ja sillä voi olla monenlaisia seurauksia.
Mistä saisi voimia ja halua yrittää löytää ihmisten seuraan,
kun mikään ei kiinnosta ? Kun suru syö voimat.
https://yle.fi/aihe/a/20-10001535
Yksinjääminen on kauheaa
Anonyymi-ap
16
533
Vastaukset
- Anonyymi
Oletko ajatellut tukeutua seurakuntaan saadaksesi suruusi apua ?
Olen itse saanut keskustella (vain) kolme kertaa papin kanssa,
mutta sekin on auttanut minua.
Hän on ymmärtäväinen ja syvällinen ihminen, joka ymmärtää surua ja on hyvä
keskustelija. Keskusteluun ei kuulu uskontuputusta. - Anonyymi
Tuntuu ettei mikään tule auttamaan. Olen niin yksin. Ei ole voimia kääntyä
kenenkään puoleen. - Anonyymi
Kun ei ole kiinnostustakaan. Kaikki on korviketta sille mitä menetti.
- Anonyymi
Rupea töihin! Mikä on menetetty, se on menetetty, se ei suremalla palaa. Lujasti töitä aamusta iltaan, siinä suru unohtuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rupea töihin! Mikä on menetetty, se on menetetty, se ei suremalla palaa. Lujasti töitä aamusta iltaan, siinä suru unohtuu.
Oletkohan sinä oikea ihminen antamaan ohjeita täällä ?
Et pysty ottamaan huomioon, että henkilö jolle vastaat voi
olla millaisessa elämäntilanteessa tahansa.
Hän voi olla vaikka liikuntarjoitteinen eläkeläinen.
- Anonyymi
Suru pitää surra, ei tukahduttaa.
- Anonyymi
Sitä tuskaa ei lievitä mikään, ettet koskaan saa enää halata sitä ihmistä,
jota olet eniten rakastanut, johon olet ollut syvästi kiintynyt.
Älkää sanoko, että aika auttaa, ei se kaikkia auta, me olemme erilaisia.- Anonyymi
Suruaika on eri pituinen ihmisillä, ja masennus on usein seuraus siitä kun menettää läheisen ihmisen.
Joten pitäisi olla joku ihminen lähellä silloin kun ihminen voi huonosti menetyksen vuoksi, ihminen joka ymmärtää ja auttaa pikkuhiljaa hätä takasin elämään. Ennevanhaan ei kukaa jättänyt surevaa yksin naapurit kiiruhtivat auttamaan ja tukemaan, nykyään ei näytä niin olevan enää. Jokainen on kiinni omassa elämässään ja vaikuttaa ettei moni osaa edes kuvitella mitä kuolema aiheuttaa ihmisessä joka jää suremaan.
Moni ehdottelee seurakunnan apuja, ja ehkä niistä voisi alkaa tie terveempään elämään. Itselläni oli ystäviä jotka tukivat , mutta tavallisesti suru hellittää ajan kanssa unohtaa ei voi koskaan , mutta alkaa näkemään asiat valoisammin ja kipinä uuteen tapaan elää syttyy vähitellen
- Anonyymi
Aika ei paranna. Auttaa se vähän paremmin kestämään, mutta ei se paranna.
- Anonyymi
Hyvin läheisen ihmisen, kuten puolison, kuolema muuttaa jälkeen jääneen elämän pysyvästi. Tulevaisuus saattaa pelottaa, eikä ehkä aivan syyttä.
Olisi hyvä, jos pystyisi alkaa suunnittelemaan elämäänsä yksin. Silloin tulevaisuus voi olla hyväkin. Moni löytää jopa uuden kumppanin. Moni muu elää onnellisena ja riippumattomana yksin, tekee mitä haluaa, vihdoin.
Oman puolisoni odottamattomasta kuolemasta on melkein 20 vuotta. Kovan surun jälkeen on elämäni muokkautunut todella hyväksi sen jälkeen, kun ymmärsin uuden tilanteen tarjoamat mahdollisuudet. Vaikeuksitta en ole selviytynyt, mutta joka päivä näen ilon aiheita.- Anonyymi
"Moni muu elää onnellisena ja riippumattomana yksin, tekee mitä haluaa, vihdoin"
Miten niin "vihdoin" ?!
Hyvässä liitossa voi aina tehdä mitä haluaa.
Hyvässä liitossa puolisot tukevat toinen toisiaan
eivätkä yritä rajoittaa toistensa tekemisiä.
Harrastukset voivat olla yhteisiäkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Moni muu elää onnellisena ja riippumattomana yksin, tekee mitä haluaa, vihdoin"
Miten niin "vihdoin" ?!
Hyvässä liitossa voi aina tehdä mitä haluaa.
Hyvässä liitossa puolisot tukevat toinen toisiaan
eivätkä yritä rajoittaa toistensa tekemisiä.
Harrastukset voivat olla yhteisiäkin.https://keskustelu.suomi24.fi/t/18368310/itamaisesta-filosofiasta-kiinnostuneille
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Me kaikki tunnemme ihmisen anatomian, mutta entä metafyysinen rakenne?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
Toinen esimerkki. Tehdäkseni asian niin selväksi. Vertauskuvallisesti keho on auto. Sielu tämän hienojakoisen kehon kuoressa on tämän auton matkustaja. Jää vielä selvittämättä, kuka on tämän monimutkaisen koneen kuljettaja? Ilmeisesti ei sielu. Sillä jos me olisimme tämän kehon kuljettaja, kaikki tapahtuisi elämässämme täysin niin kuin olemme suunnitelleet. Ja niin ei aina tapahdu. Se tarkoittaa joitakin kohtalon käänteitä, joitakin olosuhteita, joita haluaisimme välttää, mutta meidän on pakko jäädä niihin. Eli sanomme: "Kohtalo on johtanut..." tai minulle on tapahtunut jotakin..... tai jokin kohtalon voima. Eli tiettyyn pisteeseen asti minulla on vapaus, menen näin tai näin, mutta siinä on myös välttämättä jokin ennakointielementti ja tunnemme, että elämässämme on jokin muu voima, jotkut olosuhteet tai kohtalo, joka saa meidät toimimaan toisin kuin haluaisimme.
Nämä ovat siis vertauskuvallisia esimerkkejä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18368310/itamaisesta-filosofiasta-kiinnostuneille
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18273516/ihmisen-metafyysinen-rakenne
Me kaikki tunnemme ihmisen anatomian, mutta entä metafyysinen rakenne?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18274310/ihmisen-metafyysinen-rakenne--osa-2
Toinen esimerkki. Tehdäkseni asian niin selväksi. Vertauskuvallisesti keho on auto. Sielu tämän hienojakoisen kehon kuoressa on tämän auton matkustaja. Jää vielä selvittämättä, kuka on tämän monimutkaisen koneen kuljettaja? Ilmeisesti ei sielu. Sillä jos me olisimme tämän kehon kuljettaja, kaikki tapahtuisi elämässämme täysin niin kuin olemme suunnitelleet. Ja niin ei aina tapahdu. Se tarkoittaa joitakin kohtalon käänteitä, joitakin olosuhteita, joita haluaisimme välttää, mutta meidän on pakko jäädä niihin. Eli sanomme: "Kohtalo on johtanut..." tai minulle on tapahtunut jotakin..... tai jokin kohtalon voima. Eli tiettyyn pisteeseen asti minulla on vapaus, menen näin tai näin, mutta siinä on myös välttämättä jokin ennakointielementti ja tunnemme, että elämässämme on jokin muu voima, jotkut olosuhteet tai kohtalo, joka saa meidät toimimaan toisin kuin haluaisimme.
Nämä ovat siis vertauskuvallisia esimerkkejä.Onko jotain ennaltamäärättyä kohtaloa olemassa ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko jotain ennaltamäärättyä kohtaloa olemassa ?
Eipä taida olla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko jotain ennaltamäärättyä kohtaloa olemassa ?
Jos olisi olisiko helpompi sopeutua ? Jos ajattelisi, että tämä on minun kohtaloni,
en voi sitä muuttaa. Näin sen piti mennä.
- Anonyymi
Surun tuska tappaa. Haluaakin kuolla pois.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad1011835- 591190
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että4611179- 1701063
- 58841
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän132837Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä49786- 84773
- 51728
- 57691