olen onneton...

en tiedä tunnenko liikaa, liioittelenko mielessäni asioita tms.. joka tapauksessa minusta tuntuu hölmölle..
olen tapaillut viime syksystä miestä, meillä on ollut ihanaa ja vietämme paljon aikaa yhdessä..kerromme melkeen päivittäin toisillemme välittämisestä toista kohtaan..
kuitenkin onneen tuli mutka matkaan.. ja annoin anteeksi. ajattelin aikuisen lailla uskoa toiseen yritykseen, lisäksi minusta tuntuu, että oikeasti rakastan tätä miestä ja uskon häneen.
nyt hänen työnsä muuttui ja olen onneton..vaikaka tietenkin olen onnellinen hänen puolestaan, että saa tehdä sitä mitä haluaa.. silti se on yhteisestä ajasta pois.. hänen työvuoronsa muuttuivat täysin...ja pääsemme tapaamaan toisiamme hyvin paljon harvemmin kuin ennen...
minä riedun..tai sydämeni.. kauhea ikävä!

tuntuu hölmölle kertoa ikävästä.. olen luonteeltani sellainen, että puhun asiat asioina.. en kaunistele mitään taikka jätä sanomatta.. puhun pahaa oloani pois siis..

tuntuu, että laitan liikaa tekstiviestejä, puheluja taikka kerron muulla tavalla ikävästäni.. vaikka se ei oikeasti ole sitä..
tunnen itseni heikoksi.. tämän asian takia.. kun en pysty hallitsemaan mitä tapahtuu.. sehän sitä elämää on.. ikinä ei tiedä mit nurkan takaa tulee vastaan...
0608
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


nainen.. kirjoitti:

en tiedä tunnenko liikaa, liioittelenko mielessäni asioita tms.. joka tapauksessa minusta tuntuu hölmölle..
olen tapaillut viime syksystä miestä, meillä on ollut ihanaa ja vietämme paljon aikaa yhdessä..kerromme melkeen päivittäin toisillemme välittämisestä toista kohtaan..
kuitenkin onneen tuli mutka matkaan.. ja annoin anteeksi. ajattelin aikuisen lailla uskoa toiseen yritykseen, lisäksi minusta tuntuu, että oikeasti rakastan tätä miestä ja uskon häneen.
nyt hänen työnsä muuttui ja olen onneton..vaikaka tietenkin olen onnellinen hänen puolestaan, että saa tehdä sitä mitä haluaa.. silti se on yhteisestä ajasta pois.. hänen työvuoronsa muuttuivat täysin...ja pääsemme tapaamaan toisiamme hyvin paljon harvemmin kuin ennen...
minä riedun..tai sydämeni.. kauhea ikävä!

tuntuu hölmölle kertoa ikävästä.. olen luonteeltani sellainen, että puhun asiat asioina.. en kaunistele mitään taikka jätä sanomatta.. puhun pahaa oloani pois siis..

tuntuu, että laitan liikaa tekstiviestejä, puheluja taikka kerron muulla tavalla ikävästäni.. vaikka se ei oikeasti ole sitä..
tunnen itseni heikoksi.. tämän asian takia.. kun en pysty hallitsemaan mitä tapahtuu.. sehän sitä elämää on.. ikinä ei tiedä mit nurkan takaa tulee vastaan...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu