälle ja pikkupojan äidille.

Oikeuden mukaan Fu jäi elämään kielitaidottomana vieraaseen yhteiskuntaan ilman turvaverkostoa, tyttäristään erotettuna ja entisen puolisonsa sekä tämän sukulaisten jättämänä. Myös hänen taiwanilainen sukunsa halveksui häntä."

https://www.iltalehti.fi/espoo/a/200809298344486

Ajatelkaa, että yksi pieni kuuntelu, kosketus, halaus ja ymmärtäminen olisi voinut pelastaa nuo kaikki kolme lasta! Tuolla tyhjään pudonneella naisella ei ollut ketään, joka olisi istunut viereen ja tarttunut häntä kädestä. Kosketuksen ei olisi tarvinnut antaa voimaa kuin kädestä pitämiseen, kädestä pitämisen vieressä istumiseen ja vieressä istumisen puhumiseen...

Olisitko sinä uskaltanut auttaa häntä, jos olisit tiennyt tilanteen? Onko nykymiehissä enää sellaista tukea ja turvaa elämän kriiseissä vai väistättekö ikäviä tilanteita? Mitkään rangaistukset eivät noita lapsia enää pelasta.