Monet ovat menettäneet uskonsa, että voisi olla mahdollista rakkauden ja sopusoinnun kestävän ikuisesti. Ovat kokonaan luopuneet ajatuksesta puolisosta ja lausuneet tällä palstalla vakaumuksen, että pysyvä sinkkuus on parempi.
Sinkkuus ei kuitenkaan ole useimpien toivomus. Meillä on vastustamaton halu toiseen.
Tunnemme pareja, joilla vaikuttaa olevan herttainen suhde. Voisiko olla mahdollista, että tällaisten parien määrä olisi suurempi kuin nyt. Mielestäni se on mahdollista, mutta vaatii uutta ajattelua, jonka pohja on täysin uusi kasvatus.
Nykyisen kasvatuksen piiloideologia perustuu kilpailuun. Kilpailu opettaa tavoittamaan korkeita. Uuden kasvatuksen tulisi perustua KOHTUUDEN tavoitteluun. Kun tulevaan puolisoon suhtautuisi kohtuullisemmin vaatimuksin, myös herttaisuus lisääntyisi ja onnellisten liittojen määrä.
Siis kasvatuksen pohjimmainen ja tiedostettu pyrkimys olisi 1) herttailu ja 2) kohtuus.
Onko pysyvä rakkaus ja herttailu ollenkaan mahdollinen?
39
350
Vastaukset
- Anonyymi
En haluaisi pariutua itseäni huomattavasti vanhemman miehen kanssa. En myöskään miehen kanssa jonka kanssa on huomattavan suuri koko ero. Eräät äidit olivat vapaan kasvatuksen kannalla ja tuloksen saa nähdä. Heidän poikansa ovat homoja. Pariutuvatkin homon kanssa. Kaikenlaisia pareja sitä on kuin Latelan Lauri ja Sari Anna, he eivät ole ollenkaan sopivia keskenään. Varmaan kiinnostaa vain parisuhde ihan tavan vuoksi.
Ei homouteen voi vaikuttaa millään tavalla, ei lisäävästi eikä vähentävästi, ainoastaan siihen, onko kaapissa vai julkihomo.
Kun ennen seurakuntapapinvirkaa työskentelin hoitolaitoksessa, parikymppinen laitosapulainen seurusteli viisikymppisen miehen kanssa. Parikymppiset hoitoapulaiset kummastelivat tätä kovin. Harvat nuoret tytöt tuntevat vetoa 30 vuotta vanhempiin miehiin. 🌹👀
Lemmenleikeissä mikään ei ole, eikä koskaan ole ollut, pysyvää, koska menstruaattori vanhenee niin nopeasti.
Käsite "rakkaus" on kaunokirjallisuudesta peräisin olevaa mytologiaa, harhaa, se ei ole olemassa parisuhteissa tai missään muuallakaan aidossa elämässä. Parisuhteet perustuvat vaihdantatalouteen, niissä on voimassa taloudelliset sopimukset kuten avioliitto (50/50 sopimus eron sattuessa). Moni pari kuitenkin menee yhteen tuon harhan sokaisemana.Rakkaus on evoluution mukana syntynyt TUNNE, yhtä todellinen kuin mikä tahansa tietokoneohjelma, ei harhaa siinä mielessä, että tämä tunne edistää populaation uudentumista eli syntyvyyttä. Sillä on siis selkeä funktio.
Tätä funktiota välittävät geenit, jotka vaikuttavat myös lisääntymisiän jälkeen. Samoin vaikuttaa myös lähimmäisenrakkaus. Se on evolutiivisesti hyödyllisempi kuin lähimmäisenrakkaudettomuus.
Sosiologisessa kvasitutkimuksessa, kuten historianselittämisessäkin, on ollut aiheettomasti, ilman todisteita, kuvitelma, että romanttinen rakkaus olisi vain nykyaikainen selitystapa. Ei se, että käydään kauppaa pariutumisessa ja parittelussa, poista sitä, että romanttinen rakkaus on todellisesti olemassa.
Paralleeli: Täysin yhtä aikaa joku voi tykätä kaupankäymisestä kuin punaisesta polkupyörästä ja samalla myös käydä kauppaa. Ei siinäkään ole mitään ristiriitaa.🌹👀- Anonyymi
Kynis.mi kirjoitti:
Rakkaus on evoluution mukana syntynyt TUNNE, yhtä todellinen kuin mikä tahansa tietokoneohjelma, ei harhaa siinä mielessä, että tämä tunne edistää populaation uudentumista eli syntyvyyttä. Sillä on siis selkeä funktio.
Tätä funktiota välittävät geenit, jotka vaikuttavat myös lisääntymisiän jälkeen. Samoin vaikuttaa myös lähimmäisenrakkaus. Se on evolutiivisesti hyödyllisempi kuin lähimmäisenrakkaudettomuus.
Sosiologisessa kvasitutkimuksessa, kuten historianselittämisessäkin, on ollut aiheettomasti, ilman todisteita, kuvitelma, että romanttinen rakkaus olisi vain nykyaikainen selitystapa. Ei se, että käydään kauppaa pariutumisessa ja parittelussa, poista sitä, että romanttinen rakkaus on todellisesti olemassa.
Paralleeli: Täysin yhtä aikaa joku voi tykätä kaupankäymisestä kuin punaisesta polkupyörästä ja samalla myös käydä kauppaa. Ei siinäkään ole mitään ristiriitaa.🌹👀Jokaisella on oma käsityksensä siitä mitä "rakkaus" on, koska sitä ei alkuunkaan ole olemassa. Se on vain harha jonka ovat luoneet judeo-kristillisen hölmöläiskunnan papit, yhdeksi menetelmäksi väestön hallintaa varten.
Thomas Moore kirjoitti tähän tapaan: "Romanttinen rakkaus on illuusio. Useimmat meistä huomaavat tämän totuuden rakkaussuhteen lopussa tai silloin, kun rakkauden suloiset tunteet johtavat meidät avioliittoon, jolloin sen liekit sammuttavat."
Moore siis viittaa "romanttiseen rakkauteen" joka myöskin olematonta siksi kaikilla on siitä omansa käsitys. Minulle, ja muille nuorille, omanttinen rakkaus tarkoittaa sellaista himokasta seksuaalista puuhastelua joka tuottaa kummallekin onnellisuutta, huippuhyvää nautintoa ja -oloa. Eli "rakkaus" ja "romanttinen rakkaus" on lähes sama asia, tunne joka muodostuu tiettyjen hormonien pulputessa runsaanlaisesti, se edellyttää seksuaalista himoa ja -toimintaa. Ikänaisille "rakkaus" (pelkkä rakkaus) on kahvin hörppimistä yhdessä ja heille "romanttinen rakkaus" on HYI HYI. Anonyymi kirjoitti:
Jokaisella on oma käsityksensä siitä mitä "rakkaus" on, koska sitä ei alkuunkaan ole olemassa. Se on vain harha jonka ovat luoneet judeo-kristillisen hölmöläiskunnan papit, yhdeksi menetelmäksi väestön hallintaa varten.
Thomas Moore kirjoitti tähän tapaan: "Romanttinen rakkaus on illuusio. Useimmat meistä huomaavat tämän totuuden rakkaussuhteen lopussa tai silloin, kun rakkauden suloiset tunteet johtavat meidät avioliittoon, jolloin sen liekit sammuttavat."
Moore siis viittaa "romanttiseen rakkauteen" joka myöskin olematonta siksi kaikilla on siitä omansa käsitys. Minulle, ja muille nuorille, omanttinen rakkaus tarkoittaa sellaista himokasta seksuaalista puuhastelua joka tuottaa kummallekin onnellisuutta, huippuhyvää nautintoa ja -oloa. Eli "rakkaus" ja "romanttinen rakkaus" on lähes sama asia, tunne joka muodostuu tiettyjen hormonien pulputessa runsaanlaisesti, se edellyttää seksuaalista himoa ja -toimintaa. Ikänaisille "rakkaus" (pelkkä rakkaus) on kahvin hörppimistä yhdessä ja heille "romanttinen rakkaus" on HYI HYI.Tämä runoilija John Ciardin oivallus on viiltävän täsmällinen:
"Rakkaus on sana, jota käytetään kuvaamaan nuorten seksuaalista kiihottumista, keski-ikäisten toisiinsa tottumista ja vanhojen keskinäistä riippuvuutta."- Anonyymi
Heikkomieli kirjoitti:
Tämä runoilija John Ciardin oivallus on viiltävän täsmällinen:
"Rakkaus on sana, jota käytetään kuvaamaan nuorten seksuaalista kiihottumista, keski-ikäisten toisiinsa tottumista ja vanhojen keskinäistä riippuvuutta."Eiväthän kaikki tosiaan ole edes kykeneviä rakastamaan. Sellaisen silmissä rakkaus on varmasti juuri tuota ja hän on vilpittömästi ja aidosti tuota mieltä. Rakkaudesta on pitkälti täysin turha keskustella sellaisen kanssa, joka on kykenemätön siihen. Kun ei jotain tajua ja siihen pysty, niin ei se puhumalla muutu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eiväthän kaikki tosiaan ole edes kykeneviä rakastamaan. Sellaisen silmissä rakkaus on varmasti juuri tuota ja hän on vilpittömästi ja aidosti tuota mieltä. Rakkaudesta on pitkälti täysin turha keskustella sellaisen kanssa, joka on kykenemätön siihen. Kun ei jotain tajua ja siihen pysty, niin ei se puhumalla muutu.
Juuri noin se on. Ihmisten, joilla on tunteet, ei yleensäkään kannata tuhlata aikaansa yksilöihin, joilla on ameban tunne-elämä. Lika barn leka bäst. Tunneköyhät seurustelkoot keskenään ja tuossa olisi osa ratkaisua myös aloituksen ongelmaan. Iso ongelmaahan on nimenomaan se, että ihmisissä on paljon tunneköyhiä yksilöitä. Sellainen ihminen ei muutu kykeneväksi tuntemaan, vaikka mitä tekisi.
Heikkomieli kirjoitti:
Tämä runoilija John Ciardin oivallus on viiltävän täsmällinen:
"Rakkaus on sana, jota käytetään kuvaamaan nuorten seksuaalista kiihottumista, keski-ikäisten toisiinsa tottumista ja vanhojen keskinäistä riippuvuutta."Vaikka olisi kuinkakin runoilija, ei asian syvyyttä voi ymmärtää, jos sydän ei ole paikallaan. 💔🌹👀
Anonyymi kirjoitti:
Eiväthän kaikki tosiaan ole edes kykeneviä rakastamaan. Sellaisen silmissä rakkaus on varmasti juuri tuota ja hän on vilpittömästi ja aidosti tuota mieltä. Rakkaudesta on pitkälti täysin turha keskustella sellaisen kanssa, joka on kykenemätön siihen. Kun ei jotain tajua ja siihen pysty, niin ei se puhumalla muutu.
#Kun ei jotain tajua ja siihen pysty, niin ei se puhumalla muutu.#
Juuri näin, mutta jos opetetaan pienestä lähtien rakastamaan, saattaa niiden määrä, jotka siihen pystyvät, lisääntyä ja heidän vaikutuksestaan koko kulttuuri liikahtaa myönteisempään ja iloisempaan suuntaan. ❤️🌹👀- Anonyymi
Kynis.mi kirjoitti:
#Kun ei jotain tajua ja siihen pysty, niin ei se puhumalla muutu.#
Juuri näin, mutta jos opetetaan pienestä lähtien rakastamaan, saattaa niiden määrä, jotka siihen pystyvät, lisääntyä ja heidän vaikutuksestaan koko kulttuuri liikahtaa myönteisempään ja iloisempaan suuntaan. ❤️🌹👀"mutta jos opetetaan pienestä lähtien rakastamaan"
Ongelma lienee monen kohdalla siinä, että tuo on ylisukupolvinen ongelma. Miten rakkaudeton voisi opettaa ketään rakastamaan? Ensiksi pitäisi oppia itse. Anonyymi kirjoitti:
Juuri noin se on. Ihmisten, joilla on tunteet, ei yleensäkään kannata tuhlata aikaansa yksilöihin, joilla on ameban tunne-elämä. Lika barn leka bäst. Tunneköyhät seurustelkoot keskenään ja tuossa olisi osa ratkaisua myös aloituksen ongelmaan. Iso ongelmaahan on nimenomaan se, että ihmisissä on paljon tunneköyhiä yksilöitä. Sellainen ihminen ei muutu kykeneväksi tuntemaan, vaikka mitä tekisi.
Vanha ei enää opi, mutta jos opetetaan rakastamaan jo lapsesta lähtien, saattaa tulla koko kulttuuriin pieni myönteinen ja iloinen muutos. ❤️🌹👀
Anonyymi kirjoitti:
"mutta jos opetetaan pienestä lähtien rakastamaan"
Ongelma lienee monen kohdalla siinä, että tuo on ylisukupolvinen ongelma. Miten rakkaudeton voisi opettaa ketään rakastamaan? Ensiksi pitäisi oppia itse.#Miten rakkaudeton voisi opettaa ketään rakastamaan? Ensiksi pitäisi oppia itse.#
Hitaastihan kulttuuri voi muuttua, mutta voi kuitenkin. Ei lapsuuteni ajan kulttuuria 40- ja 50-luvulta nuori polvi edes usko todeksi, kun siitä kerrotaan 🌹👀- Anonyymi
Kynis.mi kirjoitti:
Vanha ei enää opi, mutta jos opetetaan rakastamaan jo lapsesta lähtien, saattaa tulla koko kulttuuriin pieni myönteinen ja iloinen muutos. ❤️🌹👀
Kyllä vanha oppii paljonkin, jos hän haluaa. Yleensä kyse on oppimishalukkuuden puuttesta.
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä vanha oppii paljonkin, jos hän haluaa. Yleensä kyse on oppimishalukkuuden puuttesta.
Usein vanha on lapsuutensa vanki. 🌹👀
- Anonyymi
Kynis.mi kirjoitti:
Usein vanha on lapsuutensa vanki. 🌹👀
Lähinnä se on tekosyy. "Olen mikä olen, en voi muuttua" on peruste sille, ettei tarvitse vaivautua edes yrittämään. Tietysti osa on myös kykenemättömiä, mutta kyllä valtaosa ihmisistä pystyisi, jos viitsisi nähdä vaivaa itsensä kanssa. Itsensä kehittäminen ja varsinkin itsetutkiskelu on kuitenkin sen verran rankkaa, että moni ei viitsi nähdä sitä vaivaa.
Anonyymi kirjoitti:
Lähinnä se on tekosyy. "Olen mikä olen, en voi muuttua" on peruste sille, ettei tarvitse vaivautua edes yrittämään. Tietysti osa on myös kykenemättömiä, mutta kyllä valtaosa ihmisistä pystyisi, jos viitsisi nähdä vaivaa itsensä kanssa. Itsensä kehittäminen ja varsinkin itsetutkiskelu on kuitenkin sen verran rankkaa, että moni ei viitsi nähdä sitä vaivaa.
Itsetutkistelu aiheuttaa kuvottavan saastan vyörytyksen. Jokainen on tuloksetta harrastanut sitä iljettävyyteen asti. Ei siihen tarvitse kehottaa. Jokainen on yrittänyt kehittää itseään huonoin tuloksin. 🌹👀
- Anonyymi
Kynis.mi kirjoitti:
Itsetutkistelu aiheuttaa kuvottavan saastan vyörytyksen. Jokainen on tuloksetta harrastanut sitä iljettävyyteen asti. Ei siihen tarvitse kehottaa. Jokainen on yrittänyt kehittää itseään huonoin tuloksin. 🌹👀
Likimainkaan jokainen ihminen ei edes pyri kehittämään itseään, varsinkaan niin positiivisissa tunteissa kuin rakkaus. Voi kun kyse olisikin siitä, että on yrittänyt, mutta ei onnistu. Mä kuitenkin olen nähnyt ihan liuan usein, lähietäisyydeltäkin, sen miten vähän mielenkiintoa monilla ihmisillä tuollaiseen on. Heitä ei yksinkertaisesti voisi vähempää kiinnostaa.
Itsetutkiskelun ei tarvitse aiheuttaa sen kummempaa saastavyöryä. Tai riippunee siitä paljonko itsessä on saastaa, mutta myös siitä miten asiat kokee. Oman itsensä voi kokea myös varsin neutraalisti. Asia on näin ja minä olen tällainen ja toimin noin, ilman sen suurempaa tunnereaktiota. Jotta ihminen voi kehittyä, niin ensiksi on pakko hyväksyä itse itsensä.
Sanoisin että pysyvyyteen vahvasti vaikuttaa halu kunnioittaa, arvostaa ja rakastaa toista. Se on myös tahtotila.
Toki jos toinen menettelee arvojamme vastaan, se kunnioitus ja arvostus raukeaa. Samoin käy rakkauden kanssa, Ja näin on molemmalle käynyt, aiemmin.
Meillä puolisoni kanssa olemme lupautuneet kunnioittamaan toista, Jos jompi kumpi toimii tyhmästi saa siitä toki sanoa. Jos käyttyäytyy niin tyhmästi, että ehdoin tahdoin loukkaa toista, että tilanne ei ole pelastettavasissa, on tietoinen myös seurauksista.
Ymmärtääkseni olet herttailusta puhunut hieman toisessa asianyhteydessä, mutta minä näen herttailun seuraavasti. Juu, olemme todella herttaisia toisillemme. Huomioimme toista. Muistutamme toisen arvosta. Ja siitä miten kiitollisia olemme että voimme olla yhdessä.
Tällä millään ei ole mitään tekemistä sen kanssa, minkä ikäisiä olemme. Tai minkä näköisiä. Tai millaisen sosiaalisen statuksen kumpikin omaksumme. Ei myöskään henkilökohtaisilla mieltymyksillämme. Toki yhteistä meillä on niin paljon, että jaksamme keskustella toistemme kanssa, jakaa asioita. Ja ennenkaikkea, nauraa elämälle.
Meillä ei ole keitä kasvattaa. Toki ympäristömme on tullut tietoiseksi poikkeuksellisen hyvästä suhteestamme. Myös siitä, mitä kolauksia se on kestänyt. Mutta uskoisin että se mikä meillä vahvasti esille tulee (kunnioitus) on eräänlainen signaali muillekin.Sanoisin, että olet todella löytänyt totuuden! Sen voi löytää vain, kun on sydän paikallaan. ❤️🌹👀
Kynis.mi kirjoitti:
Sanoisin, että olet todella löytänyt totuuden! Sen voi löytää vain, kun on sydän paikallaan. ❤️🌹👀
Kiitos Kynis. Vaikka pidän tuota toteamuksena, pidän sitä myös hieman kohteliaisuutena.
Sen verran vielä. Pysyvään rakkauteen tarvitaan myös kaksi samoihin arvoihin uskovaa ihmistä. miksi parisuhteet eivät kestä, on suurin syy toisen kunnioituksen puute.
Minä en väitä, ettenkö joutuisi joskus taistelemaan arvojani vastaisesti. Mutta jos pysyn siinä, mihin olen lupautunut, säilytän myös sen ihannetilan, mitä rakkaudeksi koen.
Valintatila. Tahtotila. Halu.
Sitä kohtuullistamisjuttua en osaa sanoa mitä se merkitsee omassa elämässä. Joo, kyllä me pienemmälläkin tullaan toimeen. Ei se silti tarkoita, ettemmekö haluisi enemmän. Mutta jos tyydymme, emmekä ahdistu sen suuremman puutteesta, pysymme kutakuinkin aika onnellisina.- Anonyymi
elisakettu kirjoitti:
Kiitos Kynis. Vaikka pidän tuota toteamuksena, pidän sitä myös hieman kohteliaisuutena.
Sen verran vielä. Pysyvään rakkauteen tarvitaan myös kaksi samoihin arvoihin uskovaa ihmistä. miksi parisuhteet eivät kestä, on suurin syy toisen kunnioituksen puute.
Minä en väitä, ettenkö joutuisi joskus taistelemaan arvojani vastaisesti. Mutta jos pysyn siinä, mihin olen lupautunut, säilytän myös sen ihannetilan, mitä rakkaudeksi koen.
Valintatila. Tahtotila. Halu.
Sitä kohtuullistamisjuttua en osaa sanoa mitä se merkitsee omassa elämässä. Joo, kyllä me pienemmälläkin tullaan toimeen. Ei se silti tarkoita, ettemmekö haluisi enemmän. Mutta jos tyydymme, emmekä ahdistu sen suuremman puutteesta, pysymme kutakuinkin aika onnellisina.Aika pitkälle varmasti noin. Kun harvan on enää pakko, niin jäljelle jää vain tahto. Jokaisessa ihmissuhteessa on vaikeat hetkensä ja sitä joko tahtoo tai ei tahdo. Kunnioituksen puute toista ihmistä kohtaan on monella läsnä, mutta onko se muutos vai saman vanhan toistamista. Itse luulen, että se on saman vanhan toistamista, sillä eivät ihmiset vaikuta koskaan erityisen suuresti toisiaan kunnioittaneen.
Anonyymi kirjoitti:
Aika pitkälle varmasti noin. Kun harvan on enää pakko, niin jäljelle jää vain tahto. Jokaisessa ihmissuhteessa on vaikeat hetkensä ja sitä joko tahtoo tai ei tahdo. Kunnioituksen puute toista ihmistä kohtaan on monella läsnä, mutta onko se muutos vai saman vanhan toistamista. Itse luulen, että se on saman vanhan toistamista, sillä eivät ihmiset vaikuta koskaan erityisen suuresti toisiaan kunnioittaneen.
Kunnituksen puute näkyy itseasiassa jo aikalailla perisuhteen alussa.
Jos se häiritsee, pitänee ottaa puheeksi. Muuten sen todella (laiskuuttaan) antaa jatkua. Parisuhteessa on kuitenkin on aina kaksi velvollista hoitamaan se, mitä haluaa ja mihin on valmis toisen eteen.
Miten musta tuli nyt KVM mieleen? En tiedä heidän perhe-elämänsä kunnituksen määrää, mutta pistää ajatteluttamaan. Onko kaikki sallittua, hyväksytttyä, tyytymistä. Vai onko kysymys laiskuuteen tipahtamisesta vai mistä? Vai onko tahtotila molemminpuolin hyväksytty?elisakettu kirjoitti:
Kiitos Kynis. Vaikka pidän tuota toteamuksena, pidän sitä myös hieman kohteliaisuutena.
Sen verran vielä. Pysyvään rakkauteen tarvitaan myös kaksi samoihin arvoihin uskovaa ihmistä. miksi parisuhteet eivät kestä, on suurin syy toisen kunnioituksen puute.
Minä en väitä, ettenkö joutuisi joskus taistelemaan arvojani vastaisesti. Mutta jos pysyn siinä, mihin olen lupautunut, säilytän myös sen ihannetilan, mitä rakkaudeksi koen.
Valintatila. Tahtotila. Halu.
Sitä kohtuullistamisjuttua en osaa sanoa mitä se merkitsee omassa elämässä. Joo, kyllä me pienemmälläkin tullaan toimeen. Ei se silti tarkoita, ettemmekö haluisi enemmän. Mutta jos tyydymme, emmekä ahdistu sen suuremman puutteesta, pysymme kutakuinkin aika onnellisina.Kuten lienet kirjoituksistanikin huomannut, meillä on hyvin samanlainen ajatusmaailma emmekä kumpikaan ole koskaan tavoitelleet johtopaikkoja. Halu rakastaa on jo rakkautta. 🌹👀
Kynis.mi kirjoitti:
Kuten lienet kirjoituksistanikin huomannut, meillä on hyvin samanlainen ajatusmaailma emmekä kumpikaan ole koskaan tavoitelleet johtopaikkoja. Halu rakastaa on jo rakkautta. 🌹👀
Kynis, mä tiedän nyt kuka olet :) Eikä se tieto nyt muuta sitä mitä palstakollegoina olemme, mutta lohduttaa. Hieman.
*hys*Anonyymi kirjoitti:
Aika pitkälle varmasti noin. Kun harvan on enää pakko, niin jäljelle jää vain tahto. Jokaisessa ihmissuhteessa on vaikeat hetkensä ja sitä joko tahtoo tai ei tahdo. Kunnioituksen puute toista ihmistä kohtaan on monella läsnä, mutta onko se muutos vai saman vanhan toistamista. Itse luulen, että se on saman vanhan toistamista, sillä eivät ihmiset vaikuta koskaan erityisen suuresti toisiaan kunnioittaneen.
#...eivät ihmiset vaikuta koskaan erityisen suuresti toisiaan kunnioittaneen.#
Eivät vaikuta, mutta sovelletaan tähän, mitä Iki-Kianto sanoi Nälkämaan laulussa: "Nosta rintaasi uskonto uus'! Taannuta taika ja vanhoillisuus!" 🌹👀elisakettu kirjoitti:
Kynis, mä tiedän nyt kuka olet :) Eikä se tieto nyt muuta sitä mitä palstakollegoina olemme, mutta lohduttaa. Hieman.
*hys*Jotenkin minäkin muistelen, että ajatuksemme menivät taannoin ristiin. Niin vähän saamme toisistamme irti ja käsitämme väärin lyhyiden kommenttien perusteella. Mutta nyt minulle valkeni, että todella ymmärrät, mitä rakkaus on. Ymmärrän myös, että olet kultaa. 💛🌹👀
Kynis.mi kirjoitti:
Jotenkin minäkin muistelen, että ajatuksemme menivät taannoin ristiin. Niin vähän saamme toisistamme irti ja käsitämme väärin lyhyiden kommenttien perusteella. Mutta nyt minulle valkeni, että todella ymmärrät, mitä rakkaus on. Ymmärrän myös, että olet kultaa. 💛🌹👀
Pyydän nöyrimmästi, sulimmasti, vaikeroiden, matelevasti ja säkkiin ja tuhkaan pukeutuen anteeksi ilkeitä sanojani. 💛🌹👀
Kynis.mi kirjoitti:
Pyydän nöyrimmästi, sulimmasti, vaikeroiden, matelevasti ja säkkiin ja tuhkaan pukeutuen anteeksi ilkeitä sanojani. 💛🌹👀
Ääh, mun puolestani, älä kiusaa itseäsi tuolla. En tarvitse anomisiasi. En ole loukkaantunut. Enempi silloin kun puolustan muita tai kyseenalaistan (vaikka sinun) sanomiasi muita kohtaan, on suurempi asia. Enkä jätä asiaa siihen, oli kuka tahansa kollega kyseessä.
Mutta. Kunnioittaakseni rakkautta, menen tekemään sitä, missä kumppanini tarvitsee minun huomiotani häneen. Toteutan sen suurella nöyryydellä. Mutta myös ilolla.elisakettu kirjoitti:
Ääh, mun puolestani, älä kiusaa itseäsi tuolla. En tarvitse anomisiasi. En ole loukkaantunut. Enempi silloin kun puolustan muita tai kyseenalaistan (vaikka sinun) sanomiasi muita kohtaan, on suurempi asia. Enkä jätä asiaa siihen, oli kuka tahansa kollega kyseessä.
Mutta. Kunnioittaakseni rakkautta, menen tekemään sitä, missä kumppanini tarvitsee minun huomiotani häneen. Toteutan sen suurella nöyryydellä. Mutta myös ilolla.Kiitos, sulimmat kiitokset! 💛🌹👀
- Anonyymi
Minun mielestäni ei ainakaan tuntuisi kovin mukavalle suhde jossa itse ei pystyisi tekemäänj toista iloiseksi.
Tuo kummallinen mysteeri tuon haaveilija-hahmon kanssa hah... mistähän tuo sai alkunsa, varmaankin siitä kun huomasin että haaveilijalla on joitain hauskoja palapelimaisia, taiteellisia mini-kuvia :D
Ei huvittaisi stalkata haaveilijaa hänen keskustelujaankaan, mutta voisi auttaa ratkaisemaan mysteeriä että pidänkö hänestä oikeasti?Minusta jo epätodellisen keskusteluhahmon luominen on omituista. Ei sen puoleen, enhän ole koskaan pitänyt näyttelemisestä. 🌹👀
- Anonyymi
Heh ja mintut, tillit ja kuminat.
- Anonyymi
Siinäpä se onkin, kuulostaa omituiselta jos paremmin tutustumatta voisi ihastua toiseen, juurikin tuo on syy miksi haluaisin tuntea jonkin haaveilija paremmin.
Keskustelu on ollut poikkeuksellisen miellyttävä. Yksikään trolli ei näytä ilmaantuneen palstalle. Olen saanut nähdä, että enemmistö ihmisistä on ystävällisiä ja hyväntahtoisia.🌹👀
- Anonyymi
Oli inhimillinen ja hyvä kirjoitus siinä mielessä, että kilpailu voi olla vain kipuilua väärin ymmärretyistä valta asetelmista. Joita on tavallaan myös oltava, tai puhuttaisiinko enemmänkin energioiden virtaamisista suhteessa kahden ihmisen välillä. Sillä se on tavallaan jatkuvaa.
Mutta kun on sen toisen aitoa ihailua juuri niistä eroista, niin ei tarvitse kilpailla vaan olla kiitollinen jopa toisesta ylpeä. Niistä toisen heikkouksistakin.
Kasvatuksella on varmasti osansa asiaan. Tai pikemminkin niillä asioilla joita näemme ja koemme kasvaessamme. En usko, että on niin tietoista kasvatusta. Tai elämää ei voi kasvatuksesta huolimattakaan poistaa ympäriltä.
Kokemus, että on riittävän hyvä. Ja samoin muut auttaa aina. Mutta ehkä se on asenne. Tapa suhtautua. Ja se, että uskaltaa kuunnella sydäntään. Olla pienesti rohkea. Ja koittaa käsitellä vääjäämättöminä tulevia kolhuja. Enemmän uskon, että on kyse tästä. Kuin kasvatuksesta sinällään.
Ja jos pystyy edes ajoittain muistamaan. Että ihminen itsessään on tärkeämpi ja kallisarvoisenpi, kuin mikään asia.#Ja jos pystyy edes ajoittain muistamaan. Että ihminen itsessään on tärkeämpi ja kallisarvoisenpi, kuin mikään asia.#
Niin on. 🌹👀
- Anonyymi
😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋
💋 Kuumat tytöt odottavat sinua -> https://us4.fun/kissgirl?18347250
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 175076
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin2182686- 301850
Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella341815Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731707Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon301638Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641237- 1531197
Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme81184Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti43984