Kuinka lujaa olette ajaneet autolla, moottoripyörällä tai vaikka skeittilaudalla?
Itse ajoin kerran noin kahta markkaa, kun joku ryhtyi kisailemaan. Tokihan lähdin heti siihen mukaan...
Samalla aavistuksen lastutetulla Saabillani olin kyydissä, kun kaveri kokeili lentokentällä.
Mittari loppui 250 ja tutkaa ei ollut joten tarkempia tietoja en uskalla sanoa.
Mutta aika vauhdikkaasti mentiin. Nykyään jo polkupyöräillessä koen vauhdin hurmaa. On sitä aikoinaan ollut melkoinen pöljäpää.
>simiti<
Itse ajoin kerran noin kahta markkaa, kun joku ryhtyi kisailemaan. Tokihan lähdin heti siihen mukaan...
Samalla aavistuksen lastutetulla Saabillani olin kyydissä, kun kaveri kokeili lentokentällä.
Mittari loppui 250 ja tutkaa ei ollut joten tarkempia tietoja en uskalla sanoa.
Mutta aika vauhdikkaasti mentiin. Nykyään jo polkupyöräillessä koen vauhdin hurmaa. On sitä aikoinaan ollut melkoinen pöljäpää.
>simiti<
Vastaukset 30
Vanhimmat
Motskarilla kolmeekymppiä
Jos ihminen on viisastunut jo ennen kaksikymppisiään, niin siinä käy niin että vanhenee ennen kuin kuolee.
Voih. Taas liikenneonnettomuudessa vaurioituneet aivoni tekivät tepposen. Se mittari loppui 240Km/h.
>simiti<
Joo mä luinkin tosta turbo saabista. Suomalaiset vähän viritteli siellä Saabin tehtaalla ja rakensi siitä saabin moottorista kahdeksan sylinterisen, mutta ei ruotsalaiset siitä innostunu ja lopulta se kuopattiin, kun saabi meni amerikkalaisille ja he halus käyttää noissa tehokkaammissa versioissaan omaa konettaan.
Ysitonnarin 2,4 litrainen oli ihan rivineloinen alipaineturbo. Siis vakiona... kyllä siitä sai ihan 300 irti pelkästään näpyttämällä läppäriä.
Muistan kun ahtopainetta nostettiin riittävästi tuli eteen pakoputken vaihtaminen vapaammin virtaavammaksi, jottei ahdista konetta ja hajota turboa.
Noh, hain varaosaliikkestä pakoputken jonka halkaisija oli 3,5" Heh. Voi hemmetti mikä teinisaabi. Äänetkin olivat melkoisen möreät.
Kuitenkin kerran risteyksessä liikennevaloissa odotellessani tuli lippispäisiä jonneja bemarillaan kaasuttelemaan viereiselle kaistalle.
Aikani kuuntelin sitä ja hieman käytin kierroksia 7 tonnissa ja turbokin suhahti kun hölläsin.
Kun valot vaihtuivat, niin jonnet pää märkänä lähtivät iskän bemulla kaahaamaan. Itsehän olin kääntyvien kaistalla ja ajoin ihan hissukseen kaupan parkkipaikalle. 😁
>simiti<
En ole ajanut kuin 160-170km/h. Hiljaisella moottoritiellä joskus myöhäisinä kesäyön tunteina. Kyydissä olen ollut n 200-220km/h Saksan autobahnilla. Alla oli jokin möreä bemari ja kaikki siellä painelivat todella reipasta tahtia, niin vauhti ei tuntunut niin kovalta, kuin miltä se kuulostaa.
Ai niin, mutta tämä kysely on hurjapäille, jollaiseksi en lue itseäni. Vähän yllytyshullu kyllä olen, melkein sama asia 😄
Kyllä tuokin lasketaan.
>simiti<
Taisi olla BMW X6, jollen väärin muista.. 🤔 Pehmeää ja ihanan vauhdikasta kyytiä joka tapauksessa, lähti kuin hauki kaislikosta 😍
No hyvä, pääsin siis hurjapäiden klubiin 👍🏻
"En ole ajanut kuin" on masentuvan ihmistyypin tapa sanoittaa ajatuksiaan.
Saman asian voi sanoa myös: Olen ajanut peltilehmällä vain noin 160-170 km/h.
En miellä itseäni masentuvaksi ihmistyypiksi, mutta ihan mielenkiintoinen analyysi yhdestä lauserakenteesta. Mihin se perustuu? Oletko esim tehnyt jonkinlaista tutkimusta, jossa on tutkittu masentuvan ihmistyypin tapaa ilmaista itseään?
"En miellä itseäni", eli edelleen negatiivinen konnotaatio.
Mä oisin vastannut jotenkin että, "hah, tuntisitpa mut ;D".
Mielenkiintoista, miten eri tavalla sitä voikaan ihmisiä tulkita 😊 Mutta kiitos lauseanalyysista, vaikka se metsään menikin.
Lauseanalyysi on metaa eikä termi. :D
Kuka muu tässä kommentoikaan lisääkseni kun peräti monia eri variaatiota tulkitsemistapoja? ;D
Mikä on markka? :D
Alkuihmisten luoma maksuväline muinaisajoilta, tuli käyttöön melko pian oravannahoista luopumisen jälkeen. mennyttä kalua jo kuten oravannahatkin
Myönnän kyllä kiihyttäväni reippaasti ja en aja mittarin mukaan. En silti lue itseäni hurjapääksi. Alinopeus aiheuttaa ihan samanlaisia vaaratilanteita kuin ylinopeus. Kirjoitan nyt oikeasta moottoriajoneuvolla ajamisesta.
Nooh, kasittääkseni ne minunkin vehkeet olivat oikeita mootyoriajoneuvoja.
Voin tietysti kuvitella ja oikeasti olen ollut syntymästä asti työkyvytön. Ystävät ovat väärentäneet tehtaan lahjatkin ja palkkakuitit.
Lisäksi eläkeyhtiö varma jatkaa huijausta ja maksaa mulle eläkettä.
>simiti<
Paha mennä tähän vastaamaan mitään, kun tuntuu olevan taas sisäpiirijuttuja.
Olen minä ajanut yli kahtasataa niin autolla, kun moottoripyörälläkin. Monet kerrat. Kilpaakin ja jopa voittanutkin usein kilpa-ajon. Toisella on taidot tai hermo pettäneet mun edukseni.
Autolla kovaa ajaminen on paljon helpompaa, kun moottoripyörällä. Autolla ajaminen on helpompaa, kun polkupyöräilykin!
Vaan nykyään ajellut jo pitkään nätisti. Järki kasvanut päähän ja oppinut ajattelemaan riskitkin.
Jasu
Toisaalta olen ollut liikenteessä jo 15 iästä, enkä ole vielä kertaakaan kolaroinut. Joten kyllä mä jotain osaan ja oikein teen. 32 vuotta kuitenkin jo oltu aktiivisia tieliikenteen osasia.
Jasu
Jossain vaiheessa on menty joka härpäkkeellä niin kovaa kuin niillä pääsee, alustan toimivuus on ollut välillä mitä sattuu että kylmän hien kanssakin on tuttavuutta tehty :).
Onneksi näin vanhetessaan viisastuu ja oppii valikoimaan välineet ominaisuuksien mukaan eikä pelkästään menohalujen, ensi kesänä rikotaan 300 raja :D
Onko hurjsapää aina viinspää?
Joku motoristi oli joskus käymässä kyllä viina tuoksashti... metallihommaa jotain tekemässä itse kyllä huh :FD
Terveisin Klaxon Suominen.
-kuten tuon nimittelijä-koodini voisi tehdä hyviä nimiä.
varmaankin joku babdidos-kerhon ali-päällikkö heh niin monet ihmist ajavat humalassa paremmin kuin selvinpäin on faktaa.
250 moottoripyörällä
Psljon on vauksxia muyys kun nr kysymykset puuttuvat niihin vastauksiin?
Niin vastauksia on paljon, muta ei ole niihin kydymykdiä, ekä noniin heiytän joysin Xrnonin pstsfokdrejskin krhiin hrh
Ajan samanlailla kuin elokuvassa fast and farious eli hurjapäät ja griftaan
Jos lasketaan että ainakin kerran on tuntenut olevansa hurjapää niin sitten kirjaan kokemuksen aikakirjaan.
Nopeutta en tiedä mutta joku matemaattisesti lahjakas voi laskea jos kerron että painoin noin 70kg. Oltiin uimahallissa ja joku keksi että mennään hyppäämään tornista. Kuulosti hyvältä paitsi että minulla on korkean paikan kammo. Luulin että hypätään metristä mutta kun mentiin jo ohi kolmen metrin lavalta niin alkoi jo epävarmuus hiipiä. Ihan ylös ei onneksi menty joten jos en väärin muista niin kyseessä joku 7.5 metrin lava.
Alaspäin kun katsoi niin vaikutti ettei se vesi tule vastaan milloinkaan. Ei oikein halunnut antaa periksikään ja kun itsesuojeluvaisto oli hävinnyt taistelun ryhmäpaineelle ja kilpailuhenkisyydelle niin hyppäsin.
Lyhyestä matkasta ei oikein jäänyt muistikuvia mutta noustuani altaasta oli kyllä sen verran tunteiden vallassa että kesti hetken ennenkuin sain ajatuksia koottua.
Jälkeenpäin ajatellen tuossahan toistui vain rakastelun kaava. Kova homma päästä paikalle yrittäen poistaa mielestä epäonnistumisen pelko. Kun pääsee sinuiksi tilanteen kanssa niin homma on hetkessä ohi ja jälkeenpäin vain ihmettelee että mitä siinä oikein tapahtui.