Vaikea avioliitto tunnekylmän kanssa.

Anonyymi-ap

Siispä... ollaan oltu mieheni kanssa 17 vuotta naimisissa ja alkaa olla mitta täysi. Ongelman ydin on se, että mieheni on todella tunnekylmä. Häneltä itseltään ei tule automaattisesti mitään hellyyttä, empatiaa ja seksiä eikä halauksiin ja suudelmiin aloitetta ei siis yhtikäs mitään ikinä. Olen aina joka kerta tehnyt aloitteen hellyyden osoituksiin. Viimeiset 10 vuotta en ole jaksanut enää tehdä aloitteita eikä herra ole huomannut mitään. Joten ihan sama olenko tässä enää hänelle olemassa. Kuitenkin arkiset asiat toimii hyvin ja arki rullaa. Mieheni siis tekee kyllä kaikkea kotitöitä ja remontoi jne. mutta seksiä ja muuta hellyyttä saa kerjätä enkä halua kerjätä ja minusta se on säälittävää ja itsetuntoni kärsii tästä vaikka tiedän olevani todella kaunis nainen.
Ollaan juteltu kyllä tästä mutta mieheni menee niin lukkoon, kun koitan näistä asioista puhua ja kuulemma vain valitan turhista asioista. Nyt on se tilanne,että oma katse on alkanut harhailemaan muualle ja jopa hiukan ihastunut yhteen toiseen mieheen. Enkä halua pettää miestäni missään tilanteessa. Onko ero nyt enää vain vaihtoehto, kun omat voimat alkaa jo loppua. Olin aika nuori ja naiivi, kun menin naimisiin tämmöisen miehen kanssa ja olin aina niin optimisti kaiken suhteen mutta nyt on kyllä totaalisesti tullut seinä vastaan.

Kiitos ja anteeksi.

10

353

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Ongelma on toi että ette onnistu puhuun tuota asiaa. Se puhuminen pitää korjata vaikka sitten pariterapiassa. Muuten ei muutu tai oikene mikään.

      Hyvässä lykyssä löydätte syyt jittuun ja jos oikein hyvin käy, itsestänne. Nimittäin vain silloin voi taata että ne jutut myös korjaantuu...

      Tämän pidemmälle meneviä ohjeita ei juuri tuon kirjoituksen perusteella ole järkevää edes spekuloida.

      • Anonyymi

        Niinpä...olen sitäkin ehdottanut mutta mieheni ei suostu menemään pariterapiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä...olen sitäkin ehdottanut mutta mieheni ei suostu menemään pariterapiaan.

        Onko se tietoinen valinta häneltä? Tietääkö hän miksi ja mitä on pelissä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko se tietoinen valinta häneltä? Tietääkö hän miksi ja mitä on pelissä?

        Hän ei siis tiedosta omaa tunnekylmyyttä ja hänestä se ilmeisesti on normaalia käytöstä ja näin ollen ei koe olevansa terapian tarpeessa. Kun hänen kanssaan alkaa näistä keskustelemaan niin vaikenee ja tuntee, että ajan hänet nurkkaan vaikka ihan asiallisesti otan ne esille. En ainakaan itse näe tässä tilanteessa ulos pääsyä ellei toinen tule yhtään vastaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hän ei siis tiedosta omaa tunnekylmyyttä ja hänestä se ilmeisesti on normaalia käytöstä ja näin ollen ei koe olevansa terapian tarpeessa. Kun hänen kanssaan alkaa näistä keskustelemaan niin vaikenee ja tuntee, että ajan hänet nurkkaan vaikka ihan asiallisesti otan ne esille. En ainakaan itse näe tässä tilanteessa ulos pääsyä ellei toinen tule yhtään vastaan.

        No sitten se terapia on looginen ratkaisu, sillä se terapeutti estää sen keskustelussa tapahtuvan nurkkaan ajautumisen.

        Se voi myös jutella yksin kummankin kanssa jos tilanne on tuollainen lukko. Silloin se nurkkailu ei ole ongelma.

        Terapeuttejakin on sitten monenlaisia. Varautukaa vaihtaan ainakin kertaalleen, jos molemmat ei koe hyväksi.

        Ja sitten: min. viiden käynnin sitoutuminen pitää olla molemmilta. Muuten on turha ponnistus eikä ehdi saada mitään tuloksia.

        Sitten jaksamisesta ajatus: sun jaksaminen varmaan loppuu jos odotat, edellytät tai vaadit muutosta. Tuollaisista ajatuksista pitäisi ehkä irroittaa toistaiseksi ja keskittyä nyt rauhallisesti aukaiseen asiaa. Muuten kärsimättömyys vie äkkiä voimat joita tarvii nimenomaan sen solmun käsittelyyn.

        Ei terapiasta hyötyä nimittäin ole, jos voimat ei enää riitä kuin solmun löystyttelyyn, ehkä vähän aukaisuun. Eli ei juuri alkua pidemmälle. Vain tuskaisimpaan vaiheeseen siis. Korjausliikekin vie kuitenkin aluksi voimia ennenkuin se alkaa maksaa korkoineen takaisin.


    • Anonyymi

      Jokatapauksessa on selvää, ettei homma toimi ja murheesi ei ole turha.
      Kun vielä aikaa on, niin kerro miehellesi asia. Se on minusta reilua.
      Sitten jos mikään ei muutu, niin avioerohakemus. Sekin on usein harkinta-ajalla.
      Siinä taitaa olla 6kk aikaa miettiä ja sitten kysytään uudestaan, että haluatteko oikeasti erota. Jos tilanne on yhä sama niin eipä siinä ole enää vaihtoehtoja.
      Tämä siis suoraan omasta elämästäni. En katsele muita tällä aikaa. Itsellä menossa ero ja lopullinen päätös 6kk kuluttua.
      Olen sitä mieltä että kaikki ihmiset ei vaan ole tarkoitettu suhteeseen. Heistä ei ole siihen.
      Niinpä itse katson tämän harkinta-ajan ja jatkan matkaani eri suuntaan jos tilanne on sama. Vasta sitten katselen ympärilleni ja mietin että tarvitsenko ketään enää. Yksin olen joka tapauksessa onnellisempi kun kylmässä.

      • Anonyymi

        Jos homma ei toimi, niin tärkeintä on kai selvittää miksei toimi. Muuten samat haitalliset asiat vaan toistuu tulevaisuudessakin.

        Ja jos näin käy, että sama odottaa tulevaisuudessakin, niin voi kysyä mitä ero muuttaa?


    • Anonyymi

      Oliko hän sitten joskus ihan umpi kiimassa sinuun, niin kuin siinä alussa ainakin usein ollaan. T. Vähintään miesoletettu

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Selänteiden kommentit

      Se on kesä taas. On alkanut Selänteen rouvakin antamaan lausuntoja ja ohjeita meille. Ei voi olla totta. Yksi Selännekki
      Kotimaiset julkkisjuorut
      500
      5137
    2. Miehen lapsettomuus keski-ikäisten deittailussa

      Tällä palstalla esitetään usein ajatus, jonka mukaan lapsia saanut nainen olisi parisuhdemarkkinoilla huonommassa asemas
      Sinkut
      238
      2086
    3. Nyt kun pride on ohi on siks

      Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että homoseksuaalisuuden harjoittaminen on syntiä (1. Moos. 19:1-13; 3. Moos. 18:22;
      Luterilaisuus
      410
      1923
    4. Olisit saanut minut naisen

      Jos olisit oikeasti halunnut. Mutta et halunnut. Annoit paaaaljon epämääräisiä signaaleja, annoit jutun edetä todella hi
      Ikävä
      58
      1381
    5. Miehelle naiselta

      Jos haluat anna jokin vinkki, niin saan varmuutta ottaa yhteyttä. Tai onko niin että otat yhteyttä itse, jos haluat pitä
      Ikävä
      89
      1289
    6. Kunpa voisin halata sinua

      ja sanoa sinulle miten onnellinen olen siitä, että olet elämässäni. Mutta et ole halausetäisyydellä... etkä elämässäni.
      Ikävä
      44
      1073
    7. Kaipaan sinua...

      J-mies. Surullinen olo kaikesta.
      Ikävä
      86
      1039
    8. Muut yrittää seata meidän välejä

      Nainen, oot varmaan sen myös huomannut. Ihan irl oon sen huomannut jo hyvän aikaa. Eihän anneta sen häiritä.
      Ikävä
      99
      1009
    9. Tulethan sitten

      loppukesästä katsomaan minua? Nyt sinulla on mahdollisuus ”kostaa” ja herpaannuttaa minun keskittymiseni. Jos yhtä inten
      Ikävä
      38
      982
    10. Mikä oli se hetki

      kun tajusit rakastuneesi?
      Ikävä
      74
      960
    Aihe