Olen tosi pahassa tilanteessa, takana pitkä avioliitto, vai onko se kuitenkaan takana.Lapsia kaksin kappalein, ei enää ihan pieniä, teinejä.
Olen tavannut itseäni aika paljon nuoremman naisen, joka on rakastunut minuun ja minä häneen,olemme viettäneet ihania hetkiä toistemme seurassa, hänellä ei ole lapsia ei ole koskaan ollut naimisissa.Haluaisin hänet omakseni,toisaalta ei olisi voimia erota entisestäkään.
Teen kummin tahansa joku aina kärsii..
Että osaakin elämä olla joskus vaikeaa.
Olen tavannut itseäni aika paljon nuoremman naisen, joka on rakastunut minuun ja minä häneen,olemme viettäneet ihania hetkiä toistemme seurassa, hänellä ei ole lapsia ei ole koskaan ollut naimisissa.Haluaisin hänet omakseni,toisaalta ei olisi voimia erota entisestäkään.
Teen kummin tahansa joku aina kärsii..
Että osaakin elämä olla joskus vaikeaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
..että pidät vaimosi..ainakin helpompaa.Miksi edes ryhdyit suhteeseen sen toisen naisen kanssa,jos kerta sinulla ja vaimollasi meni/menee hyvin..?!
En kehoita pitämään salasuhdetta. se osoittaa Sinun olevan pelkuri, kun et uskalla päättää tai laittaa pistettä asialle.
Ruoho on vihreämpää aina aidan toisella puolella. Itsekin rakastuin tulisesti toiseen mieheen(ja mies minuun) kun seurustelin(seurustelen yhä) Ymmärsin jättää sen katsekontakti/ystävä tasolle ja nyt tajusin mitä olisin menettänyt jos olisin mieheni sen toisen vuoksi jättänyt.
meillä on ongelmamme mutta haluan yrittää selvittää ne ja erota niin, ettei siihen liity kolmatta osapuolta
Tiedän, tuo on vaikea tilanne, yleensä silloin korostuu vielä puolison viat jne. Toivotan voimia Sinulle, ja mitä ikinä päätätkään, päätä se ajoissa, ja pidä kiinni päätöksestäsi. Loppujen lopuksi vain Sinä tiedät mitä haluat. Meillä on vain yksi elämä joten eletään se täysillä.
Välillä oman onnensa saavuttamiseen pitää olla hieman itsekäs. joka tapauksessa päätös loukkaa jotain.
En tietenkään osaa puolestasi päättää, mitä kannattaisi tehdä tai kumpi valita. En halua edes neuvoa. Tärkeintä on kuitenkin se, että olet rehellinen itsellesi, vaimollesi ja "tyttöystävällesi". Pakota itsesi tekemään päätös mahdollisimman nopeasti, jos jatkat näin satutat kaikkia osapuolia enemmän. Minulle oli ainakin helpompi hyväksyä jättäminen kuin se, että mieheni oli pettänyt minua avioliittomme monta pitkää vuotta. Siinä tunsi olonsa niin rikkinäiseksi, ettei tiennyt miten jatkaa. Toivonkin sinulle kaikkea hyvää ja voimia tehdä tämä vaikea päätös. Myös lapset ansaitsevat isän, johon he voivat luottaa ja jonka sanoja ei tarvitse epäillä. (Miten kävisi jos jäisit kiinni "rysän päältä" tai vuosien kuluttua.)
Mulla oli hiukka vastaava tilanne. Ainut ero oli se että mun tunne tähän ihastukseeni oli yksipuolinen! ;-) Eli mä olisin ollut valmis mihin vaan, mutta sain kylmää vettä niskaan. Se oli ehkä ihan hyvä. Silti heräsin siinä miettimään nykyistä liittoani (15 v. yhdessä) ja nyt harkitsen vakavasti asumuseroa. Kaksi lasta meilläkin, joten eipä ole ihan yksinkertaista. Mutta jos tuntee kuivuvansa suhteessa kasaan, niin...
Sulla on toisaalta "parempi" ja toisaalta vaikeampi tilanne kuin mulla, että voit aidosti valita kahden eri suhteen välillä. En osaa neuvoa, mutta kuuntele sydäntäsi harkiten. Jos joku tunne pysyy samana kuukaudesta ja vuodesta toiseen, se on todennäköisesti se oikea tunne.
Mitä sulle tapahtu, "kylmää vettä niskaan" ????
Voin todellakin valita kahden väliltä, siinä se suurin pulma, rakastan kait molempia. Ikäeroa en sillai pelkää, eikä rahalla ole mitään tekemistä tämän jutun kanssa, sitä ei nimittäin ole meillä kummallakaan..
Kiitän kuitenkin kaikkia jotka ovat jotenkin kommentoineet, ratkaisu on syntymässä kyllä aivan pian..
Sama tilanne itsellä viime kesänä.. Tosin olin se nuorempi naispuolinen osallinen. Mies ei ikinä luvannutkaan mitään (eikä meidän todellakaan pitänyt rakastua!!). Hän valitsi perheensä (eritoten lasten takia), mutta ei pystynyt lopettamaan yhteydenpitoa minuun, enkä minä häneen (ei kylläkään nähty enää). Puoli vuotta kului molempien kannalta erittäin raastavassa tilanteessa kunnes sain tarpeekseni. Muutaman kuukauden hiljaisuus helpotti, mutta edelleenkään ei onnistu yhteydenpito ystävänä. Eli mitä tahansa valitsekin, seiso kybällä valintasi takana. Rohkeutta =)
Sinähän voit miettiä asiaa vaikka kuinkapäin.Se ei siitä muutu ja ihmisiä et voi muuttaa..Joten tee ratkaisu hyvä mies,muuten voit menettää heidät molemmat!!
Jos lapsesei ovat jo teinejä,ei tapaamis- ja elatusasiat varmaan ylivoimaisia?Kysymys onkin..rakastatko vielä vaimoasi,jos et niin helpotus se on hänellekin kun saa vapauden.Ja ehkä ansaitsemansa rakkauden ja uskollisuuden uudelta mieheltä.
Jos toinen nainen on kovin nuori ja lapseton,miksi hän on kanssasi..rakkaudestako vain vai..kieltämättä käy mielessä raha?
Oikeassa olet että joku kärsii jo nyt..mietippä kuka!
Tee niin kuin sydän sanoo, satutat kuitenkin jotain.