Poliisitarkastaja on keksinyt oman liikennesäännön, jonka mukaan ennen ylijatkettua jalkakäytävää ei saa pysäköidä kolme (?) metrin matkalla risteävään ajorataan nähden.
Tulkita menee poliisitarkastajan mukaan siis 37 § mukaisesti niin, että risteävän ajoradan ajatellusta reunasta mitataan viisi metriä (kohta 2), ja tällä matkalla pysäköinti on kielletty sivukadulla.
TLL 37 §
"Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä:
1) jalkakäytävällä, suojatiellä, pyörätiellä, pyörätien jatkeella eikä viiden metrin matkalla ennen suojatietä, risteävää pyörätietä tai risteävää pyörätien jatketta;
2) risteyksessä eikä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla"
Ongelmana on kuitenkin se, että ei ole risteystä ajoratojen kesken olemassakaan, jos sivukadun katkaisee jalkakäytävä. TLL 37 §:ssä 2 mom. kohta 2 mainitsee risteävät ajoradat, mutta ne eivät risteä, vaan ajorata katkeaa ylijatkettuun jalkakäytävään ja "risteää" ainoastaan jalkakäytävän kanssa. Niin ollen ei voi olla mitään viiden metrin sääntöäkään voimassa tällaisessa paikassa.
Jos kuitenkin paikassa olisi myös pyörätie, joka risteäisi "ylijatkettuna" ajoradan ylistse, niin TLL 37 § 2 mom. kohta 1 mainitsee risteävän pyörätien erikseen. Siitä laskien on mitattava viisi metriä ajorataa pitkin, jolla ei saa pysäköidä.
Olennaista on, että pelkkä ylijatkettu jalkakäytävä ei ole risteys, eikä sen jälkeenkään ole risteystä. "Pääkatu" sen sijaan jatkuu risteämättä minkään kadun kanssa eikä ajoradat risteä missään kohtaa.
Ylijatkettu jalkakäytävä ja pysäköinti
49
447
Vastaukset
- Anonyymi
Ylijatkettu jalkakäytävän kohdalla katu päättyy. Aivan loogista, ettei siinä silloin voi olla risteystä. Millä perusteella poliisi sakottaa autoa, joka on pysäköity jalkakäytävän suuntaisesti päättyvän kadun päähän, eli poikittain päättyvään katuun nähden? Sitähän ei ole merkitty kääntöpaikaksi tai pysäköintikielloin.
- Anonyymi
En tiedä sakottaako poliisi, mutta kuulemma pysäköintivirhemaksun voivat antaa tuon TLL 37 §:n mukaan. Kääntöpaikka se ei ole, vaan katu päättyy umpikujaan.
Aivan samanlaisia paikkojahan on myös pihaliittymät katuihin, joissa poliisitarkastajan tulkinnan mukaan ei saisi piha-alueella pysäköidä viittä metriä lähemmäs kadun reunasta. - Anonyymi
Ei poliisi sakota pysäköintivirheestä. Pysäköinnintarkastaja ("parkkipirkko") antaa pysäköintivirhemaksun.
- Anonyymi
Jalkakäytävä voi olla tien osa, eli on osa sitä tietä, jota se seuraa. Näin on, kun se kulkee rakenteellisesti erotettuna vierellä kulkevasta ajoradasta.
Kaksi risteävää tietä muodostavat siis risteyksen. Ei ole niin, että kaksi risteävää ajorataa muodostavat risteyksen. Tieliikennelaissa tarkoitetaan sitten risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.
"Samassa tasossa" tarkoittaa tuossa sitä, että voidaan ajaa tietä toiselle. Katukivitys joka on eri tasolla, ei vaikuta tilanteeseen, vaan se lasketaan samalla tasolla olevaksi, koska voidaan ajaa tieltä toiselle.
Risteävät tiet (johon se jalkakäytävä myös kuuluu) muodostavat risteyksen. Alla olevassa kuvassa on Merimiehenkadun ja Telakkakadun risteys
https://maps.app.goo.gl/nYFkXrismvoyYVXEA
Telakkakadun viertä kulkeva jalkakäytävä on Telakkakadun osa, eli osa tietä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jalkakäytävä voi olla tien osa, eli on osa sitä tietä, jota se seuraa. Näin on, kun se kulkee rakenteellisesti erotettuna vierellä kulkevasta ajoradasta.
Kaksi risteävää tietä muodostavat siis risteyksen. Ei ole niin, että kaksi risteävää ajorataa muodostavat risteyksen. Tieliikennelaissa tarkoitetaan sitten risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.
"Samassa tasossa" tarkoittaa tuossa sitä, että voidaan ajaa tietä toiselle. Katukivitys joka on eri tasolla, ei vaikuta tilanteeseen, vaan se lasketaan samalla tasolla olevaksi, koska voidaan ajaa tieltä toiselle.
Risteävät tiet (johon se jalkakäytävä myös kuuluu) muodostavat risteyksen. Alla olevassa kuvassa on Merimiehenkadun ja Telakkakadun risteys
https://maps.app.goo.gl/nYFkXrismvoyYVXEA
Telakkakadun viertä kulkeva jalkakäytävä on Telakkakadun osa, eli osa tietä.Ihan kiva yritys, mutta kun ajoradat eivät risteä. Ymmärrän kyllä, että jalkakäytävä risteää ajoradan kanssa kuvassa. Mutta missä kohden näet ajoradan risteävän kuvassa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan kiva yritys, mutta kun ajoradat eivät risteä. Ymmärrän kyllä, että jalkakäytävä risteää ajoradan kanssa kuvassa. Mutta missä kohden näet ajoradan risteävän kuvassa?
T-risteys on myös risteävä kohta, eli risteys.
- Anonyymi
Moni katu päättyy toki risteykseen, mutta ylijatkettu jalkakäytävän kohdalla katu ei pääty kuvittelemasi tavalla. Kohdassa on risteys.
- Anonyymi
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan: 13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;
Kun tiet risteävät, niin muodostuu risteys. Mikä on sitten tie?
Tässä laissa tarkoitetaan: 1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;
Entä kuuluuko jalkakäytävä tiehen? Voi kuulua, eli voi olla osa tietä.
Tässä laissa tarkoitetaan: 9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;
Tässä laissa tarkoitetaan: 11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä;- Anonyymi
Otetaan esimerkkinä Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jossa on myös jalkakäytävä. Tässä laissa tarkoitetaan siis jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua:
ajoradasta rakenteellisesti erotettua
https://maps.app.goo.gl/uAZdLwEBChAcezWZ9
tai erillistä tien osaa
https://maps.app.goo.gl/86qz8qyVwkYjkf9C9
taikka erillistä tietä
https://maps.app.goo.gl/4sPcMpmU3poTFkx18 - Anonyymi
Kivoja määritelmiä, mutta avauksen tehnyt on myös lukenut ne.
Kun sitten luet myös TLL 37 §:ää, voit tehdä havainnon, että pysäköintikielto ei puhu risteyksestä muuta kuin, että RISTEYKSEEN ei saa pysäköidä. Toisin sanoen "pääkadulle" ei saa pysäköidä kadun varteen siten, että jättäisi pysäköidyn ajoneuvon siihen sivukadun eteen. Tällainen ajoneuvo olisi risteyksessä.
TLL 37 § 2 mom. 2 kohta: "2) risteyksessä eikä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla" sanoo siis, että pitää olla risteävä AJORATA, jotta pysäköintikielto viiden metrin matkalla olisi voimassa. Nyt kun ylijatketun jakakäytävän kohdalla ei ole risteäviä ajoratoja, ei ole myöskään voimassa mainittua pysäköintikieltoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kivoja määritelmiä, mutta avauksen tehnyt on myös lukenut ne.
Kun sitten luet myös TLL 37 §:ää, voit tehdä havainnon, että pysäköintikielto ei puhu risteyksestä muuta kuin, että RISTEYKSEEN ei saa pysäköidä. Toisin sanoen "pääkadulle" ei saa pysäköidä kadun varteen siten, että jättäisi pysäköidyn ajoneuvon siihen sivukadun eteen. Tällainen ajoneuvo olisi risteyksessä.
TLL 37 § 2 mom. 2 kohta: "2) risteyksessä eikä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla" sanoo siis, että pitää olla risteävä AJORATA, jotta pysäköintikielto viiden metrin matkalla olisi voimassa. Nyt kun ylijatketun jakakäytävän kohdalla ei ole risteäviä ajoratoja, ei ole myöskään voimassa mainittua pysäköintikieltoa.T-risteys on myös risteys, vaikka välissä onkin tuo jalkakäytävä. Mittaa se viisi metriä sitten siitä jalkakäytävän toisella puolella olevasta ajoradan reunasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
T-risteys on myös risteys, vaikka välissä onkin tuo jalkakäytävä. Mittaa se viisi metriä sitten siitä jalkakäytävän toisella puolella olevasta ajoradan reunasta.
Niin, totesin, että se on risteys. Siihen risteykseen ei saa TLL 37 §:n mukaan pysäköidä. Ajoradat eivät kuitekaan risteä siinä missään kohtaa, joten viiden metrin sääntöä ei ole voimassa pysäköintikiellossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, totesin, että se on risteys. Siihen risteykseen ei saa TLL 37 §:n mukaan pysäköidä. Ajoradat eivät kuitekaan risteä siinä missään kohtaa, joten viiden metrin sääntöä ei ole voimassa pysäköintikiellossa.
Ajoradat eivät risteystä muodosta, vaan tiet muodostavat risteyksen. Tieliikennelaissa tarkoitetaan: risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajoradat eivät risteystä muodosta, vaan tiet muodostavat risteyksen. Tieliikennelaissa tarkoitetaan: risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.
Ylijatkettu jalkakäytävä rakennetaan korotettuna erikseen tiestä, eli se ei ole samassa tasossa.
Jos se on samassa tasossa, niin se ei ole ylijatkettu jalkakäytävä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ylijatkettu jalkakäytävä rakennetaan korotettuna erikseen tiestä, eli se ei ole samassa tasossa.
Jos se on samassa tasossa, niin se ei ole ylijatkettu jalkakäytävä.Tieliikennelaissa tuolla samassa tasossa tarkoitetaan tilanteita, jossa ajamalla voi jatkaa ajoaan risteävälle tielle tai sen yli. Ei siis ole silta tai alikulku kyseessä jotka risteävät eri tasossa, vaan voi jatkaa matkaa risteyksessä eteenpäin tai eri suuntaan ajaen. Sitä se "samassa tasossa" on.
Alla kaksi esimerkkikuvaa, jotka molemmat ovat yhtä paljon risteys. Toisen kohdalla on korotus ja toisen kohdalla ylijatkettu jalkakäytävä.
https://i.ibb.co/2M7kTVr/risteys-korotus.jpg
https://i.ibb.co/b53vrBN/risteys-ylijatkettu-jalkakaytava.jpg
- Anonyymi
Niin siis tiehän päättyy siihen jalkakäytävään. Mutta saako siitä ylipäätään ajaa yli ja mennä ns. pientareelta vaan pääkadulle liikenteen joukkoon? Yleensä jalkakäytävällä ei ajella autolla. Luulis että siihen tien päähän voisi vaikka pysäköidä jalkakäytävän suuntaisesti, eli siis tien päähän poikittain ;D Tai sitten jos pysäköi jalkakäytävälle niin sehän ei ole pysäköity ajotielle ;)
- Anonyymi
Saa jalkakäytävän yli ajaa, jos ei ole umpikujan merkkiä eikä ajamista ole rakenteellisesti estetty siten, ettei siitä tavanomaisella autolla pääse.
- Anonyymi
Jalkakäytävällä ei saa ajaa, mutta jos jalkakäytävän ylikään ei saisi ajaa, niin hyvin monelle tontille ajaminen ja sieltä pois lähteminen olisi laitonta. Tottakai jalkakäytävän yli saa ajaa. Jalkakäytävää pitkin ei saa ajaa.
- Anonyymi
Ajoneuvo on aina pysäköitävä tien suuntaisesti, joten poikittain sivukadulle ylijatketun jalkakäytävän eteen ei saa pysäköidä.
Jalkakäytävälle saa tilapäisesti pysäyttää, mutta ei pysäköidä. Pysäyttäminen jalkakäytävälle on sallittu ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, jos läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Ks. TLL 37 § 4 mom. - Anonyymi
Miksi tie päättyisi juuri jalkakäytävään? Tien tarkkaa päättymisen kohtaa ei taida olla mitenkään määritelty. Poikittain menevä jalkakäytävä on toki sen toisen poikittain menevän tien osa, mutta kun näin on, niin risteys siitä sitten joka tapauksessa muodostuu, koska kaksi risteävää tietä muodostavat risteyksen (myös T-risteykset). Näin on tuosta pienestä jalkakäytävän korotuksesta huolimatta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi tie päättyisi juuri jalkakäytävään? Tien tarkkaa päättymisen kohtaa ei taida olla mitenkään määritelty. Poikittain menevä jalkakäytävä on toki sen toisen poikittain menevän tien osa, mutta kun näin on, niin risteys siitä sitten joka tapauksessa muodostuu, koska kaksi risteävää tietä muodostavat risteyksen (myös T-risteykset). Näin on tuosta pienestä jalkakäytävän korotuksesta huolimatta.
Tie ei pääty jalkakäytävään, mutta AJORATA päättyy. Koska ajoradat eivät risteä KESKENÄÄN, lain mukaan ei ole voimassa pysäköintikiellon viiden metrin sääntöä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tie ei pääty jalkakäytävään, mutta AJORATA päättyy. Koska ajoradat eivät risteä KESKENÄÄN, lain mukaan ei ole voimassa pysäköintikiellon viiden metrin sääntöä.
Mutta mistä voi tietää, ettei se ole vaikkapa hidastetöyssy?
Mitään merkintöjä ei ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta mistä voi tietää, ettei se ole vaikkapa hidastetöyssy?
Mitään merkintöjä ei ole.Ei ole väliä, onko risteyksessä suojatie, korotus/hidastetöyssy, ylijatkettu jalkakäytävä tai ei mitään. Se on yhtä paljon risteys kaikissa tapauksissa.
- Anonyymi
Tarkoitetaan varmaan tätä kuvassa näkyvää tilannetta.
https://i.ibb.co/m6BPvvP/ylijatkettu-suojatie.jpg
Ihan selkeä asia mielestäni.- Anonyymi
Selvää on minukin mielestä, että ajoradat eivät risteä kuvassa. MOT
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selvää on minukin mielestä, että ajoradat eivät risteä kuvassa. MOT
Täysin selvä T-risteys kuvassa. Ajoradat eivät muodosta risteystä, vaan tiet muodostavat sen.
Tieliikennelaissa tarkoitetaan: risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täysin selvä T-risteys kuvassa. Ajoradat eivät muodosta risteystä, vaan tiet muodostavat sen.
Tieliikennelaissa tarkoitetaan: risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.Risteys on kylläkuvassa. Mutta tieliikennelain 37 § mukaan puysäköintikielto 5 metrin matkalla ajoradan reunasta on voimassa paikassa, jossa on risteävä ajorata. Kuvassa sitä ei ole, joten ei ole mainittua pysäköintikieltoakaan voimassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täysin selvä T-risteys kuvassa. Ajoradat eivät muodosta risteystä, vaan tiet muodostavat sen.
Tieliikennelaissa tarkoitetaan: risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.Teiden välissä sijaitsee eri tasoon rakennettu kevyen liikenteen alue.
Ei ole mitään risteämistä, paitsi talvella, kun jää peittää korotuksen. - Anonyymi
Kesällä selvä, talvella ei niinkään, mikäli paikkaa ei pidetä puhtaana lumesta ja jäästä. Varsinkin vieraspaikkakuntalaisille tielanne ei ole lainkaan selvä lumisella tiellä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teiden välissä sijaitsee eri tasoon rakennettu kevyen liikenteen alue.
Ei ole mitään risteämistä, paitsi talvella, kun jää peittää korotuksen.Kevyenliikenteen väylä, eli jalkakäytävä on tuossa osa sen vierellä kulkevaa tietä ja tiet kun muodostavat risteyksen, niin risteys on kyseessä. Korotus ei vaikuta mitenkään. Risteys on kyseessä.
Tieliikennelaki 2 §.
Määritelmät - Tässä laissa tarkoitetaan:
9) jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua
ajoradasta rakenteellisesti erotettua
https://maps.app.goo.gl/uAZdLwEBChAcezWZ9
tai erillistä tien osaa
https://maps.app.goo.gl/86qz8qyVwkYjkf9C9
taikka erillistä tietä
https://maps.app.goo.gl/4sPcMpmU3poTFkx18
Vastaava määritelmä on myös pyörätien osalta. Tässä laissa tarkoitetaan: 11) pyörätiellä polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Risteys on kylläkuvassa. Mutta tieliikennelain 37 § mukaan puysäköintikielto 5 metrin matkalla ajoradan reunasta on voimassa paikassa, jossa on risteävä ajorata. Kuvassa sitä ei ole, joten ei ole mainittua pysäköintikieltoakaan voimassa.
Tieliikennelaissa tarkoitetaan risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.
Kun tiet muodostavat risteyksen, niin risteäviä ovat myös ajoradat keskenään, vaikka ajoradat eivät fyysisesti koskettaisikaan toisiaan ja välissä on tuo jalkakäytävä/korotus. Onhan "normaalissakin" risteyksessä usein välissä suojatie, joka on tien osa (ei ajoradan osa). Sekin voi olla korotettu ja silti kyseessä on yhtä lailla risteys ja samat säännöt ja normi risteys, kuin ilman sitä korotustakin.
Alla on kaksi esimerkkikuvaa, jossa toisessa suunnassa on korotettu suojatie. Yhtä lailla on olemassa risteävän ajoradan lähin reuna tai sen ajateltu jatko ajoradalla molemmista suunnista katsottuna korotuksesta huolimatta.
https://i.ibb.co/TvX1JQx/Risteys-suunta-1.jpg
https://i.ibb.co/RNVVmG1/risteys-suunta-2.jpg - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieliikennelaissa tarkoitetaan risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.
Kun tiet muodostavat risteyksen, niin risteäviä ovat myös ajoradat keskenään, vaikka ajoradat eivät fyysisesti koskettaisikaan toisiaan ja välissä on tuo jalkakäytävä/korotus. Onhan "normaalissakin" risteyksessä usein välissä suojatie, joka on tien osa (ei ajoradan osa). Sekin voi olla korotettu ja silti kyseessä on yhtä lailla risteys ja samat säännöt ja normi risteys, kuin ilman sitä korotustakin.
Alla on kaksi esimerkkikuvaa, jossa toisessa suunnassa on korotettu suojatie. Yhtä lailla on olemassa risteävän ajoradan lähin reuna tai sen ajateltu jatko ajoradalla molemmista suunnista katsottuna korotuksesta huolimatta.
https://i.ibb.co/TvX1JQx/Risteys-suunta-1.jpg
https://i.ibb.co/RNVVmG1/risteys-suunta-2.jpgEi tässä ole risteyksestä mitään epäselvää. Ylijatkettu jalkakäytävä on lan mukaisesti samassa tasossa, eli ei ole siltaa tms. joka erottaisi ne eri tasoille.
Mutta koska 5 metrin sääntö on voimassa vain, kun ajoradat ovat keskenään risteämässä siinä risteyksessä, niin mainittu pysäköintikielto ei ole voimassa.
Risteykseen ei saa pysätyttää eikä pysäköidä, joten esim. "pääkadulle" ei saa pysäköidä estäen "sivukadun" liikenteen kulkemasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieliikennelaissa tarkoitetaan risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.
Kun tiet muodostavat risteyksen, niin risteäviä ovat myös ajoradat keskenään, vaikka ajoradat eivät fyysisesti koskettaisikaan toisiaan ja välissä on tuo jalkakäytävä/korotus. Onhan "normaalissakin" risteyksessä usein välissä suojatie, joka on tien osa (ei ajoradan osa). Sekin voi olla korotettu ja silti kyseessä on yhtä lailla risteys ja samat säännöt ja normi risteys, kuin ilman sitä korotustakin.
Alla on kaksi esimerkkikuvaa, jossa toisessa suunnassa on korotettu suojatie. Yhtä lailla on olemassa risteävän ajoradan lähin reuna tai sen ajateltu jatko ajoradalla molemmista suunnista katsottuna korotuksesta huolimatta.
https://i.ibb.co/TvX1JQx/Risteys-suunta-1.jpg
https://i.ibb.co/RNVVmG1/risteys-suunta-2.jpg"Onhan "normaalissakin" risteyksessä usein välissä suojatie, joka on tien osa (ei ajoradan osa). "
Suojatie on maalattu ajorataan ja on osa ajorataa. Ajoneuvojen pitää suojatien kohdalla ajoradalla noudattaa suojatiesääntöjä, ja antaa esim. esteetön kulku jalankulkijoille, jotka ovat ylittämässä ajorataa suojatietä pitkin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Onhan "normaalissakin" risteyksessä usein välissä suojatie, joka on tien osa (ei ajoradan osa). "
Suojatie on maalattu ajorataan ja on osa ajorataa. Ajoneuvojen pitää suojatien kohdalla ajoradalla noudattaa suojatiesääntöjä, ja antaa esim. esteetön kulku jalankulkijoille, jotka ovat ylittämässä ajorataa suojatietä pitkin.Älä keksi omiasi. Suojatie on TIEN osa.
TLL 2 §. Tässä laissa tarkoitetaan: 8) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa;
TLL 37 § mainitaan, että: Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä: 2) risteyksessä eikä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla;
Laissa ei mainita tai ole vaatimusta, että ajoradat tulee koskettaa toisiaan. Tien risteävät kohdat muodostavat risteyksen ja jo on risteys, niin on myös teiden/ajoratojen risteäviä kohtia, vaikka välissä on suojatie, korotus tai ylijatkettu jalkakäytävä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä keksi omiasi. Suojatie on TIEN osa.
TLL 2 §. Tässä laissa tarkoitetaan: 8) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettua tien osaa;
TLL 37 § mainitaan, että: Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä: 2) risteyksessä eikä viittä metriä lähempänä risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla;
Laissa ei mainita tai ole vaatimusta, että ajoradat tulee koskettaa toisiaan. Tien risteävät kohdat muodostavat risteyksen ja jo on risteys, niin on myös teiden/ajoratojen risteäviä kohtia, vaikka välissä on suojatie, korotus tai ylijatkettu jalkakäytävä.Tulkintasi ei perustu lakiin. Keksit siis omiasi. Laissa selvästisanotaan,että risteävän ajoradan lähintä reunaa pidetään 5 metrin säännön mittauskohtana. Ylijatketun jalkakäytävän kohdallla risteyksessä ei ole mainittua risteävää ajorataa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tulkintasi ei perustu lakiin. Keksit siis omiasi. Laissa selvästisanotaan,että risteävän ajoradan lähintä reunaa pidetään 5 metrin säännön mittauskohtana. Ylijatketun jalkakäytävän kohdallla risteyksessä ei ole mainittua risteävää ajorataa.
Laissa lukee --> risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla. Sen ajateltu jatko ajoradalla riittää. Ei ole vaatimusta ajoratojen "koskettamisen" suhteen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laissa lukee --> risteävän ajoradan lähintä reunaa tai sen ajateltua jatkoa ajoradalla. Sen ajateltu jatko ajoradalla riittää. Ei ole vaatimusta ajoratojen "koskettamisen" suhteen.
Ajoradan ajateltu jatko tarkoittaa risteyksessä sitä lähintä kohtaa, kun risteys on muodoltaan "viisto". Silloin auto ei saa olla pysäköitynä viittä metriä lähimpään ajateltuun kohtaan risteävässä ajoradassa, eli mittausta ei tehdä toisin sanoen siihen kulmaan, joka olisi kauimpana.
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä ylijatketun jalkakäytävän kanssa. Kun risteäviä ajoratoja ei ole, ei ole voimassa 5 metrin sääntökään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajoradan ajateltu jatko tarkoittaa risteyksessä sitä lähintä kohtaa, kun risteys on muodoltaan "viisto". Silloin auto ei saa olla pysäköitynä viittä metriä lähimpään ajateltuun kohtaan risteävässä ajoradassa, eli mittausta ei tehdä toisin sanoen siihen kulmaan, joka olisi kauimpana.
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä ylijatketun jalkakäytävän kanssa. Kun risteäviä ajoratoja ei ole, ei ole voimassa 5 metrin sääntökään.Onhan ne tiet risteävät ja niiden ajoradat risteäviä joka kerta, kun on risteys kyseessä. Ei voi olla risteys, ilman risteäviä tien osia.
Ei ole väliä, onko risteyksessä pelkkä suojatie, pyörätien jatke, korotettu suojatie, korotettu pyörätie, ylijatkettu jalkakäytävä tai ylijatkettu pyörätie, niin kaikissa tilanteissa kohdassa on risteys. Voi mitata se 5 metriä suojatien yli, korotetun suojatien yli, pyörätien jatkeen yli, korotetun pyörätien jatkeen yli tai ylijatketun jalkakäytävän tai ylijatketun pyörätien yli.
Risteävän ajoradan lähimmän reunan ajateltu jatko ajoradalla on, kun reunasta vedetään kuviteltu viiva risteykseen sisään, eli ajoradalle, vaikkapa keskelle ajorataa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onhan ne tiet risteävät ja niiden ajoradat risteäviä joka kerta, kun on risteys kyseessä. Ei voi olla risteys, ilman risteäviä tien osia.
Ei ole väliä, onko risteyksessä pelkkä suojatie, pyörätien jatke, korotettu suojatie, korotettu pyörätie, ylijatkettu jalkakäytävä tai ylijatkettu pyörätie, niin kaikissa tilanteissa kohdassa on risteys. Voi mitata se 5 metriä suojatien yli, korotetun suojatien yli, pyörätien jatkeen yli, korotetun pyörätien jatkeen yli tai ylijatketun jalkakäytävän tai ylijatketun pyörätien yli.
Risteävän ajoradan lähimmän reunan ajateltu jatko ajoradalla on, kun reunasta vedetään kuviteltu viiva risteykseen sisään, eli ajoradalle, vaikkapa keskelle ajorataa.No kuka nyt on ajatellut mitenkin,
ja laitapa nyt vielä ote, miten eduskunta on säätänyt tieliikennelakiin sen ylijatketun jalkakäytävän ja siihen liittyvät säännöt sekä merkinnät.
Mutku, mutu, mun mielestä, naapurin mielestä.... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kuka nyt on ajatellut mitenkin,
ja laitapa nyt vielä ote, miten eduskunta on säätänyt tieliikennelakiin sen ylijatketun jalkakäytävän ja siihen liittyvät säännöt sekä merkinnät.
Mutku, mutu, mun mielestä, naapurin mielestä....Tieliikennelaissa ei mainita ylijatkettua jalkakäytävää mitenkään. Se on kuitenkin fakta, että risteys muodostuu, kun kaksi tietä risteävät/yhtyvät toisiinsa (T-risteys).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieliikennelaissa ei mainita ylijatkettua jalkakäytävää mitenkään. Se on kuitenkin fakta, että risteys muodostuu, kun kaksi tietä risteävät/yhtyvät toisiinsa (T-risteys).
No säädellään omia lakeja täällä hiekkalaatikolla.
Jokainen keksii sääntöjä oman mielen mukaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No säädellään omia lakeja täällä hiekkalaatikolla.
Jokainen keksii sääntöjä oman mielen mukaan.Ei tarvitse eikä pidä keksiä omia lakeja. Risteyksen määritelmä löytyy suoraan tieliikennelaista. Voit tarkistaa asian toisen pykälän määrityksistä.
Alla on kaksi eri kuvaa risteyksestä. Molempien osalta on risteys kyseessä ja löytyy siten myös risteävän tien lähin ajoradan reuna kuvasuunnasta katsottuna.
https://i.ibb.co/2M7kTVr/risteys-korotus.jpg
https://i.ibb.co/b53vrBN/risteys-ylijatkettu-jalkakaytava.jpg
Kun on risteävät tiet, niin on myös risteävät ajoradat, koska ajorata on tien osa. Tieliikennelaissa tarkoitetaan:
5) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta; - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tarvitse eikä pidä keksiä omia lakeja. Risteyksen määritelmä löytyy suoraan tieliikennelaista. Voit tarkistaa asian toisen pykälän määrityksistä.
Alla on kaksi eri kuvaa risteyksestä. Molempien osalta on risteys kyseessä ja löytyy siten myös risteävän tien lähin ajoradan reuna kuvasuunnasta katsottuna.
https://i.ibb.co/2M7kTVr/risteys-korotus.jpg
https://i.ibb.co/b53vrBN/risteys-ylijatkettu-jalkakaytava.jpg
Kun on risteävät tiet, niin on myös risteävät ajoradat, koska ajorata on tien osa. Tieliikennelaissa tarkoitetaan:
5) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta;Tuo kevyenliikenteen alue teiden välissä tarkoittaisi samaa tilannetta kuin pihalta tai huoltoasemalta poistuttaessa.
Se ei ole risteys.
Jos se taas on risteys, niin vasemmalta tulevan pyöräilijän täytyy väistää.
Ei ole kolmiota, eikä kyllä suojatietäkään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tarvitse eikä pidä keksiä omia lakeja. Risteyksen määritelmä löytyy suoraan tieliikennelaista. Voit tarkistaa asian toisen pykälän määrityksistä.
Alla on kaksi eri kuvaa risteyksestä. Molempien osalta on risteys kyseessä ja löytyy siten myös risteävän tien lähin ajoradan reuna kuvasuunnasta katsottuna.
https://i.ibb.co/2M7kTVr/risteys-korotus.jpg
https://i.ibb.co/b53vrBN/risteys-ylijatkettu-jalkakaytava.jpg
Kun on risteävät tiet, niin on myös risteävät ajoradat, koska ajorata on tien osa. Tieliikennelaissa tarkoitetaan:
5) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa pyörätietä lukuun ottamatta;Tätyy olla harvinaisen vähä-älyinen kommentoija, joka edelleen kirjoittaa risteyksen määritelmistä. Tässä asiassa ei ole erimielisyyttä risteyksestä.
Vaikka lainmukainen risteys olisi olemassa, ylijatkettu jalkakäytvä katkaisee ajoradan. Siinä kohden ei ole ajorataa, eikä ajorata risteä toisen ajoradan kanssa teiden/katujen risteyksessä lainkaan.
Kun ajoradat eivät risteä, sääntö 5 metrin matkalla mitattuna risteyksen reunasta ei ole voimassa. Ks. tarkemmin pysäköintikiellosta risteysalueella tieliikenlain 37 §. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo kevyenliikenteen alue teiden välissä tarkoittaisi samaa tilannetta kuin pihalta tai huoltoasemalta poistuttaessa.
Se ei ole risteys.
Jos se taas on risteys, niin vasemmalta tulevan pyöräilijän täytyy väistää.
Ei ole kolmiota, eikä kyllä suojatietäkään.Suurta puppua, että liikekiinteistön pihan ja tien yhtymäkohta ei muka olisi risteys.
Tieliikennelaissa tarkoitetaan: 1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;
Huoltoasema on yleiselle liikenteelle tarkoitettu alue, kuten prisman parkkialue on, eli molemmat ovat teitä. Kun sieltä ajetaan toiselle tielle, niin kohdassa on risteys. Parkkialueen sisällä tiemerkinnällä merkityt parkkipaikat ovat sitten ajoradasta eroteltua aluetta.
Korkeimman oikeuden ratkaisu: KKO:1967-II-55
Huoltoaseman piha katsottiin yleisesti liikenteeseen käytetyksi alueeksi, jossa tapahtuvaan liikenteeseen oli sovellettava tieliikennelakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä.
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1967/19670055t - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tätyy olla harvinaisen vähä-älyinen kommentoija, joka edelleen kirjoittaa risteyksen määritelmistä. Tässä asiassa ei ole erimielisyyttä risteyksestä.
Vaikka lainmukainen risteys olisi olemassa, ylijatkettu jalkakäytvä katkaisee ajoradan. Siinä kohden ei ole ajorataa, eikä ajorata risteä toisen ajoradan kanssa teiden/katujen risteyksessä lainkaan.
Kun ajoradat eivät risteä, sääntö 5 metrin matkalla mitattuna risteyksen reunasta ei ole voimassa. Ks. tarkemmin pysäköintikiellosta risteysalueella tieliikenlain 37 §.Kun tiet risteävät, niin myös niiden osat risteävät. Hyvin yksinkertainen asia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo kevyenliikenteen alue teiden välissä tarkoittaisi samaa tilannetta kuin pihalta tai huoltoasemalta poistuttaessa.
Se ei ole risteys.
Jos se taas on risteys, niin vasemmalta tulevan pyöräilijän täytyy väistää.
Ei ole kolmiota, eikä kyllä suojatietäkään.Kirjoitat >> "Jos se taas on risteys, niin vasemmalta tulevan pyöräilijän täytyy väistää.
Ei ole kolmiota, eikä kyllä suojatietäkään."
Tieliikennelaki 24 § momentti 3. Ajoneuvolla on aina väistettävä:
4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;
5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;
Ylijatketun jalkakäytävän/pyörätien ylityksen osalta pätevät nuo kohdat 4) ja 5). Parempi olisi olla kolmio kohdassa, että jokainen tajuaa väistämisvelvollisuuden, mutta autoilija on ilman kolmiotakin väistämisvelvollinen. Korotus ei myöskään välttämättä näy talvella jään ja lumen alta, mutta kolmio näkyisi. Kohdassa on risteys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tätyy olla harvinaisen vähä-älyinen kommentoija, joka edelleen kirjoittaa risteyksen määritelmistä. Tässä asiassa ei ole erimielisyyttä risteyksestä.
Vaikka lainmukainen risteys olisi olemassa, ylijatkettu jalkakäytvä katkaisee ajoradan. Siinä kohden ei ole ajorataa, eikä ajorata risteä toisen ajoradan kanssa teiden/katujen risteyksessä lainkaan.
Kun ajoradat eivät risteä, sääntö 5 metrin matkalla mitattuna risteyksen reunasta ei ole voimassa. Ks. tarkemmin pysäköintikiellosta risteysalueella tieliikenlain 37 §.Täytyy olla harvinaisen vähä-älyinen tyyppi, joka ei millään ymmärrä risteyksen olevan kokonainen alue. Yhden ja saman risteyksen osat eivät muodosta omia pikkuristeyksiä, vaan koko risteys ja kaikki se osat ovat yhtä ja samaa risteystä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)755564Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu242486- 261967
- 561704
- 121591
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51388- 91307
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa91269"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71239- 141193