3 vuotta yhdessä, joista 1,5 vuotta kihloissa, kesällä 2003 häät...
Suhteessamme on jo pitkään ollut kommunikointi ongelmia, avomieheni ei yksinkertaisesti kuuntele minua, auta minua askareissa,tue minua työssäni...ainut mitä hän tekee on pleikkarin pelaaminen. En enää jaksa,ja haluaisin erota mutten uskalla. Rakastan tätä miestä kuin hullu puuroa, mutta en enää jaksa. Olen onnettomampi nyt kuin koskaa ennen sinkkuna ollessani (joka nyttemin tuntuu luksukselta)!!! Sattuu ihan kamalasti...
Tässä mun tarina, ei ole pakko ottaa tähän kantaa...itkuvirsi se on tämäkin...
Suhteessamme on jo pitkään ollut kommunikointi ongelmia, avomieheni ei yksinkertaisesti kuuntele minua, auta minua askareissa,tue minua työssäni...ainut mitä hän tekee on pleikkarin pelaaminen. En enää jaksa,ja haluaisin erota mutten uskalla. Rakastan tätä miestä kuin hullu puuroa, mutta en enää jaksa. Olen onnettomampi nyt kuin koskaa ennen sinkkuna ollessani (joka nyttemin tuntuu luksukselta)!!! Sattuu ihan kamalasti...
Tässä mun tarina, ei ole pakko ottaa tähän kantaa...itkuvirsi se on tämäkin...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mä sanoisin, et jos sä oikeesti rakastat sitä miestä, ni voisit vielä yrittää, vaikka sulla nyt onkin paha olo. Eikö sulle tulis ikävä, jos lähtisit? Toisaalta tiedän, ettet halua onnetonta avioliittoa, mutta haluisitko sitten elää jonkun toisen kanssa?
Tsemppiä teille! Toivottavasti kaikki järjestyy!
"Rakastan tätä miestä kuin hullu puuroa" mutta mies rakastaa puuroa kuin hullu, olet hänelle hyvä taloudenhoitaja josta kanntee pitää kiinni. Rakkauteen kuuluu tuki ja kunnoitus toista ihmistä kohtaan, rakkaus ei ole sietämistä. Ota lomaa suhteesta, jompi kumpi teistä kaipaa herätystä saat itse päättää kumpi.
Mies pelaa pleikkaria....?! onks tommonen mies? Etsi itselles MIES.
Älä tee mitää hätiköityä ratkaisua, koska itelle kävi näin... Me riideltii paljon tai no paljon ja paljon mut must tuntu etten jaksa enää, ahisti yms. Uhkailin et jos koht ei lopu jätkän käytös ku se osas olla törkeeki ni uhkasin jättää sen... mut se kerkes eka!!! Mun ei ollu tarkotus jättää sitä, halusin vaa pelotella ja nyt elämäni on helvettiä... Tajuun nyt ne kaikki virheet mitkä tein ja oon oppinu niistä mut liian myöhään... En enää kauan jaksa tätä elämää, haluun poikani takas hinnalla millä hyväsä!! Oon kertonu jätkälle siitä miten tyhmä oon ollu yms. mut jätkä vaa sanoo et se ei haluu enää seurustella!! Joka ikinen päivä on yhtä helvettiä, koulu ei kiinnosta enää pätkääkää ja tuntuu ettei jaksas enää herätä uuteen aamuun ja käydä joka päivä läpi sitä tuskaa mitä tää aiheuttaa... ÄLÄ TEE MITÄÄ TYHMÄÄ!!!!!!!
Luin sinun kirjees.Mehän ei oltu kihloissa kylläkään, mutta samanlaista kommunikointiongelmaa oli koko ajan.Se on helppo toista neuvoa,mutta ei sellasta jaksa jos toinen ei tue eikä juttele asioistaan.Kirjoita miehelles kirje ja kerro siinä tuntemuksiasi.Jos hän ei siihen vastaa se on sitten selvä.Se on kuitenkin parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa.Näin on minulle monestí sanottu.Jos jäät yksin pura tunteitasi ystäviin.Kiitän omasta puolestani teitä, jotka vastasitte Annukalle,toivotan Hyvää jatkoa ja palataan.
Älä ihmeessä mene naimisiin tämän miehen kanssa, jos jo nyt tuntuu tuollaiselta. Erohan teille sitten kuitenkin tulisi. Jos tunnet, että et jaksa, sinun on pakko riuhtaista itsesi eroon hänestä. Ei se ole helppoa, tietenkään, mutta jos vaihtoehtona on ikävä tulevaisuu?
Hei! Sinuna minä alkaisin rueta panostamaan (esim näihin asioihin) kauneuteen, Enemmän ehkäpä aikaa miehesi kanssa, kaikkeen joka toisi sinut esille... Ehkäpä miehesi on jäänyt pois matkasta tai kiihdyttää pikajunalla edellesi ja tulossa on joku yllätys.. syntymäpäivät kenties.. ja hän yrittää olla vaitonainen?? Ja jos näistä ei mikään ole tuottanut tulosta on vain ainut keino puhua hänelle siitä etteikö hän enää välittäisi?
Mutta uskon kyllä, että hän välittää. Ja jos playstation on vain ongelma, niin puhukaa sen MYYMISESTÄ! Ostatte sitten vaikka uuden hyllykön ;) NO toivotan jatkossa OIkeinpaljon onnea suhteellenne:)
*maria78*