Minulla ja miehelläni on n. vuoden verran ollut irtosuhteita. Minä aloitin tämän kaiken, jonka jälkeen mieheni täytyi kostaa minulle ja sitten minun hänelle, jne. Erosimme, mutta palasimme pian yhteen. Olemme käyneet terapiassa ja kaikki on mennyt hienosti, kunnes viime viikonloppuna minä (humalapäissäni) suutelin vierasta miestä. Havahduin vasta tilanteen jälkeen ja ilmoitin etten halua enempää. Luulen että tilanne oli aikoinaan niin tulehtunut että vieläkin alitajuisesti tekee jotain noin tyhmää ja inhottavaa. Kaduttaa aivan hirveästi. Rakastan miestäni, enkä haluaisi pettää häntä enää millään tasolla, mutta siitä on näyttänyt muodostuneen minulle humalassa tapa. Miten pääsen siitä eroon? Haluan sitä todella. Moralisoijien ei tarvitse vastata, omatunto kolkuttaa jo muutenkin aivan tarpeeksi.
Ei ulospääsyä
...
101085
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Koska tiedät että juovuksissa sinulta häviää itsekontrolli, niin olisi parempi olla juomatta. Käy lisää terapiassa, taitaa olla sinulla aika heikot lähtökohdat alunperinkin. Ihminen voi itseään muuttaa kun halu ja tahto löytyy.
miten jotkut väittävät humalatilan vaikuttavan itsekontrolliin. Ehkä sitten olen huippuluokan kontrollifriikki. En humalapäissäni ole kertaakaan tehnyt sitä mitä en tekisi selvinpäinkin.
että alkoholi alentaa itsekontrolia kaikilla ihmisillä. Mutta on paljon ihmisiä joiden impulssikontroli on selvinkin päin lähes lapsen tasoa, elämä menee aina päin peetä, vaikka kuinka yrittäisivät. Noita naimajuttuja kertyy kuin itsestään, eikä mitään muka asialle voida. Ikähän ei sinänsä korreloi henkistä kypsyyttä.
"..alkoholi alentaa itsekontrolia kaikilla ihmisillä"
Ei pidä paikkaansa. Siitähän juuri kirjoitin! Kontrollifriikkinä voin kyllä sanoa, että kontrolli on myös selvinpäin aivan yhtä hurja ;D.
itselläni on sama juttu... tosin ei pelkästään humalassa vaan muutenkin...
tietysti rakastat miestäsi, kun kerran palasittekin yhteen, mutta alitajunnassa tai jossain pään syvällä sisässä et haluakaan olla vain ja ainoastaan tämän vakituisen miehesi kanssa...
Uskon, että se vaikuttaa naurettavalta, mutta se on vain biologiaa. Jos teillä muuten menee hyvin ja näet teillä yhteisen ihanan tulevaisuuden, älä jätä miestäsi.
Ehkä ne muut mielihalut menee ajan kanssa ohi... itse olen jo oppinut elämään sen kanssa. en ole myöskään moralisoija, mutta kuuntele itseäsi.
minäkään en missään nimessä aio jättää miestäni, mutta kaipaan muutakin... sellaista se on. jos on pakko jotain loukata, niin pidä huoli, että loukkaat vain ja ainoastaan itseäsi, ellei kukaan muu ole sitä ansainnut. pidä siis tiedot/tapahtuneet asiat ominasi, joita et halua miehesi tietävän.
kyllä jokin ratkaisu lopulta aina avautuu, iän myötä, jos ei muuten...
Näistä sitten saadaan lukea lööpeistä, kun mies on laittanut muijan kylmäksi...naapurit ihmettelevät, että kuinka se nyt niin, kun niin oli mukava mies...
Kun alatte pettämään, muistakaa, että petetyllä voi napsahtaa vähän enemmänkin päässä.
Monet pettäjät unohtavat sen tosi seikan, että jäätyään seikkailuistaan kiinni, saattaa alkaa tosi raadollinen taistelu lapsista, omaisuudesta etc. Esimerkiksi oma aviomieheni petti ns. varman naisen kanssa, joka myös oli naimisissa (saattaa olla edelleenkin) ja molemmilla intressit pitää juttu salassa. He laskivat sen varaan, että eivät toisiaan käräytä jutusta ja juttu ei paljastu. He mm. tapailivat vieraalla paikkakunnalla. Ennemmin tai myöhemmin joku kuitenkin näkee tai jomman kumman on uskouduttava "parhaalle" kaverilleen, kun paineet pettämisestä ja väärin tekemisestä käyvät niin kovaksi. Pettämisjutun selvittely alkaa ja sen kuulevat lapset ja joutuvat varmasti kärsimään. Toisaalta, jos toinen jää kiinni ja avioliitto päättyy, myös riski toisen käräyttämisestä kasvaa, koska ei haluta kärsiä yksin seurauksia. Miehethän tunnetusti eivät halua erota, vaikka heillä olisi kolme salarakasta vaimon lisäksi. Keskellä likapyykin pesua elävänä voin sanoa, että ilman ruumitakin tätä ei voi suositella kenellekään. Vaikka mieheni salarakas olisi sinkku, hän tuskin nauttisi tästä tilanteesta, jolloin ihastuminen ja rakkaus lentää ikkunasta ulos ja jäljellä on vain likaiset yksityiskohdat pettämisestä ja valehtelusta.
Kaikki asiat voidaan hoitaa joko
a) sivistyneesti
b) päin hel--ttiä.
Se kumman valitsee riippuu vain ja ainoastaan itsestä. Täysin turha väittää mitään muuta.
osallistuu yleensä vähintään kaksi henkilöä. Jos he molemmat uskoutuvat yhdelle henkilölle ja muutama muu saa tietää asiasta sattumalta, asian selvittely ei ole todellakaan vain ja ainoastaan itsestä kiinni. Suomalaiset ovat sen verran vahingon iloista porukkaa, että "omaakin" lyödään. Tämän sai tuntea nahoissaan naimisissa oleva työkaverini, jolla oli suhde naimisissa olevan miehen kanssa. Eipä siinä paljon kyselty, kun vaimo alkoi asioita selvittelemään puhelimessa, kertomalla tuttavilleen, joista paljastui yhteisiä tuttuja ja mikäs sen mukavampaa, kun ruotia tällaisia juttuja omien lasten kuullen, jotka taas ovat pettäjän luokkakavereita etc. Vyyhti on valmis ihan ilman omaa osallistumista...