HS: poliittisten lakkojen rajoittaminen perusteltua

Eikö kansalaisyhteiskunta saisi pyrkiä hallituksen painostamiseen?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010253404.html

HELSINGIN SANOMAT otti pääkirjoituksessaan (26.2.) kantaa poliittisten lakkojen rajaamisen puolesta. Kirjoitus sisälsi näkemyksiä, joita on syytä arvioida tarkemmin.

Ensinnäkin on huomattava, että viimeisten kuukausien aikana on poliittisten lakkojen vuoksi menetetty huomattavasti enemmän työpäiviä kuin viimeisen 30 vuoden aikana yhteensä. Liikehdintä syntyi vasta, kun rajoituksia lähdettiin ajamaan eli ratkomaan ongelmaa, jota ei ollut olemassakaan. HS:n käsityksen mukaan liittojen toimet ovat olleet ”kohtuuttomia”. Olisiko siis vain sellainen lakko – tai muu mielenilmaus –hyväksyttävä, jota kukaan ei huomaa tai joka ei aiheuta kenellekään haittaa? Mikä tällaisen toimenpiteen tai protestin oletettu vaikuttavuus siinä tapauksessa olisi?

HS katsoo, että liittojen tulisi ajaa jäsentensä etua vain suhteessa työnantajiin. Tämä on varmasti kaikkien kannalta toivottava tilanne, mutta nyt olemme nimenomaan hallituksen toimien vuoksi ajautuneet tilanteeseen, jossa työehdoista haluaa päättää maan hallitus ja eduskunta – työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen vahvalla tuella. Eikö tuolloin ole nimenomaan loogista, että erilaisten painostustoimien kohteeksi otetaan hallitus ja poliitikot, jotka nyt tulevat käyttämään valtaa työmarkkinoilla työnantajien ja työnantajajärjestöjen sijasta? Myös ihmisoikeussopimukset turvaavat työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin vaikuttaviin kysymyksiin kohdistuvat lakot, päätettiin niistä sitten sopimuksissa tai lainsäädännössä.

Kaikkein ongelmallisin on HS:n pääkirjoituksessaan ilmaisema demokratiakäsitys, jonka mukaan hallituksen painostaminen ei saa kuulua palkansaajajärjestöille. Ammattiliitot ovat kuitenkin myös ja ennen kaikkea kansalaisjärjestöjä.

Onko HS:n linja siis se, ettei kansalaisyhteiskunta saisi pyrkiä hallituksen painostamiseen tai kaatamiseen kesken vaalikauden, vaikka se toimisi merkittävällä tavalla järjestöjen jäsenten etuja tai arvoja vastaan? Tällainen näkemys demokratiasta on tuttu lähinnä Unkarista ja pahimmillaan sitä voitaisiin soveltaa myös median toimintaan. Tällaista emme pohjoismaisessa demokratiassa halua.

Matias Mäkynen

kansanedustaja (sd), Vaasa

Kuka enää kannattaa noita lakkoja? Jokunen palestiinalainen ja pari korpikommunistia.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Eikö kansalaisyhteiskunta saisi pyrkiä hallituksen painostamiseen?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010253404.html

HELSINGIN SANOMAT otti pääkirjoituksessaan (26.2.) kantaa poliittisten lakkojen rajaamisen puolesta. Kirjoitus sisälsi näkemyksiä, joita on syytä arvioida tarkemmin.

Ensinnäkin on huomattava, että viimeisten kuukausien aikana on poliittisten lakkojen vuoksi menetetty huomattavasti enemmän työpäiviä kuin viimeisen 30 vuoden aikana yhteensä. Liikehdintä syntyi vasta, kun rajoituksia lähdettiin ajamaan eli ratkomaan ongelmaa, jota ei ollut olemassakaan. HS:n käsityksen mukaan liittojen toimet ovat olleet ”kohtuuttomia”. Olisiko siis vain sellainen lakko – tai muu mielenilmaus –hyväksyttävä, jota kukaan ei huomaa tai joka ei aiheuta kenellekään haittaa? Mikä tällaisen toimenpiteen tai protestin oletettu vaikuttavuus siinä tapauksessa olisi?

HS katsoo, että liittojen tulisi ajaa jäsentensä etua vain suhteessa työnantajiin. Tämä on varmasti kaikkien kannalta toivottava tilanne, mutta nyt olemme nimenomaan hallituksen toimien vuoksi ajautuneet tilanteeseen, jossa työehdoista haluaa päättää maan hallitus ja eduskunta – työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen vahvalla tuella. Eikö tuolloin ole nimenomaan loogista, että erilaisten painostustoimien kohteeksi otetaan hallitus ja poliitikot, jotka nyt tulevat käyttämään valtaa työmarkkinoilla työnantajien ja työnantajajärjestöjen sijasta? Myös ihmisoikeussopimukset turvaavat työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin vaikuttaviin kysymyksiin kohdistuvat lakot, päätettiin niistä sitten sopimuksissa tai lainsäädännössä.

Kaikkein ongelmallisin on HS:n pääkirjoituksessaan ilmaisema demokratiakäsitys, jonka mukaan hallituksen painostaminen ei saa kuulua palkansaajajärjestöille. Ammattiliitot ovat kuitenkin myös ja ennen kaikkea kansalaisjärjestöjä.

Onko HS:n linja siis se, ettei kansalaisyhteiskunta saisi pyrkiä hallituksen painostamiseen tai kaatamiseen kesken vaalikauden, vaikka se toimisi merkittävällä tavalla järjestöjen jäsenten etuja tai arvoja vastaan? Tällainen näkemys demokratiasta on tuttu lähinnä Unkarista ja pahimmillaan sitä voitaisiin soveltaa myös median toimintaan. Tällaista emme pohjoismaisessa demokratiassa halua.

Matias Mäkynen

kansanedustaja (sd), Vaasa

Linkki unohtui, tässä: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010253404.html

Anonyymi00010 kirjoitti:

Kuka enää kannattaa noita lakkoja? Jokunen palestiinalainen ja pari korpikommunistia.

Eihän siellä senaatintorillakaan muita ollut.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Eihän siellä senaatintorillakaan muita ollut.

Ei ainakaan ketään normaalia tolkun ihmistä. Oliko yksikään noista riehujista edes työelämässä?

Anonyymi00009 kirjoitti:

Eikö kansalaisyhteiskunta saisi pyrkiä hallituksen painostamiseen?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010253404.html

HELSINGIN SANOMAT otti pääkirjoituksessaan (26.2.) kantaa poliittisten lakkojen rajaamisen puolesta. Kirjoitus sisälsi näkemyksiä, joita on syytä arvioida tarkemmin.

Ensinnäkin on huomattava, että viimeisten kuukausien aikana on poliittisten lakkojen vuoksi menetetty huomattavasti enemmän työpäiviä kuin viimeisen 30 vuoden aikana yhteensä. Liikehdintä syntyi vasta, kun rajoituksia lähdettiin ajamaan eli ratkomaan ongelmaa, jota ei ollut olemassakaan. HS:n käsityksen mukaan liittojen toimet ovat olleet ”kohtuuttomia”. Olisiko siis vain sellainen lakko – tai muu mielenilmaus –hyväksyttävä, jota kukaan ei huomaa tai joka ei aiheuta kenellekään haittaa? Mikä tällaisen toimenpiteen tai protestin oletettu vaikuttavuus siinä tapauksessa olisi?

HS katsoo, että liittojen tulisi ajaa jäsentensä etua vain suhteessa työnantajiin. Tämä on varmasti kaikkien kannalta toivottava tilanne, mutta nyt olemme nimenomaan hallituksen toimien vuoksi ajautuneet tilanteeseen, jossa työehdoista haluaa päättää maan hallitus ja eduskunta – työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen vahvalla tuella. Eikö tuolloin ole nimenomaan loogista, että erilaisten painostustoimien kohteeksi otetaan hallitus ja poliitikot, jotka nyt tulevat käyttämään valtaa työmarkkinoilla työnantajien ja työnantajajärjestöjen sijasta? Myös ihmisoikeussopimukset turvaavat työntekijöiden asemaan, oikeuksiin ja työehtoihin vaikuttaviin kysymyksiin kohdistuvat lakot, päätettiin niistä sitten sopimuksissa tai lainsäädännössä.

Kaikkein ongelmallisin on HS:n pääkirjoituksessaan ilmaisema demokratiakäsitys, jonka mukaan hallituksen painostaminen ei saa kuulua palkansaajajärjestöille. Ammattiliitot ovat kuitenkin myös ja ennen kaikkea kansalaisjärjestöjä.

Onko HS:n linja siis se, ettei kansalaisyhteiskunta saisi pyrkiä hallituksen painostamiseen tai kaatamiseen kesken vaalikauden, vaikka se toimisi merkittävällä tavalla järjestöjen jäsenten etuja tai arvoja vastaan? Tällainen näkemys demokratiasta on tuttu lähinnä Unkarista ja pahimmillaan sitä voitaisiin soveltaa myös median toimintaan. Tällaista emme pohjoismaisessa demokratiassa halua.

Matias Mäkynen

kansanedustaja (sd), Vaasa

Eiköhän se näin ole että poliittinen lakko on kuin pankkivankitilanne.
Otetaan yritys panttivangiksi ja vaaditaan lunnaita.
Miten tuo eroaa tilanteesta kun joku ottaa ihmisen panttivangiksi ja uhkaa häntä aseella ja esittää vaatimuksia?
Juu toinen on kielletty ja toinen laillista, muuta eroahan tuossa ei ole.

Aika harvassa maassa poliittiset lako ja nimen omaan rajoittamattomat poliittiset lakot ovat sallittuja, onko yhtään muuta maata olemassa?

Jos nyt annetaan ay- kommunisteille periksi, niin se on demokratia Suomessa taputeltu.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Jos nyt annetaan ay- kommunisteille periksi, niin se on demokratia Suomessa taputeltu.

Sanos muuta. Mitä tapahtui Venäjällä ja Kambodzassa kun kommari otti vallan.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Sanos muuta. Mitä tapahtui Venäjällä ja Kambodzassa kun kommari otti vallan.

Kommunistit ja heidän häntäheikkinsä ovat murhanneet yli 10 000 000 viatonta.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kommunistit ja heidän häntäheikkinsä ovat murhanneet yli 10 000 000 viatonta.

Pannaan vielä yksi nolla lisää, eli yli 100 000 000 ihmistä. Hirvittävä luku.

Voi käydä myös äänestämässä.

Lakko-oikeuden rajoittaminen vaikuttaa suoraan työntekijän asemaan. Ei sen puolustamisessa ole mitään erityisen poliittista ja jos on, niin täysin oikean asian puolesta.

Lakot eivät ole koskaan olleet ongelma Suomessa. Oikeisto on ollut eikä se mitään muuta ole koskaan ollutkaan ja sama jatkuu, entistä pahempana.

Milloin Sipilä teloitetaan ja paras kaverinsa Orpo laitetaan istumaan elinkautista. Sillä tavalla isänmaan vastaisesta toiminnasta on ollut tapana tuomita.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Voi käydä myös äänestämässä.

Jep, poliittiset asiat hoidetaan äänestyskopissa.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Lakko-oikeuden rajoittaminen vaikuttaa suoraan työntekijän asemaan. Ei sen puolustamisessa ole mitään erityisen poliittista ja jos on, niin täysin oikean asian puolesta.

Lakot eivät ole koskaan olleet ongelma Suomessa. Oikeisto on ollut eikä se mitään muuta ole koskaan ollutkaan ja sama jatkuu, entistä pahempana.

Milloin Sipilä teloitetaan ja paras kaverinsa Orpo laitetaan istumaan elinkautista. Sillä tavalla isänmaan vastaisesta toiminnasta on ollut tapana tuomita.

Ilmeisesti sekoitat tahallaan asioita.
Työntekijöiden lakko-oikeutta ei olla rajoittamassa, ainoastaan poliittisien lakkojen kestoa ollaan rajoittamassa.
Edelleen on sallittua vaikka vuoden mittainen lakko jos kyseessä työehtosopimukset tai muu töihin liittyvää.

Vassujen lakkotouhut herättää hilpeyttä, ansaitusti.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Vassujen lakkotouhut herättää hilpeyttä, ansaitusti.

Hupiukkoja!

Jep, kyllä työnantajat on valmiita maksamaan kovalle ammattimiehelle, jolta työt sujuu. Ei niitä joka oksalla kasva. Eikä siihen mitään SAK:n tapaista väljvouhkaa tarvi.