Tänää oli taas sellainen päivä

Istun tässä kotona, Raamattu sylissä, hörppien pyhää ehtoollisviiniä, joka on tietenkin hankittu tarkoituksellisesti, ainahan sitä pitää olla varustautunut. Jumalan sana, se vasta syvää tekstiä onkin.

Ja tajusin tässä yhtäkkiä, kun luen näitä lauseita, että olenhan minä tässä kunnolla kännissä. *Niin kauan kuin maailma pysyy pystyssä, ei lakia eikä säännöstöä ole olemassa.* No huhhuh, sanon minä. Kuka näitä onkaan kirjoittanut, varmaan oli itsekin vähän kuplassa.

Mutta tiedättekö mitä, *nauttikaamme ja iloitkaamme*, sillä mikä sen parempaa kuin pyhän viinin maistaminen ja sitten hörppiä hieman lisää. *Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen*. Hah! Tämä on niin syvällistä, että ihan hämmentää. Taivaan ja maan välissä on tää ehtoollisviini ja minä tässä sen äärellä. *Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois*, siinäpä se!

Oikeastaan tämä Raamatun lukeminen kännissä on aika hupaisaa hommaa. Täytyy muistaa jatkaa tätä perinnettä, aina kun ehtoollisviiniä on saatavilla. *Ei ihminen elä ainoastaan leivästä*, se on kyllä niin totta. *Tämä on minun vereni, uuden liiton veri, joka vuodatetaan monen puolesta syntien anteeksisaamiseksi*. Jaa-a, nyt mennään syvälle, mutta ei tässä auta muu kuin jatkaa lukemista. Joten *kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille*, ja minä tahdon, että ehtoollisviini virtaa ja Raamattu puhuu.

Kiitos ja anteeksi, tässä oli vähän tätä ehtoollisviinin inspiraatiota! *Riemuitkaa aina Herrassa*, sanon minä tässä kun pyhän viinin voimin mennään.