Avioero ainoa vaihtoehto?
Miehelläni on erittäin paha alkoholi-ongelma, ja hän jää useita kertoja viikossa terassille / baareihin ryyppäämään, ja tulee kotiin aamuyöllä änkyrä(rähinä)kännissä. Olen kypsä koko paskaa ja teen siitä lopun, viimeisillä voimillani. Espoon-tragedia voisi tapahtua kodissamme hetkenä minä hyvänsä. Nyt olen riuhtaissut itseni ja lapseni (5-v) irti koko helvetistä ja muuttanut vanhalle kotipaikkakunnalleni ja alkanut rakentaa elämäämme uudelleen. Lapsen elämä on jo suurelta osin pilatu -kiitos juoppoisin- mutta yrtitän tehdä parhaani, jotta saisin kasvatettua hänestä edes kohtuu hyvän kansalaisen ja veronmaksajan...Vituttaa ja mieltäni katkeroittaa paljon se, että olisin saanut upean duunin, nyt olen työtön, but Im still alive ja rakas poikani myös. Saan varmaan jotain duunia piankin, asunto meillä jo onkin. Tokihan genetiikka vaikuttaa myös mahd-alko-ongelmaan lapseni kohdalla, mutta myös mallioppiminen vaikuttaa ja se oli erittäin perseestä asuessaamme yhteisessä perhehelvetiissä. Täältä noustaan vielä, vaikka elämä murjookin ja kaikki tuntuu paskalta - Olen pian voimissani ja vahvempana kuin koskaan:-)))
t.minde
Miehelläni on erittäin paha alkoholi-ongelma, ja hän jää useita kertoja viikossa terassille / baareihin ryyppäämään, ja tulee kotiin aamuyöllä änkyrä(rähinä)kännissä. Olen kypsä koko paskaa ja teen siitä lopun, viimeisillä voimillani. Espoon-tragedia voisi tapahtua kodissamme hetkenä minä hyvänsä. Nyt olen riuhtaissut itseni ja lapseni (5-v) irti koko helvetistä ja muuttanut vanhalle kotipaikkakunnalleni ja alkanut rakentaa elämäämme uudelleen. Lapsen elämä on jo suurelta osin pilatu -kiitos juoppoisin- mutta yrtitän tehdä parhaani, jotta saisin kasvatettua hänestä edes kohtuu hyvän kansalaisen ja veronmaksajan...Vituttaa ja mieltäni katkeroittaa paljon se, että olisin saanut upean duunin, nyt olen työtön, but Im still alive ja rakas poikani myös. Saan varmaan jotain duunia piankin, asunto meillä jo onkin. Tokihan genetiikka vaikuttaa myös mahd-alko-ongelmaan lapseni kohdalla, mutta myös mallioppiminen vaikuttaa ja se oli erittäin perseestä asuessaamme yhteisessä perhehelvetiissä. Täältä noustaan vielä, vaikka elämä murjookin ja kaikki tuntuu paskalta - Olen pian voimissani ja vahvempana kuin koskaan:-)))
t.minde
Vastaukset 8
Vanhimmat
Muista Minde: Oma tila, oma asenne!!! Kyllä elämä voittaa ja asiat järjestyvät. Asioilla on tapana järjestyä. Viiden vuoden kuluttua et edes muista, missä aallon pohjalla olet käynyt ja elämä sujuu aurinkoisesti. Voimia Sinulle ja pienelle pojallesi!!! Miehesi A-ongelma ei ole Sinun vikasi. Muista, että et syyllistä itseäsi!!!
Terv.ex-virtahevon mosrmaikku
"Vituttaa ja mieltäni katkeroittaa paljon se, että olisin saanut upean duunin, nyt olen työtön, but Im still alive ja rakas poikani myös."
Siinä se kiteytettynä. Onnittelut oikeasta päätöksestä.
Vaikka kuinka ottaisi päähän ja kaikki tuntuisi kaatuvan päälle, olet hengissä ja mukelo myös.
Suosittelen yhden naisystäväni tapaa ottaa asiat.
Mitä tahansa tapahtuukin hän toteaa "No, kyl tää täst.".
Olet tehnyt oikean ratkaisun, työpaikka ei korvaa pelkoa ja itsetunnon menetystä. Lapsi on vielä niin pieni, että toipuu yllättävän nopeasti, kunhan saa turvallisen kodin. Älä vain ala hyvittämään ja ymmärtämään liikaa, lapsi vaistoaa epävarmuutesi, ole rakastava, mutta rajoja asettava äiti. Lapsi kärsii eniten siitä, että ei tiedä, mikä on oikein ja mikä väärin, aina pitää kokeilla viimeiseen saakka. Siis rakkautta ja rajoja.
Sinulle sanoisin, että vaikka tuntuu joskus yksinäiseltä, kun toista aikuista ei ole rinnalla, voisit unohtaa vaikka vuodeksi halun muodostaa parisuhteen. Lapsesi saa tasapainoisen kodin ja sinä itse toivut kaikesta kokemastasi ja olet valmis katsomaan maailmaa uusin ilmein.
Vietä ihana kesä ilman pelkoa ja nauti lapsestasi sekä ehkä muista läheisistä ihmisistä, työn kanssa tai ilman.
vikaa.. Hellänlettässentään!!!!!
Alkoholi väärin käytettynä ja lapset ovat huono yhdistelmä. Epävarmuus ja turvattomuus leimaa koko elämää. Olen kokenut saman ja nyt elämä eron jälkeen, erosimme 2v sitten, alkaa sujua hyvin. Lapsemme oireilivat pahasti. Tänä vuonna ei enää ongelmia koulussa eikä kotona. Oma itsetuntonikin on paranemaan päin. Kaikkea hyvää jatkoon ja rauhallista elämää.
Ei viisivuotiaasi elämä mitenkään pilalla ole. Toipumisaikaa hän tietysti tarvitsee, muutto ja elämänmuutos on iso asia, vaikka parempaan suuntaan olettekin menossa.
Parin vuoden kuluttua hän saa uutta ajateltavaa, menee kouluun, saa kavereita ja ihan uudenlaisen elämän.
Kerro hänelle varhaisteini-iässä hänen "juoppogeeneistään", ja että siksi hänen tulee olla hyvin varovainen alkoholin kanssa. Jos hän on fiksu poika niin kyllä ymmärtää.
nostan hattua sulle, että olet päätöksesi tehnyt sen alammas ei voi enään vajota. Siitä on vain yksi suunta ja se on ylös päin ja sinä olet vahva äippä, kun sen päätöksen sait tehtyä. Sulle ja lapselle aurinkoisia päiviä...
Veikkaanpa,että lapsen olisi parempi olla isänsä kanssa,pelkkää puppua koko juttu