Tiedä enemmän, luulet vähemmän
Tiedotusvälineet ovat olleet kiinnostuneita paperialan neuvotteluista ja välittäneet tietoa enimmäkseen oikein ja hyvin. Muutamia selviä väärinkäsityksiä ja virheitäkin on ollut. Niinpä tässä kerrataan perusasiat.
Paperiliitto vaatii tuloratkaisun mukaista työehtosopimusta
Paperiliitto esittää Metsäteollisuus ry:lle saman tulosopimuksen hyväksymistä, jonka lähes koko muu Suomi on jo hyväksynyt, useimmat jo joulukuussa 2004.
Työnantajat vaativat paperialan työehtojen huonontamista
Metsäteollisuus ry vaatii työnantajille yksipuolista oikeutta päättää mm. joulu- ja juhannusseisokeista, töiden siirtämisestä ulkopuolisille yrityksille ja pakkolomien käytöstä. Lisäksi työnantaja haluaa kaksi ensimmäistä sairaspäivää palkattomiksi sekä oikeuden pilkkoa lomia ja teettää 12 tunnin työpäiviä ilman ylityökorotuksia.
Tulosopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin työnantaja ei ole neuvotteluissa suostunut.
Työnantajat estävät työnteon ja tuotannon paperitehtaissa työsululla
Työnantaja ajaa esittämiään työehtojen huononnuksia estämällä työnteon ja tuotannon paperiteollisuudessa. Yhtiöt eivät voi olla tietämättömiä siitä, että tällainen suomalaisyhtiöiden samanaikainen tuotannonrajoitus nostaa paperin hintaa ja kiihdyttää inflaatiota.
Jotta seisokki ei tukisi pelkästään yhtiöiden tuotannonrajoitustarpeita, Paperiliitto on julistanut eräitä pienehköjä työsulun ulkopuolelle jätettyjä työntekijäryhmiä koskevan työtaistelun kyseisen sulun ajaksi.
Paperiliitto ei hyväksy työnantajan sanelemia huononnusesityksiä. Työnantajan omien laskuperusteiden mukaan he aiheuttavat sulullaan suomalaisille miljardiluokan vahingon.
Paperiliitto neuvottelee tarvittaessa seisokeistakin
Paperiliiton liittokokous (2001) päätti, että seisokkien poistamisesta voidaan neuvotella työajan lyhennyksen yhteydessä. Työnantaja ei ole halunnut neuvotella työajan lyhentämisestä, joten mitään konkreettista esitystä neuvotteluissa ei ole työnantajalle tehty.
Vuorojärjestelmä ja vuosityöaika ovat eri asioita
Paperialan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä käytetään 5-vuorojärjestelmää sekä 6-vuorojärjestelmää. Keskimääräinen työaika kalenterivuodessa (1619 t) on tulos työaikamääräysten kokonaisuudesta. Kummallakin vuorojärjestelmällä on mahdollisuus päästä halutunpituiseen keskimääräiseen vuosityöaikaan vuorovapaita tai lisäpäiviä määrittelemällä.
Vuoden tunnit jaettuna viidellä on 1752 ja jaettuna kuudella 1460. Kumpikaan ei ole paperiteollisuuden työaika eikä kumpaakaan ole neuvotteluissa esitetty työajaksi.
Hallinnon jäsenet ovat Paperiliiton keskeisiä neuvottelijoita
Liitovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä liittotoimikunnan edustajat kuuluvat TES – neuvottelukuntaan edustaen myös kenttää. Kaikki esitykset käydään läpi neuvottelukunnassa ennen kuin niitä esitetään yhteisessä pöydässä työnantajapuolelle. Tällä varmistetaan se, että liiton hallinto on tietoinen jokaisesta neuvottelujen yksityiskohdasta.
Edunvalvonta-asiat ovat Paperiliitossa perinteisesti epäpoliittisia. Tupon vaatimista olisikin turha edes yrittää politisoida.
Työn tuottavuus on Suomessa maailman parasta
Työn tuottavuus Suomen paperiteollisuudessa on uusimpien tilastojen ja tutkimusten mukaan maailman huippua. Epäluuloiset voivat tutkia Valtioneuvoston kanslian globalisaatioselvityksiä tai Kansantaloudellisen aikakausikirjan viimeistä numeroa vuodelta 2004. Englantia osaavat voivat todeta ykkössijamme itsekin arvostetun tutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.ggdc.net/icop.html).
Työn tuottavuus kasvaa Suomessa nopeasti
Työn tuottavuus kasvoi massa- ja paperiteollisuudessa vuonna 2003 4,6% ja viime vuonna noin 10 %. Viime vuonna paperia ja kartonkia tuotettiin Suomessa enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin.
Koska työn tuottavuus on kasvanut tuotantoakin nopeammin, niin alan työpaikat ovat Suomessa vähentyneet 1970 – luvulta alkaen. Viime vuosina kotimaisen raaka-aineen niukkuus sekä markkinoiden hidas kasvu ovat rajoittaneet tuotannon kasvua.
Kehitykseen sisältyy sekin, että vanhoja koneita joskus suljetaan. Enimmäkseen työpaikkojen väheneminen on seurausta tuotannon uudelleenjärjestelyistä ja automatisoinnista.
Pohjois- Amerikan paperiteollisuus on jäänyt jälkeen, mutta ei romahtanut
Pohjois-Amerikan paperiteollisuus on menettänyt teknologisen etumatkansa ja teknologiajohtajuus on siirtynyt Suomelle. Suomen nousun taustalla on suomalaisen yhteiskunnan valtava panostus alan koulutukseen ja tutkimukseen, mikä on mahdollistanut suunnittelun, koneenrakennuksen ja paperinvalmistuksen osaajista muodostuvan klusterin syntymisen.
Tekninen jälkeenjääneisyys USA:ssa on syntynyt samantapaisilla työehdoilla, jotka työnantaja nyt haluaisi myös Suomeen. Tosiasiassa palkka- ja raaka-ainekulujen tietynasteinen joustamattomuus sekä markkinoiden etäisyys ovat tekijöitä, jotka ovat Suomessa pakottaneet kehitystyöhön ja osaltaan johtaneet ylivertaiseen, nyt maailmalle levitettävään tekniikkaan.
Tilastojen mukaan (FAO) Pohjois-Amerikan paperin ja kartongin tuotanto laski vuodesta 1998 vuoteen 2002 noin kolme prosenttia. Taustalla on samanaikainen kulutuksen lasku USA:ssa (kotimarkkinateollisuutta), USA:n metsien käytölle asetetut merkittävät rajoitukset ja osin myös euron taannoinen halpuus
USA:n metsän käyttöä koskevia rajoituksia on hiljattain voimakkaasti purettu ja valuuttakurssit ovat muuttuneet. Amerikkalaisten tuotanto kääntyneekin taas nousuun kysynnän vahvistuessa.
Tiedotusvälineet ovat olleet kiinnostuneita paperialan neuvotteluista ja välittäneet tietoa enimmäkseen oikein ja hyvin. Muutamia selviä väärinkäsityksiä ja virheitäkin on ollut. Niinpä tässä kerrataan perusasiat.
Paperiliitto vaatii tuloratkaisun mukaista työehtosopimusta
Paperiliitto esittää Metsäteollisuus ry:lle saman tulosopimuksen hyväksymistä, jonka lähes koko muu Suomi on jo hyväksynyt, useimmat jo joulukuussa 2004.
Työnantajat vaativat paperialan työehtojen huonontamista
Metsäteollisuus ry vaatii työnantajille yksipuolista oikeutta päättää mm. joulu- ja juhannusseisokeista, töiden siirtämisestä ulkopuolisille yrityksille ja pakkolomien käytöstä. Lisäksi työnantaja haluaa kaksi ensimmäistä sairaspäivää palkattomiksi sekä oikeuden pilkkoa lomia ja teettää 12 tunnin työpäiviä ilman ylityökorotuksia.
Tulosopimuksen mukaisiin palkankorotuksiin työnantaja ei ole neuvotteluissa suostunut.
Työnantajat estävät työnteon ja tuotannon paperitehtaissa työsululla
Työnantaja ajaa esittämiään työehtojen huononnuksia estämällä työnteon ja tuotannon paperiteollisuudessa. Yhtiöt eivät voi olla tietämättömiä siitä, että tällainen suomalaisyhtiöiden samanaikainen tuotannonrajoitus nostaa paperin hintaa ja kiihdyttää inflaatiota.
Jotta seisokki ei tukisi pelkästään yhtiöiden tuotannonrajoitustarpeita, Paperiliitto on julistanut eräitä pienehköjä työsulun ulkopuolelle jätettyjä työntekijäryhmiä koskevan työtaistelun kyseisen sulun ajaksi.
Paperiliitto ei hyväksy työnantajan sanelemia huononnusesityksiä. Työnantajan omien laskuperusteiden mukaan he aiheuttavat sulullaan suomalaisille miljardiluokan vahingon.
Paperiliitto neuvottelee tarvittaessa seisokeistakin
Paperiliiton liittokokous (2001) päätti, että seisokkien poistamisesta voidaan neuvotella työajan lyhennyksen yhteydessä. Työnantaja ei ole halunnut neuvotella työajan lyhentämisestä, joten mitään konkreettista esitystä neuvotteluissa ei ole työnantajalle tehty.
Vuorojärjestelmä ja vuosityöaika ovat eri asioita
Paperialan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä käytetään 5-vuorojärjestelmää sekä 6-vuorojärjestelmää. Keskimääräinen työaika kalenterivuodessa (1619 t) on tulos työaikamääräysten kokonaisuudesta. Kummallakin vuorojärjestelmällä on mahdollisuus päästä halutunpituiseen keskimääräiseen vuosityöaikaan vuorovapaita tai lisäpäiviä määrittelemällä.
Vuoden tunnit jaettuna viidellä on 1752 ja jaettuna kuudella 1460. Kumpikaan ei ole paperiteollisuuden työaika eikä kumpaakaan ole neuvotteluissa esitetty työajaksi.
Hallinnon jäsenet ovat Paperiliiton keskeisiä neuvottelijoita
Liitovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä liittotoimikunnan edustajat kuuluvat TES – neuvottelukuntaan edustaen myös kenttää. Kaikki esitykset käydään läpi neuvottelukunnassa ennen kuin niitä esitetään yhteisessä pöydässä työnantajapuolelle. Tällä varmistetaan se, että liiton hallinto on tietoinen jokaisesta neuvottelujen yksityiskohdasta.
Edunvalvonta-asiat ovat Paperiliitossa perinteisesti epäpoliittisia. Tupon vaatimista olisikin turha edes yrittää politisoida.
Työn tuottavuus on Suomessa maailman parasta
Työn tuottavuus Suomen paperiteollisuudessa on uusimpien tilastojen ja tutkimusten mukaan maailman huippua. Epäluuloiset voivat tutkia Valtioneuvoston kanslian globalisaatioselvityksiä tai Kansantaloudellisen aikakausikirjan viimeistä numeroa vuodelta 2004. Englantia osaavat voivat todeta ykkössijamme itsekin arvostetun tutkimuskeskuksen tietokannasta (http://www.ggdc.net/icop.html).
Työn tuottavuus kasvaa Suomessa nopeasti
Työn tuottavuus kasvoi massa- ja paperiteollisuudessa vuonna 2003 4,6% ja viime vuonna noin 10 %. Viime vuonna paperia ja kartonkia tuotettiin Suomessa enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin.
Koska työn tuottavuus on kasvanut tuotantoakin nopeammin, niin alan työpaikat ovat Suomessa vähentyneet 1970 – luvulta alkaen. Viime vuosina kotimaisen raaka-aineen niukkuus sekä markkinoiden hidas kasvu ovat rajoittaneet tuotannon kasvua.
Kehitykseen sisältyy sekin, että vanhoja koneita joskus suljetaan. Enimmäkseen työpaikkojen väheneminen on seurausta tuotannon uudelleenjärjestelyistä ja automatisoinnista.
Pohjois- Amerikan paperiteollisuus on jäänyt jälkeen, mutta ei romahtanut
Pohjois-Amerikan paperiteollisuus on menettänyt teknologisen etumatkansa ja teknologiajohtajuus on siirtynyt Suomelle. Suomen nousun taustalla on suomalaisen yhteiskunnan valtava panostus alan koulutukseen ja tutkimukseen, mikä on mahdollistanut suunnittelun, koneenrakennuksen ja paperinvalmistuksen osaajista muodostuvan klusterin syntymisen.
Tekninen jälkeenjääneisyys USA:ssa on syntynyt samantapaisilla työehdoilla, jotka työnantaja nyt haluaisi myös Suomeen. Tosiasiassa palkka- ja raaka-ainekulujen tietynasteinen joustamattomuus sekä markkinoiden etäisyys ovat tekijöitä, jotka ovat Suomessa pakottaneet kehitystyöhön ja osaltaan johtaneet ylivertaiseen, nyt maailmalle levitettävään tekniikkaan.
Tilastojen mukaan (FAO) Pohjois-Amerikan paperin ja kartongin tuotanto laski vuodesta 1998 vuoteen 2002 noin kolme prosenttia. Taustalla on samanaikainen kulutuksen lasku USA:ssa (kotimarkkinateollisuutta), USA:n metsien käytölle asetetut merkittävät rajoitukset ja osin myös euron taannoinen halpuus
USA:n metsän käyttöä koskevia rajoituksia on hiljattain voimakkaasti purettu ja valuuttakurssit ovat muuttuneet. Amerikkalaisten tuotanto kääntyneekin taas nousuun kysynnän vahvistuessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.