Apua! Mitä teen? Avomieheni on erittäin "pika-agressiivinen". Ei onneksi minulle(vielä!?), muuta kaikille esim. valtiovallan, tai kaupungin luomille säännöille...Eiks oo hullua!!!
No, eilen olimme eräällä tunnetulla paikkakunnalla Suomessa (en kehtaa kertoa, ettei kukaan tunnistaisi minua, senverran häpeän mieheni käytöstä)ja olimme poislähdössä siellä parkkipaikalta. Mieheni ei ollut huomannut että paikka oli maksullinen, eikä sieltä päässyt pois ilman maksamista.
No, tämä aloitti senpäiväisen huutamisen ja solvaamisen(voi niitä kesätyöntekijöitä!!) Kesti 3 varttia tämä episodi, jota katselin autossa NAAMA PUNAISENA....MIEHENI POJAT MYÖS MUKANA.
Päästiin siitä sitten lähtemään ilman, ilman että maksettiin 2 euroa, mutta mutta.Tämä on ihan kamalaa..
Todetessani, että parkkipaikalle mennessämme näin, että paikka on maksullinen, mieheni sanoi, ettei nähnyt sellaista kylttiä(vaikka se oli 2*2 metriä kooltaan.....
Mies on töissään erittäin rauhallisen ja maltillisen miehen maineessa, mutta vain minä ja perheeni näkevät hänessä nämä "kaikkivaltiaan" piirteet. Häntä ei koske lait, eikä pykälät; ne on muita varten...(välillä toivoisin, että hänet todellakin pidätettäisiin rauhan häiritsemisestä yleisellä paikalla; voisi ehkä rauhoittua, taikka sitten EI)
Jos poliisit pysäyttää hänet, niin huuto alkaa heti. Näin on käynyt monta kertaa...Yksi poliisi oli kerran sanonut hänelle, etten minä sun huutoas pelkää, siitä tämä oli huutanut vielä enemmän...
Ei, ei hän koskaan mitään laitonta ole tehnyt, mutta hän asettaa itsensä ylivertaiseen asemaan, esim. juuri tällaisissa kysymyksissä.
Onko kyseessä jonkinlainen luonnehäiriö, vai mikä? Muut sisaruksensa eivät tällaisia kuumakalleja ole.Auttaisiko psykiatri?
No, eilen olimme eräällä tunnetulla paikkakunnalla Suomessa (en kehtaa kertoa, ettei kukaan tunnistaisi minua, senverran häpeän mieheni käytöstä)ja olimme poislähdössä siellä parkkipaikalta. Mieheni ei ollut huomannut että paikka oli maksullinen, eikä sieltä päässyt pois ilman maksamista.
No, tämä aloitti senpäiväisen huutamisen ja solvaamisen(voi niitä kesätyöntekijöitä!!) Kesti 3 varttia tämä episodi, jota katselin autossa NAAMA PUNAISENA....MIEHENI POJAT MYÖS MUKANA.
Päästiin siitä sitten lähtemään ilman, ilman että maksettiin 2 euroa, mutta mutta.Tämä on ihan kamalaa..
Todetessani, että parkkipaikalle mennessämme näin, että paikka on maksullinen, mieheni sanoi, ettei nähnyt sellaista kylttiä(vaikka se oli 2*2 metriä kooltaan.....
Mies on töissään erittäin rauhallisen ja maltillisen miehen maineessa, mutta vain minä ja perheeni näkevät hänessä nämä "kaikkivaltiaan" piirteet. Häntä ei koske lait, eikä pykälät; ne on muita varten...(välillä toivoisin, että hänet todellakin pidätettäisiin rauhan häiritsemisestä yleisellä paikalla; voisi ehkä rauhoittua, taikka sitten EI)
Jos poliisit pysäyttää hänet, niin huuto alkaa heti. Näin on käynyt monta kertaa...Yksi poliisi oli kerran sanonut hänelle, etten minä sun huutoas pelkää, siitä tämä oli huutanut vielä enemmän...
Ei, ei hän koskaan mitään laitonta ole tehnyt, mutta hän asettaa itsensä ylivertaiseen asemaan, esim. juuri tällaisissa kysymyksissä.
Onko kyseessä jonkinlainen luonnehäiriö, vai mikä? Muut sisaruksensa eivät tällaisia kuumakalleja ole.Auttaisiko psykiatri?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Ompas miehesi tosiaan agressiivinen. Kävi mielessä että pitäisiköhän sen käydä psykiatrilla tuon agressionsa vuoksi. Varmasti juontuu jostain syvemmältä tuo sen agressiivisuus. Tai sitten se on yksinkertaisesti vaan niin pahapäinen,että se olettaa aina olevansa oikeassa ja muut väärässä.
kovin paljon jos joskus hieman vastustaakin kaiken maailman byrokratiaa ja heidän määräyksiään
koska kyllä niitä on liikaakin maassamme ja lisää tulee ikävä kyllä koska suomihan on tunnetusti monien kieltojen maa.
Itsekin koitan sopivan joustavasti "vastustaa" ja luovia niiden määräysten ja kieltojen joukossa.
Suosittelisin Sinullekin jotta hieman ymmärtäisit itsekin koska ilmeisesti hän vain puolustaa omia etujaan koska ei niitä kukaan muukaan puolusta, kuten sanonta "kukas sen kissan hännän nostaa ellei kissa itse" pitänee tässäkin jotenkin paikkansa.
Jaksamista vain "ongelmasi kanssa" ja hyvää kesää.
"Suosittelisin Sinullekin jotta hieman ymmärtäisit itsekin koska ilmeisesti hän vain puolustaa omia etujaan "
Jos joku huutaa 45 minuuttia kahden euron takia, on hän mielestäni sairas. On aivan sama, mistä syystä tuo kaksi euroa on mennyt, mutta 45 minuuttia huutamista on kyllä jo täysin yliampuvaa. Lisäksi byrokratiaa voi vastustaa asiallisestikin. Vastalause menee usein helpommin perillekin, jos sitä huuda naama punaisena kuin apina.
Minut vaimo taas jätti, koska en puolustanut oikeuksiani, ja olen aina antanut tosi helposti periksi, vaikka olisin oikeassa. Viimeinen pisara vaimolleni oli, että bussikuski veloitti ylimääräiset 2 euroa, enkä minä ole tehnyt mitään. Minusta taas oli turhaa huutaa parin euron takia jonossa, joten maksoin uudestaan.
Joten tällaista täällä.
Jos kaikilla olisi tuollainen asenne, tämä yhteiskunta vajoaisi jonnekin Pakistanin tasolle.
Jos kaikki suostuisivat kaikkiin ehtoihin, niin sinäkin asuisit nyt kommunistisessa tasavallassa, ja tekisit 12 tunnin työpäiviä nälkäpalkalla.
Jos sinä maanomistajan päättäisit pistää parkkitalon pystyyn, olisit varmaan todella tyytyväinen, kun kaltaisesi byrokratian vastustajat päättäisivät käyttää parkkitaloasi ilmaiseksi, koska "byrokratiaa kuuluu vastustaa".
Mitä helvetin byrokratiaa on parkkimaksuissa? Ja jos ei parkkimaksuja olisi, ihmiset seisottaisivat autoja kellon ympäri parhailla paikoilla, ja siitäpä vasta nämä byrokratian vastustajat huutaisivatkin, kun ei perkele edes parkkipaikkoja järjestetä.
Ehkä hän ei ole nähnyt sitä merkkiä, ehkä se oli huonossa paikassa. Olisiko hän vallin tämän parkkipaikan, jos olisi tiennyt sen maksulliseksi? Tämä on vain yksittäinen tapaus.
Itsekin kun muutin Helsinkiin, enkä tiennyt että metrossa tarvitaan lippu laiturillakin, vaikka ei matkustaisikaan, ja sain tarkastusmaksun, kun käytin tunnelia oikotienä Hakaniementorille, välttääkseen seisomista viideissä liikennevaloissa. Kyllä minua silloin harmitti myös, kun en ole tehnyt mielestäni mitään väärä, koko sääntö tuntui niin älyttömältä.
Ja monissa paikossa esimerkiksi poliisi käyttää hyväkseen huonosti sijoitetut liikennemerkit tähytäkseen sakkokiintiöt, ja kyllä se on mielestä myös väärin, vaikken autoa enää omistakaan.
Olen samaa mieltä, mutta minkäs teet.Rakastan miestäni kuitenkin, tämä vain on erittäin kiusallista itselle, kun aina saa hävetä.
Ymmärrystä?! Jos minä ajan ja otan parkin maksulliselta aleelta, olen siitä tietoinen. Näin oli miehenikin, mutta kun se ei sopinut pirtaan sitten mitenkään.....
Saa sitä heitellä byrokratian rattaisiin kapuloita, siinä olen samaa mieltä, mutta ehkä toisella tavalla.
Täytyykö sitten aina puolustaa etujaan vain huutamalla?? Olen itse aina ollut sitä mieltä, että asioilla on aina 2 puolta. Keskustelu auttaa, ja jos ei sopua saa millään niin sit vasta huudetaan. Ajattele nyt vaikka näitä paperiliiton käymiä neuvotteluja, kyllä olisi "neuvotteluhalut" vähissä, jos siellä olisi huudettu pää punaisena..Että tällainen akka täällä.
Ja hyvää kesää myös sinnekkiin....
Eivät ole näköään vielä päässeet sopuratkaisuun ilman huutamista siinä paperiliitossa, heh heh.. Yli kuukauden ovat jo "puhuneet" ilman tulosta.
Itselläni ei ole muna sanoa asiat suoran, joten kostan yleensä "selkäänpuukotuksilla", vasikoimalla, lavastamalla ja kirjoittamalla valitukset henkilön esimiehelle. Yleensä toimii aika hyvin, eikä tarvitse koskaan riidellä, eikä henkilö koskaan saa edes tietää, että se olin minä.
hehe.. siis tuo on kuin meidän isäntä. Ihan samanlainen on mulla kainalossa. Onneksi pikku hiljaa asiat ovat muuttumassa. Poliisit ovat hänen mielestään kyttääviä sikoja jotka voisi kaikki tappaa, oikeastaan kaikki muutkin ihmiset ovat pelkkiä kiusanhenkiä ja aina hänen tiellään vaikeuttamassa elämää. Hänellä on myös ihan omat lait ja asetukset, koska hän on niin ylivertainen. Ihme raivareita saa munkin ukko varsinkin autolla liikkuessa (tiet/parkkipaikat jne.) Muutoin on kuin herran enkeli eikä koskaan mulle huuda tai ärjy. Saati lyö. Vaikka itse kiljuisin kurkkusuorana hänelle.
Kyllä sunkin miehesi tietää että ylireakoi asiaan, mutta hän ei sille mitään voi. Enää. Siksi yrittää kieltää koko asian (ei muka nähnyt kylttiä maksullisuudesta). Luultavasti vain unohti asian ja raivostui kun maksua vaadittiin. Tai sitten hän oli ajatellut, että pääsee jotenkin luistamaan maksusta. Pieni maksu, mutta miehet ovat joskus tämmösiä pienissä asioissa.
Itse en korviani lotkauta miehen mouhuamiselle. Laitan radiota kovemmalle tai teen jotain muuta. Jos mahdollista, poistun jopa paikalta. Eihän minulla ole mitään hävettävää. Mieshän siinä käyttäytyy kuin idiootti ja tekee itsensä naurettavaksi. Lapsillekin on hyvä mainita ettei iskä teille huuda vaan käyttäytyy nyt vähän tyhmästi. Hänen palattuaa yleensä kysyn hetken päästä että "No helpottiko?".
Itse olen myös huomannut semmoisen jutun, että suklaa saa ihmeitä aikaan. Pidän suklaata kassissa ja kun herran naama alkaa kiristyä ja viime ruokailustakin on aikaa, niin otan "välipalaa" esille ja johan herran verensokeri kohoaa ja ilme muuttuu lempeämmäksi. Ja kas, mouhuaminenkin jää pois vaikka "vastoinkäymisiä" tulisikin eteen. Niin uskottomalta kuin se kuullostaa, niin alhainen verensokeri aiheuttaa tuollaisia ylireakointeja miehissä. Pikku asia muuttuu käsittämättömän suureksi ja on pakko karjua. Myös mieheni on huomannut tämän suklaa - ärjyminen syy-yhteyden ja osaa itsekin hakeutua välipalalle, vaikken ole sitä hälle maininnut.
Oletko kysynyt mieheltäsi mielipidettä siihen, että ylireakoiko hän mielestään tilanteessa. Jos hän edes osittain myöntää asian, sinulla on vielä toivoa. Jos hän kieltää jyrkästi asian ja sanoo olevansa oikeassa ja kertoo kesätyöntekijöiden saaneen ansionsa mukaan, olet törmännyt aika häijyyn tyyppiin. Tärkeintä on tehdä hänelle selväksi ettei hyväksy hänen käytöstään, etkä seurustele moukan kanssa. Jos mies ei osaa muuttaa käyttäytymistään, olkoot ilman sun seuraa. Kyllä se ärjy siitä koittaa muuttaa asioihin suhtautumistaan jos susta tykkää.
Olipa mielenkiintoista huomata etten todella ole yksin tämän asian kanssa.Että löytyy muitakin?!
Se verensokeriasia pisti silmään. Avoni on 2tyypin diabeetikko, mutta hän on kuulemma ollut koko ikänsä helposti hermostuva.Voisi tämän makupalan antoa kokeilla...
Kun hän pelästyy, esim. lapsi kompastuu ja loukkaa itsensä, alkaa hermostuminen(ei huutaminen), ja hän pyörii kuvaannollisesti ympyrää, eikä osaa tehdä mitään, ja näitä tällaisia tapauksia on vaikka "huru mykket".
Autolla ajo on meilläkin ollut se agressiivisuuden huipentuma.Milloin mennään oikealta ohi, vilkutetaan valoja, tyytätään, ja vain siksi kun joku uskaltaa hänet ohittaa....(Hänellä oli ennen v:n 1984 mallia oleva vanha auto, jolloin hän käyttäytyi näin. Hän uusi autonsa tänä vuonna, ja nyt on ajamisimago muuttunut; nyt ollaan tilanteissa kuin tilanteissa herrasmiehiä, ja teiden ritareita)Voiko se muuttaa auton vaihto ihmisen ajamistyyliä????Outoa, mutta totta...
Raivoamisepisodin jälkeen hän on erittäin katuva, ja sanoo, ettei saisi hermostua, mutta minkäs sitä luonnolleen voi.Avoni lapset myös häpeävät isänsä käytöstä, mutta hän ei näe käytöksessään mitään vikaa.
Olenkin leikilläni joskus sanonut, että teen joskus samanlaisen kohtauksen pienestä asiasta, niin hänkin saisi maistaa omaa lääkettään.(ei minusta kyllä selvin päin sellaiseen edes olisi) Mutta taitais tulla mulle haukut siitä, mitä hän ei itsessään näe!!
Minulla taas on kuuma vaimo, huutaa ihan pikkuasioista, niin minulle kuin muillekin. Kerran yksi kassaneiti antoi takaisin 20 senttiä vähemmän, niin hän haukkui häntä tyhmäksi blondiksi. Kerran palasi kauppaan, kun vasta kotona huomasi, että suklaarasiasta joka oli 50% alennuksessa veloitettiin koko hinta, itse en jaksaisi tapella vitosen takia. Tai sitten kun oltiin työvoimatoimistossa, ja yksi somaliperhe meni jonon ohi, hän huusi kunnes meidätkin päästettiin. Myös hän kirjoittaa valituksia kaikenlaisista pikkuasioista, myös minunkin puolestani, kerran kun minulle maksettiin 200€ vähemmän, kuin mitä oli sovittu, hän soitti pomolleni ja sanoi jotain, että se tuli meille ja toi puutuvat rahat henkilökohtaisesti. Minua ainakin hävettää kun hän alkaa tappelemaan kaikenlaisista mitättömistä asioista.
200EUR ei kyllä ole enää mikään mitätön juttu ellet ole ökyrikas :) Kyllä mäkin vaatisin pomoa maksaman tommosen sunmman jos muuten jäis maksamatta .9
Meillä on tuollaista meidän suvussamme. Kaikkivaltias-leikki menee hyvin niin kauan kun vielä kinastellaan parkkipaikoista, pahempaa se on siinä vaiheessa kun riidanaiheeksi tulee The Perintö.
Tuo on vielä edessä. Voi sisarusparat!!! Vaikka kyllä hekin rahan tuntevat, eipä silti..Kiitos tiedosta. Tietää ainakin, jos itse elää, mikä on odotettavissa.....
Kerron omasta kokemuksestani josko olisi apua. Eksäni oli juuri vastaava kuumakalle, raivosi milloin kenellekin mitä pienimmistä syistä. Mielestäni tuo juttu byrokratian vastustamisesta on aivan tuulesta temmattu, voihan sitä byrokratiaa vastustaa huutamatta kuin hinaaja otsasuonet pullistuen. Ei se suuttumisen syy varmaan tässä ole se oleellisin asia, vaan se, että raivostuu täysin hallitsemattomasti, eikä suuttumisen määrä ole missään suhteessa suuttumisen syyhyn. Saahan sitä kahdesta eurosta suuttua, mutta hölmöhän sitä on jos hukkaa noin kauan omaa aikaansa (ja terveyttään, verisuonihan tuossa katkeaa), eikä löydä mitään muuta keinoa selvittää asiaa.
Mielestäni eksän käytökselle löytyi syy kun seurasin hänen raivostumistaan kotiväen ollessa paikalla. Vanhemmat suhtautuivat tyynesti, tyyliin "tuollainen se on aina ollut", veli naureskeli. Pikkulapsethan saavat hermoromahduksiaan mitä ihmeellisimmistä asioista, yleensä heille vain osoitetaan, ettei sellainen ole hyväksyttävää. Lapsia myös opetetaan kestämään pettymyksiä ja ottamaan toisia huomioon. Mieheltäni puuttuivat nämä alkeelliset sosiaaliset kyvyt, ja oman mielipahan kestäminen huutamatta oli mahdoton paikka, johonkin se oli pakko purkaa. Samaten oma paha olo oikeutti minkälaiseen käytökseen tahansa, koska sillä oli mahdollisuus helpottaa omaa harmitusta.
On täällä eräskin kerta hävetty miehen käytöstä milloin missäkin liikkeessä, virastossa tai perhejuhlassa, ja sanoisin että kyse on todellakin sosiaalisen kyvyn, tunneälyn, empatian sekä tietysti käytöstapojen puutteista. Fiksu ihminen tietää itsekin, että hunaja houkuttelee enemmän kärpäsiä kuin etikka, ja asiat hoituvat vaikeimman kautta jos toisen huutamalla heti ärsyttää puolustuskannalle. Samaten asioiden hoitaminen saman ihmisen kanssa on jokseenkin mahdotonta.
Minä siis väitän, että eksältäni ja sinun mieheltäsi vaan puuttuvat keinot hoitaa omaa harmistumistaan millään muulla tavalla kuin purkamalla se johonkin toiseen. Kyllähän alhainen verensokerikin kiukuttaa ketä tahansa, mutta ei normaali ihminen nälkäisenä viitsi jäädä kolmeksi vartiksi tahkoamaan kahden euron takia....
Ai niin, lisäys. Sen jälkeen kun eksä joutui huomaamaan, ettei minulle huutamalla saa toivottua vaikutusta ja raivoaan purettua (tottuneena annoin raivota enkä reagoinut), kiukku vaan yltyi, ja kun raivoaminen ei enää riittänyt, piti ensin estää paikalta poistuminen seisomalla tiellä, sitten jonkun ajan päästä piti jo pitää kiinni että saisi huomiota, ja vielä myöhemmin meni jo ravisteluksi, ennen kun olo alkoi helpottaa. Siinä vaiheessa lähdin, yhdeksän vuoden yhdessäolon jälkeen.
Kyllähän sitä kuka tahansa voisi olla välittämättä muista ihmisistä, ja alkaa haukkua ja kiljua aina kun itseä harmittaa. Normaalit ihmiset taas ymmärtävät ettei se ole hyväksyttävää, ja etsivät muita keinoja saada asiansa perille.
Jos todella siinä parkkiasiassa olisi byrokratian vastustamisesta kysymys (ja tosiaan, mitä byrokratiaa on parkkitalossa), asian olisi voinut hoitaa rauhallisesti mutta painokkaasti vastarintakantaansa esille tuomalla. Huutaminen ei tuo mitään lisäarvoa ajetulle asialle. Ajanhukkaa, eikä oikein kuulosta muiden ihmisten (esim. vaimon, jos ei kykenekään parkkitalon työntekijöitä kohtelemaan ihmisinä) huomioimiselta. Kyllähän miehen pitäisi tajuta ettei ne parkkipojat niitä maksuja ole päättäneet, joten heille huutamisella ei ole kyllä yhtään mitään muutosta edistävää vaikutusta, kunhan keskenään jälkeenpäin taivastelevat sitä ääliötä äijää joka huusi tunnin...
Olen myös ihmetellyt, mistä tällainen käytös voi johtua. Olenkin miettinyt, että kaikki juontaa lapsuudesta, sain siihen kirjoituksestasi vahvistusta.Taitaa olla sellainen narsistiluonne, jolla vähätellään toisia ihmisiä, sitä itse mitenkään huomaamatta.
Avoni pojat ovat myös samanlaisia, etteivät kykene käsittelemään minkäänlaista "tappiota" vaan rupeavat raivoamaan ja huutamaan.Eikä sitä saa loppumaan koko päivänä.Aina on jokin syyllinen johonkin, ja syyllinen pitää kaikkeen löytyä, mutta se vika ei ole koskaan itsessä, aina muissa.Joku tehnyt ninn tai näin.
Miehelleni saattaa "tulla paha mieli"(mies on 46v)(Ja hän myös sanoo aina näin)esim. siitä kun sanon hänelle, että aja vähän rauhallisemmin; ei hänelle saa sanoa, mitä hän tekee, muiden täytyy vai tottua siihen, vaikkeivat haluaisikaan.Hän ei todellakaan ota näissä "kohtauksissa" toisia huomioon mitenkään...
Hänen sisaruksensa ja vanhempansa todellakin vain nauravat näille toljailuille, joissa minä olen naama punaisena seissyt ja toivonut, että maa nielaisisi.Välillä toivon että jokin episodi saisi minut tekemään vastaavanlaista, mutta taitaisin saada "hullun ämmän paperit" senjälkeen.
Jos ei ikä menisi pieleen niin alkaisin epäillä että puhutaan samasta miehestä... Jännää tosiaan, miten yhdeltä pitäisi hyväksyä tuollainen (mielestäni itsekäs) käytös, kun taas jos joku muu (esim. jompikumpi meistä) käyttäytyisi tuolla tavalla, sitä pidettäisiin todella törkeänä.
Kaipa se on juuri se tottumus, kun on tottunut siihen että sellainen käytös hyväksytään. Tässä on perheen asenteella varmaan vaikutusta. Teillä on tainneet vielä pojat ottaa isästään mallia.
Tuo syyllisen ettiminenkin täsmää ihan täysin, ja koskaan mikään ei voinut olla hänen syynsä. Ilmeisesti tuollainen luonne ei ole mikään yksittäistapaus.
Koita nyt jotenkin jaksaa, muista ettet ole ainoa joka tuollaista joutuu sietämään. Mutta toisaalta, miksi sun tarttis tuollaista sietää? Minkä takia sun tarvitsee nolostella ja hävetä ja kuunnella huutamista? Noita kysymyksiä minä mietin aikanani...
Voi vitalis! Miehesi on yksinkertainen, hermonsa menettänyt, tyhmä ja ilmeisesti alemmassa sosiaaliluokassa ja kateellinen kaikille. Toivottavasti jaksat moisen möllin kanssa.