Kun menet esimerkiksi autokauppaan tai vaikkapa vaatekauppaan....tai ihan mihin tahansa erikoisempaan myymälään niin auta armias, kun pääset ovesta sisälle niin ennen kahta askelta on se ensimmäinen huohottava kyyppari selän takana kyselemässä, "kuinka voin auttaa...kuinka voin palvella?" ...ja sitä rataa. No VIT*** ET!..kun haluan nyt vaan ensin rauhassa katsella teidän ylikallista tarjontaanne! Sen sijaan yleensä keskustelu tällaisissa "äkkiä karkuun ja pakoon" tilanteessa kuitenkin etenee jotenkin siten, että heitän jotain vitsikästä "ei mua kukaan voi enää auttaa" ja että ei kiitos, nyt vaan tässä muuten käppäilet..ja katselen! Yleensä jo siinä vaiheessa fiilis on pilalla, kun asiakaspalvelija joka tapauksessa jää seuraamaan katseellan, että tatvitsisiko se kuitenkin jonkinlaista apua!
Mutta sitten on niitä tilanteita, kun ei siltikään usko, että en ole uusavuton ja etten tarvitse hänen välitöntä apuaan, vaan alkaa joka tapauksessa tuputtaan tai vähintään lykkäämään jotain esitteitä....arghh. Pakene tai kuole siihen paikkaan!
Tekisi mieli kääntyä kantapäillään ja suorinta reittiä ulos! Ja ulkopuolella tietenkin odottaa se Aamulehden myyjä ja sen jälkeen joku Herra teleoperaattori, joka jo kahdenkymmenen metrin päästä luo sinuun polttavan katseen ja vetää tekohymyn kasvoilleen. Siinä vaiheessa peli on pelattu, etkä pakoon pääse pakollisia kohteliaisuuksia ja kieltäytymisiä. Autoon kun pääsee niin paidannappia aukia, hetki silmät kiinni ja kunnon nojaus penkin päätukeen. Kyllä se siitä, kunhan verenpaine laskee taas alle 200!
Sitten on ne ruokakaupat! Ei perhana, kun saat hakea, kulkea ja laahustaa kärryn kanssa pitkin käytäviä. Saat kaikessa rauhassa lueskella eri maitotölkkien tuoteselosteita. Voit kuljeskella ja kuikuilla edes takas eikä ristinsielua näy nyppimässä hihasta. Miljoonien tuotemerkkien joukosta yrität löytää sitä juuri sinun tuorejuustoasi 30 metriä pitkästä juustohyllyköstä, joista suurin osa sellaisia, joita et ole ikinä edes tienyt olevankaan, etkä tiedä kenenkään niitä koskaan ostavankaan. Mahtavatko mennä biojätteisiin kerta toisensa jälkeen, mutta koska täyden valikoiman kaupassa pitää olla vähintään sata tuhatta eri juustoa ja katteet ovat perustuotteisa kohdillaan niin väljäkös tuolla.
Missä on se ostoskorinkataja, oma hihasta nyppijä, oma henkilökohtainen assistentti ruokanaupoista, joka jo heti ovella olisi ohjaamassa ja kohteliaasti kutsumassa " tänne päin, tänne päin" ja hakisi kanssani juuri ne tuotteet mitä lasagneesi tarvitsen? Ei ole täällä näkynyt, mutta jossai ulkomailla kuullemma näitäkin on!
Yhteenveto. Te asiakaspalvelijat, te olette aivan väärissä liikkeissä töissä! Menkää ruokakauppoihin lykkäämään vanhusten ja avuttomien ostoskärryjä, mutta jättäkää vaatekaupoissa, autokaupoissa ym. vastaavissa erikoismyymälöissä hypistelijät rauhaan. Ei minulla teitä mitään sinänsä ihmisinä vastaan ole, töitänne te vaan teette, mutta valkatakaa nyt JUM*&*&&UTA työnne paremmin. Ugh! Ei minulla muuta. Terveisin virkailija!
PS. Älkää välittäkö virheistä. Puhelin on pska laite kirjoittamiseen!
Mutta sitten on niitä tilanteita, kun ei siltikään usko, että en ole uusavuton ja etten tarvitse hänen välitöntä apuaan, vaan alkaa joka tapauksessa tuputtaan tai vähintään lykkäämään jotain esitteitä....arghh. Pakene tai kuole siihen paikkaan!
Tekisi mieli kääntyä kantapäillään ja suorinta reittiä ulos! Ja ulkopuolella tietenkin odottaa se Aamulehden myyjä ja sen jälkeen joku Herra teleoperaattori, joka jo kahdenkymmenen metrin päästä luo sinuun polttavan katseen ja vetää tekohymyn kasvoilleen. Siinä vaiheessa peli on pelattu, etkä pakoon pääse pakollisia kohteliaisuuksia ja kieltäytymisiä. Autoon kun pääsee niin paidannappia aukia, hetki silmät kiinni ja kunnon nojaus penkin päätukeen. Kyllä se siitä, kunhan verenpaine laskee taas alle 200!
Sitten on ne ruokakaupat! Ei perhana, kun saat hakea, kulkea ja laahustaa kärryn kanssa pitkin käytäviä. Saat kaikessa rauhassa lueskella eri maitotölkkien tuoteselosteita. Voit kuljeskella ja kuikuilla edes takas eikä ristinsielua näy nyppimässä hihasta. Miljoonien tuotemerkkien joukosta yrität löytää sitä juuri sinun tuorejuustoasi 30 metriä pitkästä juustohyllyköstä, joista suurin osa sellaisia, joita et ole ikinä edes tienyt olevankaan, etkä tiedä kenenkään niitä koskaan ostavankaan. Mahtavatko mennä biojätteisiin kerta toisensa jälkeen, mutta koska täyden valikoiman kaupassa pitää olla vähintään sata tuhatta eri juustoa ja katteet ovat perustuotteisa kohdillaan niin väljäkös tuolla.
Missä on se ostoskorinkataja, oma hihasta nyppijä, oma henkilökohtainen assistentti ruokanaupoista, joka jo heti ovella olisi ohjaamassa ja kohteliaasti kutsumassa " tänne päin, tänne päin" ja hakisi kanssani juuri ne tuotteet mitä lasagneesi tarvitsen? Ei ole täällä näkynyt, mutta jossai ulkomailla kuullemma näitäkin on!
Yhteenveto. Te asiakaspalvelijat, te olette aivan väärissä liikkeissä töissä! Menkää ruokakauppoihin lykkäämään vanhusten ja avuttomien ostoskärryjä, mutta jättäkää vaatekaupoissa, autokaupoissa ym. vastaavissa erikoismyymälöissä hypistelijät rauhaan. Ei minulla teitä mitään sinänsä ihmisinä vastaan ole, töitänne te vaan teette, mutta valkatakaa nyt JUM*&*&&UTA työnne paremmin. Ugh! Ei minulla muuta. Terveisin virkailija!
PS. Älkää välittäkö virheistä. Puhelin on pska laite kirjoittamiseen!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaatekauppaan mennessäsi voit pyytää apua siltä yliaktiiviselta myyjältä ja kysyä siltä, että osaisiko se neuvoa sulle sellaista liikettä, missä saisi ihan itsekseen rauhassa katsella ensin. Muista toki mainita että vaateliikettä. Muutoin han se ohjaa sut ruokakauppaan.
Sitten on tilanteita jossa tarvii myyjää vaikka jonkun tuotteen löytömiseksi, niin eipä näy myyjiä missään.
Tai sitten kaupassa häärii myyjiä siihen saakka, kunnes olisi jotain myyjältä kysyttävää, niin kaikki myyjät on kadonneet juuri sinä hetkenä.
Kodikone myyymälässä silloin, kun et myyjää tarvi, niin kyllä on myyjiä ympärillä hääräämässä ja kysymässä mitä saisi olla.
Silloin kun myyjää tarvit, kun vaikka haluat tietää tuotteen hinnan, kun tuotteita on esillä tai tarviit myyjän apua tuotteen löytämisessä, kun katsoit, että tuote on myymälässä myynnissä, niin eipä näy myyjiä missään tai sitten alkavat palvelemaan toista asiakasta juuri silloin, vaikka myyjä olisi ollut toimettomana 20 minuuttia, niin silloin, kun olisi myyjältä kysyttävää, niin heti tulee joku asiakas tai myyjä pinkoo kuin karkuun, kun asiakas tulee kysymään.
Tuossa tilanteessa on ainakin vaatekaupassa paras sanoa vain "Tässä vaan katselen". Tähän myyjä sanoo "ole hyvä, kysy heti jos tulee jotain".
- Sheena
Yliviritetty aspa on intrivertin painajainen.