Jos ajan alkamista edelsi ajattomuus, niin miten ihmeessä aika alkoi ilman ajan olemassaoloa?

Noloa. Siis aika-avaruus.

"Aika siis syntyi, ja ennen alkuräjähdystä aika-avaruuden tarkoittamaa aikaa ja meidän tuntemaamme aikaa ei ollut."

ennen alkuräjähdystä ei ollut ylipäätänsä mitään! mihin universumi laajenee? ei mihinkään, koska sen universumin "edessä" ei ole mitään!

Anon.
"Aika-avaruus syntyi alkuräjähdyksessä välittömästi,...."

Standardi vastaus, ovatko edes kaikki fyysikot samaa mieltä, eivät enää,
Sitä paitsi, onko aika edes sellainen että se voisi syntyä noin?

Ajan kulumisesta, se on lähinnä metaforinen ilmaus, tuskin kuvaa ajan
ominaisuuksia.

"Aika siis syntyi, ja ennen alkuräjähdystä aika-avaruuden tarkoittamaa aikaa ja meidän tuntemaamme aikaa ei ollut."

Mukavan ehdollinen kommentti, "pintatason" aikaa ei siis vielä ollut,
entä "syvätason" aika, ehkä se oli.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Aika-avaruus syntyi alkuräjähdyksessä välittömästi,...."

Standardi vastaus, ovatko edes kaikki fyysikot samaa mieltä, eivät enää,
Sitä paitsi, onko aika edes sellainen että se voisi syntyä noin?

Ajan kulumisesta, se on lähinnä metaforinen ilmaus, tuskin kuvaa ajan
ominaisuuksia.

"Aika siis syntyi, ja ennen alkuräjähdystä aika-avaruuden tarkoittamaa aikaa ja meidän tuntemaamme aikaa ei ollut."

Mukavan ehdollinen kommentti, "pintatason" aikaa ei siis vielä ollut,
entä "syvätason" aika, ehkä se oli.

R.

Lue lisää

Filosofisia kysymyksiä, joihin ei voi vastata fysiikan kaavoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Filosofisia kysymyksiä, joihin ei voi vastata fysiikan kaavoilla.

Anon.
"Filosofisia kysymyksiä, joihin ei voi vastata fysiikan kaavoilla."

Jo Einstein huomasi, että matemaattinen fysiikka on rajoittunut työväline fysiikassa, ja saman on huomannut Kari Enqvist viimeisimmässä kirjassaan, missä hän käsitteli ajan ongelmaa. Hän tunnusti ettei ymmärrä mitä aika on.

Kun hän hallitsee suhteellisuusteorioiden matematiikan, siinä ohessa
hän on jollain tavalla hukannut aikakäsitteen.

Fysiikan kaavat näyttävät jättävän jotain oleellista pois ajasta.

R.

Anonyymi kirjoitti:

"Aika siis syntyi, ja ennen alkuräjähdystä aika-avaruuden tarkoittamaa aikaa ja meidän tuntemaamme aikaa ei ollut."

ennen alkuräjähdystä ei ollut ylipäätänsä mitään! mihin universumi laajenee? ei mihinkään, koska sen universumin "edessä" ei ole mitään!

Lue lisää

https://arxiv.org/abs/1901.10665
Lyhyellä aikavälillä hiukkasten sijaintia ajassa kuvataan aikaoperaattorilla, joka on diskreetti kun kyse on planckin ajan mittaisista aikaväleistä. Varsinkin alkuräjähdyksen hetkellä tilaa oli hyvin rajatusti, joten kieltosääntöjen takia materia oli levittäytynyt hyvin kauas menneisyyteen ennen alkuräjähdystä. Vasta inflaation jälkeen kaikki materia mahtui olemaan suurinpiirtein samassa ajanhetkessä.
Nollaa suuremmalla todennäköisyydellä hiukkanen voi sijaita mielivaltaisen kaukana menneisyydessä, myös alkuräjähdystä edeltävässä ajassa.

Anonyymi kirjoitti:

https://arxiv.org/abs/1901.10665
Lyhyellä aikavälillä hiukkasten sijaintia ajassa kuvataan aikaoperaattorilla, joka on diskreetti kun kyse on planckin ajan mittaisista aikaväleistä. Varsinkin alkuräjähdyksen hetkellä tilaa oli hyvin rajatusti, joten kieltosääntöjen takia materia oli levittäytynyt hyvin kauas menneisyyteen ennen alkuräjähdystä. Vasta inflaation jälkeen kaikki materia mahtui olemaan suurinpiirtein samassa ajanhetkessä.
Nollaa suuremmalla todennäköisyydellä hiukkanen voi sijaita mielivaltaisen kaukana menneisyydessä, myös alkuräjähdystä edeltävässä ajassa.

Lue lisää

"Varsinkin alkuräjähdyksen hetkellä tilaa oli hyvin rajatusti, joten kieltosääntöjen takia materia oli levittäytynyt hyvin kauas menneisyyteen ennen alkuräjähdystä."

Ennen alkuräjähdystä ei ollut olemassa materiaa missään tuntemassamme nykyfysiikan muodossa, ei edes plasmana. Ehkä voitaneen hyväksyä termi kvarkkigluonipuuro, josta kaikki oli koostunut. Materiaa ei ollut olemassa ennen aikaa, vaan aika-avaruuden aika ja avruus kulkevat käsi-kädessä.

Koko lähtökohta oli pikkiriikkisessä pisteessä puhtaan energian muodossa, josta vapautui valtava määrä säteilyä, ja lämpötila oli aivan huikea. Materia ja antimateria olivat kilpailussa keskenään, mutta ytimet syntyivät vasta sekunnin iässä ja atomit vasta 380 000 vuoden iässä. Ensimmäisen sekunnin murto-osan aikana universumin koko oli vain millimetrin kymmenys eli pieniä universumeita olisi mahtunut nuppineulan päähän yli kolmekymmentä.

Sekunnin kohdalla alkoi säteilyn aikakausi, jolloin suurin osa maailmankaikkeuden energiasta oli sähkömagneettisen säteilyn muodossa. Sekunnin kohdalla inflaatio oli laajentunut ihmiskäsityksen mittakaavassa maailmankaikkeuden valtavksi. Kyseistä säteilyn aikakautta kesti noin miljoona vuotta. Sitten alkoi aineen aikakausi, joka jatkuu edelleenkin.

Materia, koska sitä ei edes ollut, ei ollut levittäytynyt minnekään, ei ajallisesti eikä paikallisesti.

Anonyymi kirjoitti:

"Varsinkin alkuräjähdyksen hetkellä tilaa oli hyvin rajatusti, joten kieltosääntöjen takia materia oli levittäytynyt hyvin kauas menneisyyteen ennen alkuräjähdystä."

Ennen alkuräjähdystä ei ollut olemassa materiaa missään tuntemassamme nykyfysiikan muodossa, ei edes plasmana. Ehkä voitaneen hyväksyä termi kvarkkigluonipuuro, josta kaikki oli koostunut. Materiaa ei ollut olemassa ennen aikaa, vaan aika-avaruuden aika ja avruus kulkevat käsi-kädessä.

Koko lähtökohta oli pikkiriikkisessä pisteessä puhtaan energian muodossa, josta vapautui valtava määrä säteilyä, ja lämpötila oli aivan huikea. Materia ja antimateria olivat kilpailussa keskenään, mutta ytimet syntyivät vasta sekunnin iässä ja atomit vasta 380 000 vuoden iässä. Ensimmäisen sekunnin murto-osan aikana universumin koko oli vain millimetrin kymmenys eli pieniä universumeita olisi mahtunut nuppineulan päähän yli kolmekymmentä.

Sekunnin kohdalla alkoi säteilyn aikakausi, jolloin suurin osa maailmankaikkeuden energiasta oli sähkömagneettisen säteilyn muodossa. Sekunnin kohdalla inflaatio oli laajentunut ihmiskäsityksen mittakaavassa maailmankaikkeuden valtavksi. Kyseistä säteilyn aikakautta kesti noin miljoona vuotta. Sitten alkoi aineen aikakausi, joka jatkuu edelleenkin.

Materia, koska sitä ei edes ollut, ei ollut levittäytynyt minnekään, ei ajallisesti eikä paikallisesti.

Lue lisää

Hiukkaset sijaitsevat funktioavaruudessa, jonka alkiot ovat funktioita. Tilakoordinaatit ja aika ovat pelkkiä projektioita jotka lasketaan hamiltonin operaattorilla ja aikaoperaattorilla. Siinä mielessä aikaa ei ollut olemassa ennen alkuräjähdystä eikä sen jälkeenkään. Operaattoreiden antamat arvot kuitenkin noudattavat reunaehtojen rajoituksia, joten materian aika oli levittäytynyt kauas menneisyyteen kun tilaa oli hyvin vähän ja energiaa koko universumin verran.

Anonyymi kirjoitti:

Hiukkaset sijaitsevat funktioavaruudessa, jonka alkiot ovat funktioita. Tilakoordinaatit ja aika ovat pelkkiä projektioita jotka lasketaan hamiltonin operaattorilla ja aikaoperaattorilla. Siinä mielessä aikaa ei ollut olemassa ennen alkuräjähdystä eikä sen jälkeenkään. Operaattoreiden antamat arvot kuitenkin noudattavat reunaehtojen rajoituksia, joten materian aika oli levittäytynyt kauas menneisyyteen kun tilaa oli hyvin vähän ja energiaa koko universumin verran.

Lue lisää

"Siinä mielessä aikaa ei ollut olemassa ennen alkuräjähdystä eikä sen jälkeenkään."

Tämä mielipide on samaa luokkaa kuin toteamus siitä, että mikään ei ole todellista. Enemmistö ihmiskunnasta kuitenkin toimii sillä tavoin, kuin kaikki havainnoimamme olisi totta ja todellista.

Ellei aikaa ole, miksi sinä tai perheesi noudattavat kellonaikoja?

Materia ja aika syntyivät vasta alkuräjähdyksessä ja sen jälkeen, sitä ei Hamilton tai muut kykene estämään. Siis olettaen, että hyväksyt sen, että emme elä simulaatiossa.

Anonyymi kirjoitti:

"Siinä mielessä aikaa ei ollut olemassa ennen alkuräjähdystä eikä sen jälkeenkään."

Tämä mielipide on samaa luokkaa kuin toteamus siitä, että mikään ei ole todellista. Enemmistö ihmiskunnasta kuitenkin toimii sillä tavoin, kuin kaikki havainnoimamme olisi totta ja todellista.

Ellei aikaa ole, miksi sinä tai perheesi noudattavat kellonaikoja?

Materia ja aika syntyivät vasta alkuräjähdyksessä ja sen jälkeen, sitä ei Hamilton tai muut kykene estämään. Siis olettaen, että hyväksyt sen, että emme elä simulaatiossa.

Lue lisää

Aika ja alkuräjähdystä edeltävät ajanhetket syntyivät samalla kun kvanttifysiikan lainalaisuudetkin alkoivat päteä. Ne edelsivät suhteellisuusteoriaa joka on makromaailmaa kuvaava approksimaatio.

Anonyymi kirjoitti:

Aika ja alkuräjähdystä edeltävät ajanhetket syntyivät samalla kun kvanttifysiikan lainalaisuudetkin alkoivat päteä. Ne edelsivät suhteellisuusteoriaa joka on makromaailmaa kuvaava approksimaatio.

Lue lisää

"Aika ja alkuräjähdystä edeltävät ajanhetket."

Ei ole ajanhetkiä ennen alkuräjähdystä. Aika syntyi alkuräjahdyksessä, samoin avaruus.

Anonyymi kirjoitti:

Hiukkaset sijaitsevat funktioavaruudessa, jonka alkiot ovat funktioita. Tilakoordinaatit ja aika ovat pelkkiä projektioita jotka lasketaan hamiltonin operaattorilla ja aikaoperaattorilla. Siinä mielessä aikaa ei ollut olemassa ennen alkuräjähdystä eikä sen jälkeenkään. Operaattoreiden antamat arvot kuitenkin noudattavat reunaehtojen rajoituksia, joten materian aika oli levittäytynyt kauas menneisyyteen kun tilaa oli hyvin vähän ja energiaa koko universumin verran.

Lue lisää

Taidat sotkea todellisuuden ja sitä kuvaavan matematiikan. Modernissa kvanttiteorian tutkimuksessa yleinen näkemys on, että Hilbert-menetelmän luomat käsitteet kuten jopa aaltofuntio saattavat olla vain MacGuffin.

Anonyymi kirjoitti:

https://arxiv.org/abs/1901.10665
Lyhyellä aikavälillä hiukkasten sijaintia ajassa kuvataan aikaoperaattorilla, joka on diskreetti kun kyse on planckin ajan mittaisista aikaväleistä. Varsinkin alkuräjähdyksen hetkellä tilaa oli hyvin rajatusti, joten kieltosääntöjen takia materia oli levittäytynyt hyvin kauas menneisyyteen ennen alkuräjähdystä. Vasta inflaation jälkeen kaikki materia mahtui olemaan suurinpiirtein samassa ajanhetkessä.
Nollaa suuremmalla todennäköisyydellä hiukkanen voi sijaita mielivaltaisen kaukana menneisyydessä, myös alkuräjähdystä edeltävässä ajassa.

Lue lisää

Mielenkiintoinen artikkeli. Ei tosin edusta kvanttiteorian valtavirtaa, joka ei pidä aikaa mitattavana suureena. Aika vähän on saanut sitaatteja muussa tutkimuksessa.

Anonyymi kirjoitti:

Filosofisia kysymyksiä, joihin ei voi vastata fysiikan kaavoilla.

Ei voida muualle kategorioida. Aikaa ei ole. Se on subjektiivisuuteen perustettu "olio". Joku perustaa uskomuksensa termodynamiikan sääntöihin. Paikallisiin, jotka näyttää toimivan. Se on uskomussopimus. Vahvoilla luonnonlaeilla ei ole ajan suuntaa. ja pienimmillä todennäköisyyksillä ei ole tarkkailijoita, tai ne menee "mittausvirhe" piikkiin.
Aika on koordinaatti. Useimmat ei pysty sitä edes mielellään mallintamaan muuksi, kuin tapahtumien kulun mittaamiseksi. Niin kuin Feynman totesi alan guruna itse, että kvanttifysiikka menee yli normijärjen.

Ja se on parhain sanallinen kuvaus tähän mennessä.

Kun ei ole tarkkailijaa, ei ole aikaa. Edes nukkuva ihminen ei koe aikaa. Silti koordinaatit ei lakkaa olemasta.

Fysiikan lakeihin nivoutuu se, että tarkkailija vaikuttaa lopputulokseen. Kokeellisesti todennettua. Vaikka yksinkertainen kaksoisrakokoe fotoneilla. Mittaa kahdesta aukosta tulevat fotonit, niin et saa edes interferenssiä. Laita niiden jälkeen diagonaalinen "sekoittaja", ja taas saat määrittelemättömän tuloksen.

Ja kaiken edellisen tietävä, kuvittelee, ettei todellisuuteen voi vaikuttaa. Ja uskoo, että aikaa ei olisi ennen havainnoijaa. On ne koordinaatit ennen havainnointiakin, ja ajan määrittää havainnoija. Melko mielivaltaisesti. Tosin joutuu joustamaan esim. lomittumisen kohdalla jähmeistä mielikuvistaan. Se ei ole kenenkään mielestä magiaa, tai mitenkään esoteerista. Subjektiiviset ajasta riippumattomat kokemukset sen sijaan on huuhaata.

Se on varmaan totta suurimmalta osin, mutta ei kaikilta osin. Todennäköisyydet pätee kaikkialla. Myös pienet. Niihinhän kvanttifysiikka kokonaisuudessaan perustuu. Ja meidän makromaailma on sitä, mutta yleisesti arkimaailmassa näemme vain suunnattoman karkeistuksen todellisuudesta.

Mielenkiintoisia vastauksia.
Mutta mennäkseni Enqvistin ongelmaan, hän varmaankin tietää tuon kaiken.

Siis Enqvistin ongelma, mitä aika on ?

Voisitte keskittyä tähän kysymykseen.

Ja missä aloittaja on väärässä ajan suhteen?

R.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoisia vastauksia.
Mutta mennäkseni Enqvistin ongelmaan, hän varmaankin tietää tuon kaiken.

Siis Enqvistin ongelma, mitä aika on ?

Voisitte keskittyä tähän kysymykseen.

Ja missä aloittaja on väärässä ajan suhteen?

R.

Lue lisää

K a i k e s s a

Ajan alkaminen ei tietenään ole tapahtuma, koska tapahtumia on vain ajan ollessa.

"Asia saattaa saada erilaisen perspektiivin, jos löytyy näyttöä siitä, että universumi syntyy ja kuolee jatkuvasti uudelleen."

https://arxiv.org/abs/2309.03418
Tutkimuksen mukaan havainnot tukevat mustan aukon kosmologiaa ja multiversumihypoteesia.

Jos ulkopuolinen tarkkailija tarkkailee alkuräjähdystä ulkoapäin, hän näkee vain 10^53 kg painoisen mustan aukon joka pyörii nopeasti, kuten kaikki galaksien keskustoissa olevat mustat aukot. Materia on joutunut mustaan aukkoon pitkän ajan kuluessa, eikä ole suinkaan syntynyt aukon sisällä. Pyörimisen seuraus on tuo tutkimuksissa havaittu kosmologinen akseli.

Ainoastaan mustan aukon sisällä oleva tarkkailija näkee nopean räjähdyksen ja kaikkien alkeishiukkasten muodostumisen alle sekunnissa, mutta ulkopuolinen tarkkailija näkee vain hidasta Hawkingin säteilyä jossa kestää 10^110 vuotta .

Mikä on ollut oma antisi ja millä kompetenssilla?

Anon.
"Eikös keskustelu ajan olemassaolosta ole enempi turhaa ajan haaskausta?"

Tietenkin pituus-ja painoyksiköt on kehitetty ihmisiä varten, kiloja ja metrejä
ei löydy luonnosta sellaisenaan, kuitenkin hyödyllisiä tiettyihin tarpeisiin,
siispä keksitään pituus-ja painojärjestelmät.

Aika on hieman pulmallisempi, se esiintyy joka paikassa, eri mittakaavoissa,
myös ihmisten tasolla, emme elä ajattomassa todellisuudessa.

Sekunnit ovat jo lähempänä meitä, sydämenlyönnit lepotilassa, sisään-
hengityksen pituus ovat lähellä sekuntia, hyvä lääkäri pystyy tekemään
näistä jo johtopäätöksiä, jotka voi pelastaa hengen.

Sinä taidat samaistaa ajan ja ajan käsitteen.

Menemättä tieteen ajan tutkimuksen hyödyllisyyteen, luonnontieteet
pitävät aikaa selviönä, jotkut fyysikot ajattelevat eri tavalla.

Aika on myös arkielämässä, sen roolin ymmärtämättömyys käy hengen
päälle, virheajatukset ajasta tappavat ihmisiä, tietysti lapsia, jotka eivät
ymmärrä ajasta oikein mitään, mutta myös nuoria ja aikuisia.

Poliisilla on tälläisissä tapauksissa vakioilmaisu, "väärään aikaan väärässä
paikassa."

Käsitteiden kanssa sekoilu on huono juttu.

R.

Onko jokin mitta tai mittayksikkö, jota luonto tai universumi kaipaisi ja jota ilman se ei tulisi toimeen? Ei ole. Mittayksiköt ovat ihmisen tapa ymmärtää yhteismitallisesti kokemaansa ja luonnonlakeja.

Elämä sellaisena kuin me sen Maassa ymmärrämme, tunnistaa ilman suuri ponnisteluja tiettyjä asioita: lämpötilan. vuodenajat, vuorokauden pituuden, happi- tai hiilidioksidipitoisuuden, paineen, kosteuden, painovoiman..... Elämä tunnistaa mahdollisuudet ja sopeutuu luonnonlakeihin. Dinosaurukset, kädelliset, linnut, kalat, nisäkkäät, puut, ruohot, babteerit ja virukset - kun mahdollisuus tarjotaan, yrityksen ja erehdyksen kautta se on otettu vastaan. Ainakin hetkellisesti.

Maailmankaikkeus ei kaipaa ihmiseltä tai elämältä mitään. Luonnonlait ovat olemassa elämästä huolimatta. Ihminen kykenee tuhomaan viisauttaan - ja tyhmyyttään - kaiken maapallolla, mutta ei vielä koko universumia. Universumi hoitaa itse itsensä.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Eikös keskustelu ajan olemassaolosta ole enempi turhaa ajan haaskausta?"

Tietenkin pituus-ja painoyksiköt on kehitetty ihmisiä varten, kiloja ja metrejä
ei löydy luonnosta sellaisenaan, kuitenkin hyödyllisiä tiettyihin tarpeisiin,
siispä keksitään pituus-ja painojärjestelmät.

Aika on hieman pulmallisempi, se esiintyy joka paikassa, eri mittakaavoissa,
myös ihmisten tasolla, emme elä ajattomassa todellisuudessa.

Sekunnit ovat jo lähempänä meitä, sydämenlyönnit lepotilassa, sisään-
hengityksen pituus ovat lähellä sekuntia, hyvä lääkäri pystyy tekemään
näistä jo johtopäätöksiä, jotka voi pelastaa hengen.

Sinä taidat samaistaa ajan ja ajan käsitteen.

Menemättä tieteen ajan tutkimuksen hyödyllisyyteen, luonnontieteet
pitävät aikaa selviönä, jotkut fyysikot ajattelevat eri tavalla.

Aika on myös arkielämässä, sen roolin ymmärtämättömyys käy hengen
päälle, virheajatukset ajasta tappavat ihmisiä, tietysti lapsia, jotka eivät
ymmärrä ajasta oikein mitään, mutta myös nuoria ja aikuisia.

Poliisilla on tälläisissä tapauksissa vakioilmaisu, "väärään aikaan väärässä
paikassa."

Käsitteiden kanssa sekoilu on huono juttu.

R.

Lue lisää

Kaikki ihmisen määrittelemät mittajärjestelmät perustuvat luonnossa havaittuihin ilmiöihin ja tapahtumiin, mutta mitään vastaavaa aikajärjestelmää ei ole luonnon ilmiöiissä havaittu. Ennemminkin pitäisi puhua satunnaisen pituisista sykleistä eli tapahtumista, jotka noudattavat jonkinlaista vakiojaksoa joka sekään ei aina ole kovin tarkka pituudeltaan.

Ei ole kovin kauaa kun ihminenkin noudatti omissa toimissaan juuri tällaista sykleihin perustuvaa ajanlaskua. Aamulla herättiin kun kukko kiekaisi/aurinko nousi ja lähdettiin päivän askareisiin, joita tehtiin noin suurinpiirtein iltaan asti. Ruoka-ajat ja tauot pidettiin noin saman syklin mukaan ja vielä kun tästä mennään kauemmaksi, ihminen eli kuten eläin elää, vaistojensa ja vatsan murinan mukaa, paikkaa vaihtaen tarpeen mukaan jne.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki ihmisen määrittelemät mittajärjestelmät perustuvat luonnossa havaittuihin ilmiöihin ja tapahtumiin, mutta mitään vastaavaa aikajärjestelmää ei ole luonnon ilmiöiissä havaittu. Ennemminkin pitäisi puhua satunnaisen pituisista sykleistä eli tapahtumista, jotka noudattavat jonkinlaista vakiojaksoa joka sekään ei aina ole kovin tarkka pituudeltaan.

Ei ole kovin kauaa kun ihminenkin noudatti omissa toimissaan juuri tällaista sykleihin perustuvaa ajanlaskua. Aamulla herättiin kun kukko kiekaisi/aurinko nousi ja lähdettiin päivän askareisiin, joita tehtiin noin suurinpiirtein iltaan asti. Ruoka-ajat ja tauot pidettiin noin saman syklin mukaan ja vielä kun tästä mennään kauemmaksi, ihminen eli kuten eläin elää, vaistojensa ja vatsan murinan mukaa, paikkaa vaihtaen tarpeen mukaan jne.

Lue lisää

Anon.
"Onko jokin mitta tai mittayksikkö, jota luonto tai universumi kaipaisi ja jota ilman se
ei tulisi toimeen?.."

Jos yritän kommentoida kumpaakin viestiä.

Universumi ei ole päämäärähakuinen tai mihinkään pyrkivä, joten vastaus
on ei. Mittajärjestelmät on ihmisen tarpeisiin tehtyjä, koska ihminen on
päämäärähakuinen, talo on helppo rakentaa kun osat ovat vakiomittaisia.

"Elämä sellaisena kuin me sen Maassa ymmärrämme,"

Ihminen luontokappaleena on tiukasti sidottu maan olosuhteisiin, meidät
on tahdistettu vuorokausirytmiin, samoin tietysti muutkin eläimet.

Päivän valo tahdistaa sisäisen kellomme päivärytmiin, ja sen myötä koko
elimistön toiminnan. Ei mikään ihme että tärkein aikajärjestelmämme on
myös tahdistettu vuorokausirytmiin. Samalla se tahdistaa yhteiskunnan
toiminnat samaan rytmiin.

"Maailmankaikkeus ei kaipaa ihmiseltä tai elämältä mitään."

Universumilla ei ole sellaisia ominaisuuksia, että se kaipaisi mitään.

Universumi voisi sanoa meille,"ehkä tuhoan teidät, ei mitään henkilökohtaista"
siihen ihminen " minulle se on", ja muuttaa paikallisesti universumin tilaa
kykyjensä mukaan.

"Kaikki ihmisen määrittelemät mittajärjestelmät perustuvat luonnossa.."
Mittajärjestelmät ovat tietysti ihmisen kehittämiä, koska luonnossa ei
metrimittoja eikä painomittoja, ihmiset sitten sopivat eri mitat ja niiden
käyttötavat, mitä nyt vielä englantilaiset ja amerikkalaiset haraavat vastaan.

Mutta tilanne aikajärjestelmien suhteen on erilainen, perusyksikkö, sekunti,
on haettu jostain tutusta ilmiöstä, sydämen lyöntitiheys tai sisäänhengityksen
pituus.

Mutta mitä aikajärjestelmät mittaavat?
Tietysti osin määrittelee kellojen ominaisuudet, miten aikayksiköt ovat
toistensa suhteen, ja sen miten mitataan.

" mutta mitään vastaavaa aikajärjestelmää ei ole luonnon ilmiöiissä havaittu"

Aikajärjestelmä on säännöstö siitä miten kelloja käytetään ilmiöiden
mittauksissa, jotta tulokset olisivat yhteensopivia, englantilaisilla ei onneksi
on naulasekuntia.
Todellisuudessa ei ole aikajärjestelmiä, siellä on vain tapahtumia.

Asiaa selventää tilanteemme aurinkokunnan osana, aurinkokunta on kuin
kello, jossa planeetat ja asteroidit ovat viisareita, tälläinen kello on aika
mutkikas, ja sen näyttämä aika on monitulkintainen.

Ne kuusi seitsemän aikajärjestelmää, joilla tutkitaan aurinkokunnan aikaa,
ennustavat esim auringonpimennyksiä, ja toisaalta uhkaavien asteroidien
ratoja, myös luotainten ratoja.

Aikajärjestelmillä mitataan aikaa, joilla saadaan ihmiselle sopiva tulkinta,
jota sitten voidaan käyttää sopivalla tavalla.

Aikajärjestelmä ei ole itse aika, aikajärjestelmä on pitkän kehityksen tulos,
vaikka se, että elämme nyt atomiajan tahdissa muutaman vuoden kunnes
karkaussekunti muutetaan ehkä karkausminuutiksi, koska emme nyt elä
vuorokausirytmin mukaan, kun atomikellot eivät tiedä siitä mitään.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Onko jokin mitta tai mittayksikkö, jota luonto tai universumi kaipaisi ja jota ilman se
ei tulisi toimeen?.."

Jos yritän kommentoida kumpaakin viestiä.

Universumi ei ole päämäärähakuinen tai mihinkään pyrkivä, joten vastaus
on ei. Mittajärjestelmät on ihmisen tarpeisiin tehtyjä, koska ihminen on
päämäärähakuinen, talo on helppo rakentaa kun osat ovat vakiomittaisia.

"Elämä sellaisena kuin me sen Maassa ymmärrämme,"

Ihminen luontokappaleena on tiukasti sidottu maan olosuhteisiin, meidät
on tahdistettu vuorokausirytmiin, samoin tietysti muutkin eläimet.

Päivän valo tahdistaa sisäisen kellomme päivärytmiin, ja sen myötä koko
elimistön toiminnan. Ei mikään ihme että tärkein aikajärjestelmämme on
myös tahdistettu vuorokausirytmiin. Samalla se tahdistaa yhteiskunnan
toiminnat samaan rytmiin.

"Maailmankaikkeus ei kaipaa ihmiseltä tai elämältä mitään."

Universumilla ei ole sellaisia ominaisuuksia, että se kaipaisi mitään.

Universumi voisi sanoa meille,"ehkä tuhoan teidät, ei mitään henkilökohtaista"
siihen ihminen " minulle se on", ja muuttaa paikallisesti universumin tilaa
kykyjensä mukaan.

"Kaikki ihmisen määrittelemät mittajärjestelmät perustuvat luonnossa.."
Mittajärjestelmät ovat tietysti ihmisen kehittämiä, koska luonnossa ei
metrimittoja eikä painomittoja, ihmiset sitten sopivat eri mitat ja niiden
käyttötavat, mitä nyt vielä englantilaiset ja amerikkalaiset haraavat vastaan.

Mutta tilanne aikajärjestelmien suhteen on erilainen, perusyksikkö, sekunti,
on haettu jostain tutusta ilmiöstä, sydämen lyöntitiheys tai sisäänhengityksen
pituus.

Mutta mitä aikajärjestelmät mittaavat?
Tietysti osin määrittelee kellojen ominaisuudet, miten aikayksiköt ovat
toistensa suhteen, ja sen miten mitataan.

" mutta mitään vastaavaa aikajärjestelmää ei ole luonnon ilmiöiissä havaittu"

Aikajärjestelmä on säännöstö siitä miten kelloja käytetään ilmiöiden
mittauksissa, jotta tulokset olisivat yhteensopivia, englantilaisilla ei onneksi
on naulasekuntia.
Todellisuudessa ei ole aikajärjestelmiä, siellä on vain tapahtumia.

Asiaa selventää tilanteemme aurinkokunnan osana, aurinkokunta on kuin
kello, jossa planeetat ja asteroidit ovat viisareita, tälläinen kello on aika
mutkikas, ja sen näyttämä aika on monitulkintainen.

Ne kuusi seitsemän aikajärjestelmää, joilla tutkitaan aurinkokunnan aikaa,
ennustavat esim auringonpimennyksiä, ja toisaalta uhkaavien asteroidien
ratoja, myös luotainten ratoja.

Aikajärjestelmillä mitataan aikaa, joilla saadaan ihmiselle sopiva tulkinta,
jota sitten voidaan käyttää sopivalla tavalla.

Aikajärjestelmä ei ole itse aika, aikajärjestelmä on pitkän kehityksen tulos,
vaikka se, että elämme nyt atomiajan tahdissa muutaman vuoden kunnes
karkaussekunti muutetaan ehkä karkausminuutiksi, koska emme nyt elä
vuorokausirytmin mukaan, kun atomikellot eivät tiedä siitä mitään.

R.

Lue lisää

Yritä vain.

Anonyymi kirjoitti:

Yritä vain.

"Yritä vain."

Parastasi sait pusattua!

Anonyymi kirjoitti:

"Yritä vain."

Parastasi sait pusattua!

En ole edes yrittänyt pussata sinua.

Anonyymi kirjoitti:

En ole edes yrittänyt pussata sinua.

Et tainut ymmärtää.

Anonyymi kirjoitti:

Et tainut ymmärtää.

Pussaamista? Ei kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Pussaamista? Ei kiitos.

Pusaaminen ja pussaaminen ovat eri asioita!

Anonyymi kirjoitti:

Pusaaminen ja pussaaminen ovat eri asioita!

"Pusaaminen ja pussaaminen ovat eri asioita!"

Ok, nyt ymmärrän.

Eli kommentoiminen ja kommentoimisen yrittäminenkin ovat eri asioita, eikö niin?

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki ihmisen määrittelemät mittajärjestelmät perustuvat luonnossa havaittuihin ilmiöihin ja tapahtumiin, mutta mitään vastaavaa aikajärjestelmää ei ole luonnon ilmiöiissä havaittu. Ennemminkin pitäisi puhua satunnaisen pituisista sykleistä eli tapahtumista, jotka noudattavat jonkinlaista vakiojaksoa joka sekään ei aina ole kovin tarkka pituudeltaan.

Ei ole kovin kauaa kun ihminenkin noudatti omissa toimissaan juuri tällaista sykleihin perustuvaa ajanlaskua. Aamulla herättiin kun kukko kiekaisi/aurinko nousi ja lähdettiin päivän askareisiin, joita tehtiin noin suurinpiirtein iltaan asti. Ruoka-ajat ja tauot pidettiin noin saman syklin mukaan ja vielä kun tästä mennään kauemmaksi, ihminen eli kuten eläin elää, vaistojensa ja vatsan murinan mukaa, paikkaa vaihtaen tarpeen mukaan jne.

Lue lisää

"Ennemminkin pitäisi puhua satunnaisen pituisista sykleistä eli tapahtumista, jotka noudattavat jonkinlaista vakiojaksoa joka sekään ei aina ole kovin tarkka pituudeltaan."

Tietokoneessa ajan tuottaa emolevyllä oleva kello-oskillaattoripiiri, joka antaa kellosignaalin CPU:lle, muistikammolle, näytönohjaimelle ja muille komponenteille, ja ne osaavat toimia oikealla nopeudella. Kun tietokoneeseen kytketään virta päälle, kvartsioskillaattori alkaa värähdellä ja antaa kellosignaalia jonka perusteella komponentit voivat toimia oikein.

Universumissa kello-oskillaattorin värähdystä vastaava aikayksikkö on Planckin aika joka on 5.391247 * 10 ^ -44 sekuntia ja riippuu muista luonnonvakioista. Vastoin kuin tietokoneessa, Planckin ajan pituus vaihtelee eri puolilla universumia, koska hienorakennevakio on eri suuruinen eri puolilla universumia (perustuen tutkimuksiin jossa on mitattu spektriviivojen paikkoja hyvin tarkasti).
Planckin ajan pituuteen tulee suuria muutoksia kun hienorakennevakio muuttuu ainoastaan hiukan. Kun hienorakennevakio kasvaa, valonnopeus hidastuu ja on kääntäen verrannollinen hienorakennevakioon, ja Planckin aika kasvaa potenssiin 2,5 (eli riippuu termistä sqrt(1/c^5) ). Toisella puolella universumia jossa hienorakennevakio on suurempi, planckin ajan aikaväli on pitkä ja universumi toimii hidastetusti, ja toisella puolella kaikki tapahtuu nopeutetusti verrattuna meidän paikalliseen universumin alueeseen.

Ennen alkuräjähdystä ajalla olisi merkitystä vain jos pienen pisteen kokoisessa kvarkkigluonipuurossa tai energiakeskittymässä olisi merkityksellisiä tapahtumia. Ihmisen kyky mieltää tapahtumia jollakin tavoin alkaa vasta Planckin epookista ja Planckin ajasta eli jokaisella sekunnin murto-osalla alkuräjähdyksen jälkeen on annettu merkitystä.

Ei ollut aikaa eikä avaruutta ennen alkurähdystä, mutta kyllä voidaan sopia, että kvarkkigluonipuuroa tarkastellaan vaikkapa minuutti, vuosi, miljoona vuotta tai miljardi vuotta ennen alkuräjähdystä. Matemaattisesti siis vaikkapa -1 000 000 000 vuotta ennen Planckin epookkia, eli historiallista maailmankaikkeuden ensihetkeä.

Edellinen tarkoittaisi samaa kuin ihminen istutettaisiin graniittikalliolle tuijottamaan kallion silmämääräistä muuttumista. Sillähän ei olisi mitään merkitystä kenellekään, sillä ei graniitti katsomisesta ihmismitallisesti muuksi muutu.

Anon.
"Siitä voi valita itselleen mieluisan vaihtoehdon. Perusfysiikka tietenkin tuntee ajan ja sen yksiköt. Ihmiselle aika on olemassa, vaikka sen kuluminen onkin suhteellista."

Ihmiselle aika on olemassa siitä syystä, koska on olemassa aikakäsite.
Sen takia fysiikka tuntee "ajan", koska se operoi aikakäsitteellä.
Itse ajasta fyysikot kyllä tunnustavat, etteivät he tiedä mitä aika on.

Itse aika ei kulu, se on vain metaforinen ilmaisu, kun paremmasta ei tiedä.
Eikä sen "kuluminen" ole suhteellista, se on vain tarkkailijan mielestä,
itse todellisuudessa on vain tapahtumia.

Ääretön aikalaari ei taida olla tieteellinen käsitys, eikä oikein hyvä
filosofinenkaan kuvaus.

"Aika, kuten muutkin suureet, ovat ainoastaan ihmisen tapoja tulkita ympäristöään ja selittää luonnonlakeja."

Kirjoittaja käyttää äänennopeus esimerkkiä tulkintanäkemyksestään,
ihmisillä on äänennopeus käsite, mitä hän käyttää tutkitessaan ja tulkitessaan
todellisuutta, tuo käsite on tietenkin ihmisen päässä.
Todellisuudessa on tuo tapahtuma, mitä kutsutaan käsitteen avulla
äänennopeudeksi, joka on fyysinen tapahtuma, ihminen on joskus löytänyt
sen ja tutkinut sitä ja muodostanut kyseisen käsitteen.

Kiinalaisen kalenteria voi käyttää jos on kiinalainen, on paljon parempi
"kalenteri", netissä on sovelluluksia, joilla voi laskea oman elämänsä
"kalenterin". Näinhän teet kun lasket elämäsi vaiheita.

Sillä voi tehdä samat asiat kuin muillakin kalentereilla ja huomata mitä
kalenterit tekevät, ne antavat "aikaleimoja" todellisuuden tapahtumille.

Aika on itse tapahtumissa eikä kalentereissa.

Käsitystäsi ajasta voisi hiukan karkeasti verrata eläintenhoitajaan.
joka pitää tiikeriä vain tapana tulkita eri eläinlajeja.
Sitten ensimmäisenä työpäivänä hän menee "tulkinnan" häkkiin ja
fyysinen tiikeri syö hänet aamupalaksi.

Koska tiikerikäsite on eri asia kuin fyysinen tiikeri, niin myös aika ja
aikakäsite ovat eriasioita.

Niiden samaistaminen on vain idealismin jokin versio.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Siitä voi valita itselleen mieluisan vaihtoehdon. Perusfysiikka tietenkin tuntee ajan ja sen yksiköt. Ihmiselle aika on olemassa, vaikka sen kuluminen onkin suhteellista."

Ihmiselle aika on olemassa siitä syystä, koska on olemassa aikakäsite.
Sen takia fysiikka tuntee "ajan", koska se operoi aikakäsitteellä.
Itse ajasta fyysikot kyllä tunnustavat, etteivät he tiedä mitä aika on.

Itse aika ei kulu, se on vain metaforinen ilmaisu, kun paremmasta ei tiedä.
Eikä sen "kuluminen" ole suhteellista, se on vain tarkkailijan mielestä,
itse todellisuudessa on vain tapahtumia.

Ääretön aikalaari ei taida olla tieteellinen käsitys, eikä oikein hyvä
filosofinenkaan kuvaus.

"Aika, kuten muutkin suureet, ovat ainoastaan ihmisen tapoja tulkita ympäristöään ja selittää luonnonlakeja."

Kirjoittaja käyttää äänennopeus esimerkkiä tulkintanäkemyksestään,
ihmisillä on äänennopeus käsite, mitä hän käyttää tutkitessaan ja tulkitessaan
todellisuutta, tuo käsite on tietenkin ihmisen päässä.
Todellisuudessa on tuo tapahtuma, mitä kutsutaan käsitteen avulla
äänennopeudeksi, joka on fyysinen tapahtuma, ihminen on joskus löytänyt
sen ja tutkinut sitä ja muodostanut kyseisen käsitteen.

Kiinalaisen kalenteria voi käyttää jos on kiinalainen, on paljon parempi
"kalenteri", netissä on sovelluluksia, joilla voi laskea oman elämänsä
"kalenterin". Näinhän teet kun lasket elämäsi vaiheita.

Sillä voi tehdä samat asiat kuin muillakin kalentereilla ja huomata mitä
kalenterit tekevät, ne antavat "aikaleimoja" todellisuuden tapahtumille.

Aika on itse tapahtumissa eikä kalentereissa.

Käsitystäsi ajasta voisi hiukan karkeasti verrata eläintenhoitajaan.
joka pitää tiikeriä vain tapana tulkita eri eläinlajeja.
Sitten ensimmäisenä työpäivänä hän menee "tulkinnan" häkkiin ja
fyysinen tiikeri syö hänet aamupalaksi.

Koska tiikerikäsite on eri asia kuin fyysinen tiikeri, niin myös aika ja
aikakäsite ovat eriasioita.

Niiden samaistaminen on vain idealismin jokin versio.

R.

Lue lisää

"Itse ajasta fyysikot kyllä tunnustavat, etteivät he tiedä mitä aika on."

Samalla pitää tunnustaa sitten paljon muutakin tietämättömyydestään, vaikkapa painovoimasta tai painovoimakentästä, vaihtoehtoisesti välittäjähiukkasista.

Aika syntyi alkuräjähdyksessä 13,8 miljardia vuotta sitten. Jos fyysikko tunnustaa, ettei hän tiedä, mitä on aika, hän samalla tunnustaa, ettei tiedä mitä on painovoima tai liike: liike kun hidastaa aikaa ja painovoima hidastaa aikaa. Aika ei kulu tasaisella nopeudella, eikä ole olemassa mitään kaikille yhteistä ja yleistä aikaa.

Silloin ei ole olemassa myöskään kaikille yhteistä painovoimaa, liikettä tai nopeutta, joita voisi ymmärtää, koska ne kaikki liittyvät aikaan.

Meillä on neljä ulottuvuutta, joista neljäs on aika. Ajan tajun myötä kaikki muukin menettää merkityksensä. Einsteinin teoria sallii matkustamisen myös menneisyyteen, ja kun massa on tarpeeksi suuri, kuten esimerkiksi mustan aukon massa, se voi tehdä aika-avaruuteen reiän.

Ellei aikaa tunne ja tunnusteta, aika moni muukin asia menettää merkityksensä. Universumin kaikki aine on jossakin vaiheessa kenties säteilyä, joka jäähtyy kohti absoluuttista nollapistettä, jolloin maailmankaikkeus on ääretön, kylmä, tyhjä ja eloton. Ellei ole laaria, josta uutta aikaa ammennetaan, aika lakkaa olemasta.

Anonyymi kirjoitti:

"Itse ajasta fyysikot kyllä tunnustavat, etteivät he tiedä mitä aika on."

Samalla pitää tunnustaa sitten paljon muutakin tietämättömyydestään, vaikkapa painovoimasta tai painovoimakentästä, vaihtoehtoisesti välittäjähiukkasista.

Aika syntyi alkuräjähdyksessä 13,8 miljardia vuotta sitten. Jos fyysikko tunnustaa, ettei hän tiedä, mitä on aika, hän samalla tunnustaa, ettei tiedä mitä on painovoima tai liike: liike kun hidastaa aikaa ja painovoima hidastaa aikaa. Aika ei kulu tasaisella nopeudella, eikä ole olemassa mitään kaikille yhteistä ja yleistä aikaa.

Silloin ei ole olemassa myöskään kaikille yhteistä painovoimaa, liikettä tai nopeutta, joita voisi ymmärtää, koska ne kaikki liittyvät aikaan.

Meillä on neljä ulottuvuutta, joista neljäs on aika. Ajan tajun myötä kaikki muukin menettää merkityksensä. Einsteinin teoria sallii matkustamisen myös menneisyyteen, ja kun massa on tarpeeksi suuri, kuten esimerkiksi mustan aukon massa, se voi tehdä aika-avaruuteen reiän.

Ellei aikaa tunne ja tunnusteta, aika moni muukin asia menettää merkityksensä. Universumin kaikki aine on jossakin vaiheessa kenties säteilyä, joka jäähtyy kohti absoluuttista nollapistettä, jolloin maailmankaikkeus on ääretön, kylmä, tyhjä ja eloton. Ellei ole laaria, josta uutta aikaa ammennetaan, aika lakkaa olemasta.

Lue lisää

Anon.
"Samalla pitää tunnustaa sitten paljon muutakin tietämättömyydestään.."

Tietämättömyyttä on runsaasti. Tiede on kehittyvä prosessi, ei vieläkään
mitenkään valmis.

"Jos fyysikko tunnustaa, ettei hän tiedä, mitä on aika, hän samalla tunnustaa"

Tämä on yleisesti tunnettu asia, että aika on edelleen fysiikan suurin tuntematon, monet fyysikot ja kosmologit ovat sitä mieltä, lue vaikka Enqvistin viimeisin kirja.

" Aika ei kulu tasaisella nopeudella...", miten aika kuluu, on sanottu että se
hidastuu, nopeutuu tai muuta sellaista.

Ota huomioon etteivät tapahtumat koe mitään tuollaista itse todellisuudessa,
fysiikkamme on tarkkailijakeskeistä, todellisuudessa on vain taphtumia.
Suhteellisuusteoriat eivät näytä koko kuvaa todellisuudesta ja ajasta.

Se aikakäsite, mikä Einsteinin teorioissa on huomattavan pitkälle hyvä,
mutta onko se koko kuva, huomautan että itse Einstein oli epävarma
koko teoriansa pätevyydestä. Tämän hän on esittänyt kirjeissään ystävilleen.

Heitä se laariajatus roskakoriin, fyysikot ovat sitä mieltä että universumin
lopussa aika loppuu, koska ei ole enää tapahtumia, niin aikakäsite on turha
siinä tilanteessa.

Sinulla on korjattavaa omassa aikakäsityksessäsi.

R

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Samalla pitää tunnustaa sitten paljon muutakin tietämättömyydestään.."

Tietämättömyyttä on runsaasti. Tiede on kehittyvä prosessi, ei vieläkään
mitenkään valmis.

"Jos fyysikko tunnustaa, ettei hän tiedä, mitä on aika, hän samalla tunnustaa"

Tämä on yleisesti tunnettu asia, että aika on edelleen fysiikan suurin tuntematon, monet fyysikot ja kosmologit ovat sitä mieltä, lue vaikka Enqvistin viimeisin kirja.

" Aika ei kulu tasaisella nopeudella...", miten aika kuluu, on sanottu että se
hidastuu, nopeutuu tai muuta sellaista.

Ota huomioon etteivät tapahtumat koe mitään tuollaista itse todellisuudessa,
fysiikkamme on tarkkailijakeskeistä, todellisuudessa on vain taphtumia.
Suhteellisuusteoriat eivät näytä koko kuvaa todellisuudesta ja ajasta.

Se aikakäsite, mikä Einsteinin teorioissa on huomattavan pitkälle hyvä,
mutta onko se koko kuva, huomautan että itse Einstein oli epävarma
koko teoriansa pätevyydestä. Tämän hän on esittänyt kirjeissään ystävilleen.

Heitä se laariajatus roskakoriin, fyysikot ovat sitä mieltä että universumin
lopussa aika loppuu, koska ei ole enää tapahtumia, niin aikakäsite on turha
siinä tilanteessa.

Sinulla on korjattavaa omassa aikakäsityksessäsi.

R

Lue lisää

Minulla ei ole mitään tarvetta muuttaa käsitystäni ajasta. Jos jumitut laariin, niin voit vapaasti jäädä sinne. Itse olen vapaa.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla ei ole mitään tarvetta muuttaa käsitystäni ajasta. Jos jumitut laariin, niin voit vapaasti jäädä sinne. Itse olen vapaa.

Anon.
"Minulla ei ole mitään tarvetta muuttaa käsitystäni ajasta..."

Aivan kuten haluat.

Laari on kuitenkin sinun kehitelmäsi.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Minulla ei ole mitään tarvetta muuttaa käsitystäni ajasta..."

Aivan kuten haluat.

Laari on kuitenkin sinun kehitelmäsi.

R.

"Laari on kuitenkin sinun kehitelmäsi."

Niin on. Idästä tulee aina uusia päiviä.

Anon.
"Se, mitä aika on ja miten aika alkoi, saattavat olla niitä Wittgensteinin "asioita,joista ei voi puhua" joten niistä on vaiettava."

Tämä oli sitä mitä hän kirjoitti Tractatus-kirjassaan.
Yli kymmenen vuotta myöhemmin hän kirjoitti Philosophical Remarks-kirjan,
missä hän tuli hiukan maanläheisemmäksi ja muutti ajatuksiaan ajasta.

"Ihmisen luoma käsite "aika" on eään koordinaatin nimi..."
Wittgenstein ei ottanut aikaa koordinaattina, vaan paljon lähempänä ihmistä
olevana käsitteenä, nin kuin se pitää ottaakin, ei tarvitse olla kosmologi.

Tosin positivistit ottivat tosissaan W:n ajatukset, hiukan huonoin seurauksin.
Itse Einstein käväisi aika lähellä positivisteja, otti sitten vähän hajurakoa,
tosin edelleen suhteellisuusteoriassa on positivistisia aineksia.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Anon.
"Se, mitä aika on ja miten aika alkoi, saattavat olla niitä Wittgensteinin "asioita,joista ei voi puhua" joten niistä on vaiettava."

Tämä oli sitä mitä hän kirjoitti Tractatus-kirjassaan.
Yli kymmenen vuotta myöhemmin hän kirjoitti Philosophical Remarks-kirjan,
missä hän tuli hiukan maanläheisemmäksi ja muutti ajatuksiaan ajasta.

"Ihmisen luoma käsite "aika" on eään koordinaatin nimi..."
Wittgenstein ei ottanut aikaa koordinaattina, vaan paljon lähempänä ihmistä
olevana käsitteenä, nin kuin se pitää ottaakin, ei tarvitse olla kosmologi.

Tosin positivistit ottivat tosissaan W:n ajatukset, hiukan huonoin seurauksin.
Itse Einstein käväisi aika lähellä positivisteja, otti sitten vähän hajurakoa,
tosin edelleen suhteellisuusteoriassa on positivistisia aineksia.

R.

Lue lisää

En tarkoittanut mennä sen syvällisemmin W:n ajatuksiin, käytin vain tuota "vaikenemisjuttua" vertauskuvallisessa mielessä.

Kun luonnonilmiöitä tutkitaan, niin voisi ajatella kahta mahdollisuutta:

1. Löytyy joitain peruskäsitteitä, joita ei enää voida selittää millään alkeellisimmilla käsitteillä.

2. Aina löytyy yhä syvempi taso jolla asiat voidaan selittää.

Kumpikin ajatus tuntuu oudolta. Tästä tulee mieleen, että onko koko kysymys esim. "maailman synnystä" jotenkin väärin asetettu. Voiko siitä puhua vai onko vaiettava?

Tällä en mitenkään rarkoita, että luonnon tutkiminen ei olisi mieleästä. Ja hauskaa se ainakin on, joillekin kuitenkin.