Tekniikan Maailma tutki asiaa ja totesi sähköauton kotilatausaseman perusasennettuna maksavan noin 1500 euroa. Tähän hintaan ei kuitenkaan kuulu sulaketaulun muutostyöt, joita mahdollisesti tarvitaan.
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/6b-2023/sahkoauton-latauspiste-kotiin-maksaa-noin-1-500-e-esittelyssa-7-vaihtoehtoa/
Moni Santanderin rahoilla sähköauton ostava unohtaa tämän melko kalliin investoinnin, joka vastaa 3-4 auton osamaksuerää. Kotilatausasema on kuitenkin pakollinen turvallisuusvaruste, jossa ei pidä mennä pihistelemään. Yksi yleinen ja äärimmäisen vaarallinen harhaluulo on, että sähköautoa voi huoletta ladata normaalista pistorasiasta kannettavalla latauslaitteella.
https://nordicplug.fi/blogs/sahkoautot-ja-lataaminen-blogi/lataaminen-kodin-pistorasiasta-ei-turvallista
Esimerkiksi Motiva suositteleekin hyvin vahvasti, että jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla yksi sähköauton lataamiseen soveltuva pistoke, jopa silloin, jos isäntäväki ei edes omista sähköautoa.
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/energiatehokas_taloyhtio/sahkoautojen_lataus_taloyhtiossa/turvallinen_lataus_kotitalouspistorasiasta
Kalliita lisäinvestointeja on siis tulossa, vaikka ei edes omistaisi sähköautoa, saati sellaista koskaan edes hankkisi. Sähkökiimaiset on pakko saada pian kuriin.
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/6b-2023/sahkoauton-latauspiste-kotiin-maksaa-noin-1-500-e-esittelyssa-7-vaihtoehtoa/
Moni Santanderin rahoilla sähköauton ostava unohtaa tämän melko kalliin investoinnin, joka vastaa 3-4 auton osamaksuerää. Kotilatausasema on kuitenkin pakollinen turvallisuusvaruste, jossa ei pidä mennä pihistelemään. Yksi yleinen ja äärimmäisen vaarallinen harhaluulo on, että sähköautoa voi huoletta ladata normaalista pistorasiasta kannettavalla latauslaitteella.
https://nordicplug.fi/blogs/sahkoautot-ja-lataaminen-blogi/lataaminen-kodin-pistorasiasta-ei-turvallista
Esimerkiksi Motiva suositteleekin hyvin vahvasti, että jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla yksi sähköauton lataamiseen soveltuva pistoke, jopa silloin, jos isäntäväki ei edes omista sähköautoa.
https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/energiatehokas_taloyhtio/sahkoautojen_lataus_taloyhtiossa/turvallinen_lataus_kotitalouspistorasiasta
Kalliita lisäinvestointeja on siis tulossa, vaikka ei edes omistaisi sähköautoa, saati sellaista koskaan edes hankkisi. Sähkökiimaiset on pakko saada pian kuriin.
Vastaukset 22
Vanhimmat
60.000km
RAV
6.0 litraa / 100km = 600x6x1,8 =6.500€
Huollot x 4 = 1800€
Yht 8.300€
Enyaq
20 kWh/100km x 600 x 10snt/kWh = 1.200€
2v tarkastus 180€
Yht 1.380€
8.300- 1.380 on noin 7.000
Kertaluonteinen maksu. Alle 300.
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/732125/Tietoset-eLOAD-sahkoauton-latauslaite-CEE-11-kW-Type2
Jos rakentaa kiinteän aseman joka maksaa pari sataa enemmän niin se nostaa kiinteistösi arvoa. Ei tietenkään paljon mutta joka tapauksessa tässä puhutaan aivan pilipalirahoista jotka tarvii maksaa vain kerran.
Törkeää laittaa tuollainen tilausta edellyttävä lehden linkki ilman laajempaa referointia.
Jatkuvaa jopa 16 A kuormaa kestäväksi pistorasiaksi vaihto ei maksa maltaita (sähköalan ammattilaisen työtä) ja silloin voi käyttää hidaslatausta huolettomammin.
Pikkurahoja tuollainen tonnin kertamaksu. Polttiskuski maksaa satasen joka tankkauksesta kehdosta hautaan.
Kyllä se kertamaksu on kaikkinensa ennemminkin 2000 e kuin 1000 e. Se vastaa helposti kolmea osamaksulla ostetun uuden sähköauton kuukausierää. Monelle tämä tulee suurena yllätyksenä ja ei siinä montaa kuukautta tarvitsekaan odotella voutia hakemaan sähköauto pois.
Mulla tuon laturin maksoi työnantaja.
Makso 400€laite ja sähkäri asensi vain piuhan voimapistorasian paikalle niin takuukin voimassa,hyvin pelittää
Jos 1500 € on iso raha, ei silloin kuulu jokkoon jolle sähköauton ostamien olisi realistinen mahdollisuus.
Ei taida TM tuntea pihejä sähköautoilijoita.
"Useimmat pärjäävät 11 kW:n latausasemalla" .
Minun 11kW:n kotilatausasema maksoi kokonaiset 395€. Talossa oli valmiina 3×16A voimavirtapistorasia vikavirtasuojauksella, joten töpseli seinään ja latausasema oli valmis. Nyt on ladattu sähköautoa pörssisähköllä toista vuotta ilman pienintäkään ongelmaa.
Kannattaa kysyä vakuutusyhtiöltä korvaako kotivakuutus jos tulee auton latauksen aiheuttama sähköpalo. Asiaa ei taatusti auta, jos ei ole ammattilaisella tarkastuttanut kytkentöjä ennen käyttöönottoa. Samoin vakuutus ei korvaa jos käytetyssä laturissa ei ole CE-merkintää. Moni sähkötero ostaa Ali Babasta tai Ebaystä halvan laturin ja on ihmeissään kun koko omaisuus palaa tuhkaksi ja vakuutusyhtiö ei korvaakaan.
Onnittelut talon sähkösuunnittelijalle/rakennuttajalle.
Jos autokatoksessa on jo valmiina voimarasia, ei mitään kytkentöjä erikseen tarvitse tehdä koska sen voimarasian kytkennät on tarkastettu sen rasian asennuksen yhteydessä.
Tuollainen voimarasiaan kytkettävä liikuteltava latauslaite on oiva peli, kun sen voi ottaa mukaan myös reissuun niin voi latailla voimarasioista. Esim. itse monesti latailen keikkatöissä eri asiakkailla (luvan kanssa).
Eihän kukaan ajatteluun kykenevä osta mitään laturia jolla ei ole hyväksyntää ja virallinen sähköasentaja tietenkin ne asentaa.
Hauskoja nämä sähköautokateellisen avaukset joita hän tehtailee useita päivittäin.
Sähköauton latauspiste on kuin auton lisävaruste, tosin riittää kun sellaisen kerran hankkii, niin se riittää pitkälle tulevaisuuteen.
Hauskinta tässä on työsuhdeautoilijat joiden latauspisteen maksaa useimmiten työnantaja ja se on silloin työnantajan omaisuutta, eli siitä ei tule autoilijalle lisäkuluja ja tämä aiheuttaa varmasti avaajalle vain lisää kateuden aihetta, hihii!
Jopa Tori.fi:ssä on myynnissä useita vikaantuneita latausasemia tälläkin hetkellä kyläseppien korjattavaksi. Lisäksi latausasemat ovat liitinkohtaisia. Täysin ylivertainen ja ensiluokkaisen toimintavarma ChaDeMo alkaa jo katoamaan ja uutta liitäntää pukkaa koko ajan markkinoille. Uudet versiot ovat toinen toistaan huonompia. Jos olisi pakko siirtyä patterileluun, olisi ChaDeMo ehdoton valintakriteeri. Mutta joka tapauksessa pitää kohta olla viisi erilaista laturia kerrostalon pihalla että kaikkia autoja voi ladata.
Jep, aika näyttää mutta vähän skeptisesti suhtaudun siihen että niinköhän nuo halvat 300-400 euron laturit vielä toimii 10 tai 15 vuoden päästä, tyypillisesti halvalla kun ei saa hyvää.
Taloyhtiöiden kannattaa investoida latausmahdollisuuteen, sillä se nostaa yhtiön arvostusta ja siten asuntojen hintoja, eli maksaa itsensä takaisin ja jopa enemmän mitä siihen panostettiin.
Hauskaa vai mitä, sähköautokateellinen?
Onhan se selvää jos ostaa 40 000 - 100 000 euroa maksavan sähköauton, niin 1500 euron latauslaite on kynnyskysymys. Tosin 500 eurollakin saa suurimalle osaa riittävän laitteen asennettuna.
Onkos se motivaattori suositellut mitään määriä säilyttää polttoaineita fossiilikäyttöisten ajoneuvojen "lataamista" varten kotioloissa.
Alvitonta dieseliä tuollaiset 1700 litraa tällä hetkellä.
Kalliimpia kilometrejä joka tapauksessa kuin sähköautolla.
Pörssisähkö on yöllä melkein ilmaista.
Jos näyttää siltä että maailma romahtaa niin pystytän pihaan tuulivoimalan ja olen täysin omavarainen.
Kun maailma kaatuu niin ensimmäisenä loppuu fossiilisten jakelu, ja parin vuoden päästä se säilötty bensa on käyttökelvotonta. Diesel kai säilyy pidempään mutta jossain vaiheessa sekin menee kelvottomaksi.
Kotivoimala jauhaa sähköä loputtomiin.
Kauppalehti kokeili ajaa saman talvilomamatkan täyssähköautolla ja lataushybridillä. Sähköön ja polttoaineeseen meni molemmilla vehkeillä sama määrä euroja.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tallaiset-ovat-talvisen-autolomamatkan-energiakulut-mercedeksen-uudella-e-sarjan-lataushybridilla-ja-eqe-sahkoautolla/bbcf1387-963d-498c-9f5a-288c406a407a
Ei polttomoottorit ole häviämässä minnekään. Lentoliikenne tulee jatkossakin käyttämään hiilivetyjä, samoin raskas pyöräkalusto ja laivat. Polttomoottoreita käytetään vielä 100 vuoden kuluttua, vaikka en olekaan väitettäni todistamassa. Polttoaine voi muuttaa muotoaan ja hiilivetyjen osuus alenee.
Akkukäyttöiset EV:t siirtävät päästöt toiseen paikkaan, eivät juuri vähennä niitä. Kaivosteollisuus käyttää tällä hetkellä 40% teollisesta energiasta, joka on kaikki fossiilista. Malmien metallipitoisuudet heikkenevät koko ajan, joka tarkoittaa, että maata pitää siirtää enemmän ja rikastus on kalliimpaa jokaista marginaalitonnia kohden.
VW on verrannut Golfia ja vastaavan kokoista pienehköllä akulla varustettua akkuautoa ja todennut, että keskimääräisellä Eurooppalaisella sähköntuotannolla, polttomoottoriautolla kestää 7-8 vuotta saavuttaa sähköauton tuotannon ja sähkönkäytön CO2 päästöt. Suurella akulla akkuauto on CO2 mielessä huonompi kuin ICE pitkälle toistakymmentä vuotta. ICE auto on pääosin terästä, kun taas vaikka Teslan kori on painonsäästösyistä alumiinia, jonka tuottaminen on erittäin energiaintensiivistä. Pienellä akkukäyttöisellä autolla voidaan saavuttaa jonkun verran säästöjä CO2 päästöissä auton elinkaaren aikana. Arviot pyörivät 5-20% haarukassa.
ICE CO2 päästöt on helppo laskea, mutta akkuEV:n osalta tämä on tuotantoketjusta johtuen vaikeampaa. Yleisesti voidaan todeta, että datassa on vinouma tai harha vähätellä akkujen ja muiden metallien tuotannosta aiheutuvia päästöjä.
Rakennusteollisuus on tällä hetkellä maailman suurin kuparin käyttäjä, mutta poliitikkojen kaavailemat toimenpiteet muuttavat tämän siten, että autoteollisuudesta tulee suurin kuparin ja monien muiden metallien käyttäjä.
Mutta, metallien saatavuudessa on kaivosongelma. Metalleja on maaperässä, mutta nykyinen kaivoskapasiteetti mukaanlukien tunnetut uudet kaivoshankkeet eivät yksinkertaisesti kykene tuottamaan tarvittavaa määrää kuparia ja muita metalleja liikenteen sähköistämiseen sekä aurinkopanelien ja tuulivoimaloiden tarpeisiin. IEA:n mukaan uuden kaivoksen tuominen markkinoille kestää keskimäärin 16 vuotta ja länsimaat, Pohjois-Amerikka ja Eurooppa, ovat olleet vihamielisiä uusia kaivoshankkeita kohtaan. Jos jatkamme akkujen, aurinkopanelien ja tuulivoimaloiden tukemista verovaroilla, metallien kysyntä tulee ylittämään tarjonnan ja hinnat nousevat merkittävästi lähivuosina. Suurin osa akkukäyttöisen EV:n hinnasta on akuissa, eli ei tarvitse olla ekonomisti ymmärtääkseen mitä tästä seuraa.
S&P:llä on hyvä raportti kuparista: The Future of Copper: Will the looming supply gap short-circuit the energy transition?
https://cdn.ihsmarkit.com/www/pdf/0722/The-Future-of-Copper_Full-Report_14July2022.pdf
Kannattaa myös muistaa, että Kiina on maailman merkittävin metallien rikastaja ja tämä kaikki tehdään pääosin hiilivoimalla. Kiinan osuus metalleista on kaksi kertaa suurempi kuin OPECin öljyssä. Pidemmässä juoksussa tilanne on geopoliittisesti kestämätön. Kiina on vuodessa rakentanut enemmän uutta hiilivoimalakapasiteettia kuin Britannia koko teollisen historiansa aikana.
Saksa on käyttänyt yli 500 miljardia "vihreään" siirtymään ja lopputulos on ollut CO2 päästöjen kasvu, sähkön kuluttajahinnan nousu (50 senttiä/kWh) ja energiaintensiivisen teollisuustuotannon hiipuminen. Globaalisti tuotamme enemmän energiaa polttamalla puuta ja muuta biomassaa kuin saamme aurinko- ja tuulivoimasta. Fossiilisten polttoaineiden osuus on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana pudonnut 84 prosenttiin 86 prosentista ja hiilivetyjen absoluuttinen kulutus on kasvanut. Muutosta globaalisti hukatuilla tuhansilla miljardeilla on saatu aikaiseksi kaksi prosenttiyksikköä. Tämä touhu vahingoittaa taloutta ja haittaa ihmisiä paljon enemmän kuin mitkään projektiot maailman lämpenemisestä. The Lancet:in mukaan maailmassa kuolee 9x enemmän ihmisiä kylmään kuin kuumaan. Kaikilla mantereilla, mukaanlukien Afrikka, ihmisiä kuolee enemmän kylmään. Viimeisessä Tiede-lehdessä on mielenkiintoinen artikkeli ihmisen sopeutumisesta kylmään. Siinä todettiin, että levossa olevalle alastomalle ihmiselle ihannelämpötila on 27 astetta.
Jossain vaiheessa energiametallien realiteetit iskevät poliitikkoja kasvoihin kuin märkä rätti ja realiteetit on pakko hyväksyä. ICE autoilla ajetaan vielä pitkään, kaivosteollisuudessa varmaan ainakin seuraavat 100 vuotta.