Olen nii helvetin väsynyt elämääni. olen avoliitossa mieheni kanss ja meillä on pieni lapsi. kuuntelen päivästä toiseen huorittelua ja kaiken laista haukkumista. itsetuntoni on niin pohjalla kun voi olla. kaikki asiat on aina minun vika. sama mitä tapahtuu. jos sanon että teit näin on vastaus heti että sinä olet sellainen ja sellaine. en muista koskaan mieheni myöntäneen olevansa väärässä. jos jotain tapahtuu on syy muissa. joko minussa tai jos kavereiden kanssa sattuu on syy kavereiden. jos meilä riidellään se ei ole millään tavalla normaalia. en saa sanoa mielipidettäni ja jos sellaisen sanon on heti vastaus teit sinäkin sitä ja tätä.mies huutaa ja huutaa. sitä pelkää lapsi ja menee aina piiloon. jos menen johonkin olen menossa huoraamaan tai lesboilemaan. jos näen kavereitani olen lesbo. joten asiat mennyt niin ettei kukaan käy luonani. viime tapahtuma oli sellainen että tulin töistä niin mies makas sängyssäja aloitti ostain valittamisen. sano että on hommannut oman asunnon. sanoin siihen että voi että sehän on tosi hyvä juttu. otti hän vauhtia ja hyppäsi ilmaan ja potkasi minua päähän. tätä ennen oli tullut nyrkin iskuja takaraivoon... leikkasin jopa hiukseni ettei hän voi kunnolla repiä hiuksista. nykyään hän tietää mihin voi hakata ja potkia ettei tule näkyviä jälkiä. voisin kertoa vaikka kuinka paljon mutta kun ei jaksa kirjoittaa.
Mieheni
Väsynyt
162106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
mene sukulaisille, ystäville tai turvakotiin. Ei tuo ole elämää! Sitä jaksamistakin alkaa löytyä ihan erilailla, kun pääset pelon alta pois.
Mustasukkaisuus on sairaus , eikä se parane koskaan. Se on hengenvaarallinen sairaus pahimmillaan, neuvoa en osaa antaa kuinka menetellä, pitkän päälle ero voi olla ainut ratkaisu. Mutta miten sen tekee, ettei vaaranna itsensä ja muiden turvallisuutta???
Nettikirjoituksissa pitää käyttää isoja alkukirjaimia. Älä kirjoita ollenkaan, jos et osaa.
Kauheaa kuultavaa. Ajattele, mitä tuollainen kotiympäristö tekee pienelle vauvallesi ja sinulle itsellesikin! Älä jää tuollaista kuuntelemaan. Hankkiudu eroon tuosta ihmisestä, äläkä enää ala hänen kanssaan olemaan. Mene turvakotiin tai väliaikaisesti vaikka sukulaisten luokse. Puhu vaikka terveyskeskuksessa tai sosiaalityöntekijälle tilanteestasi.
Elämän ei pitäisi olla kärsimystä vaan elämästä pitäisi pystyä nauttimaankin. Ala työskennellä sen eteen, että sinulla ja lapsellasi tulee olemaan mahdollisimman pian normaali elämä ja voitte kokea turvallisuutta ja myönteisiä tunteita.
Ei päivääkään kauempaa alistajan kanssa. Jos et eroa, saat syyttää itseäsi. Jokainen joka tuntee tuon kuvaamasi ihmistyypin, tietää ettei hän muutu kuin huonompaan suuntaan. Suuntaa sinä elämäsi pois hänen ulottuviltaan, pelasta itsesi ja lapsesi. Väsymyksesi on sairaan suhteen seurausta. Kuten Dr. Phil sanoo, on parempi olla yksin ja terve, kuin toisen kanssa ja sairas
sinun ei ole mikään pakko katsella tuollaista, teet asiat selviksi mitä saa tehdä ja mitä ei, ei olekaan sellaista asiaa mitä voisi sopia puhumalla
hyppäsi ilmaan ja potkaisi päähän, onpa raju äijä.
onko se mielestäsi rajua? mun mielestä se on mielisairasta ottaa vauhtia ja hypätä potku päähän, ihmisen päähän joka istuu lattialla peloissaan. siihen olisi voinnut kuolla!
Asutko vuokralla? Onko asunto kokonaan tai osin sinun nimissäsi? Jos näin on, niin ennen lähtöä ota yhteys vuokranantajaan ja kerro että olet muuttamassa lapsen kanssa miehen tietämättä pois. Kuvaa asunto (mielellään todistajan kanssa). Tämä ehkä kummalliselta kuulostava ohje siksi, että luultavimmin miehesi pistää kämpän paskaksi, kun olet lähtenyt. Yritä välttää siitä tulevat maksut, koska ne voivat sekoittaa elämää yllättävän paljon.
Soita nyt heti kriisikeskukseen (esim. Jyväskylässä Mobile) ja pyydä heiltä neuvoja.
Varustaudu lähtöön, jemmaa tavaraa ja kuljeta salaa kavereiden luo jos voit.
Jos pelkäät henkesi puolesta, lähde jo tänään!
Henkisesti valmistaudun koko ajan ja olen kohta valmis :o) vielä joku päivä löydän miehen joka minua arvostaa ja rakastaa. kun tästä lähden en kaipa pitkään aikaan ketään vierelle. kokoan elämän sirpaleet ja aloitan uuden sivun elämässä. vielä jokus.... tiedän että mies sanoo kun lähden että oletko huora löytänyt uuden miehen joo petit mua. mutta en välitä.. täytyyhän hänen niin sanoa miten muka voisi olla niin että syy olisi hänessä. ainoastaan hänen käytöksen takia lähden.
oli muuten hyvä ehdotus. kuvaan kaiken ennen kun lähden.. on ennekin hajottanut puukolla minun tavaroita.
Voi viedä jonkin aikaa ennen kuin alat uskoa, ettei vika ole sinussa ja että itsetuntosi huonous johtuu miehesi haukkumisesta. Pois tuollaisen haukkuvan ja huutavan ja potkivan koiran luota, jo ehdottomasti lapsesikin tähden! Itsetunto saadaan alas jatkuvalla painamisella, näin mies kohottaa omaa itsetuntoaan, mikä on sairasta. Uhri alkaa uskoa olevansa huono.Ja vaikka puolison pitäisi olla tuki ja turva, hän kaivaa maata jalkojen alta. Ota neuvoista tosiaankin onkeesi ja valmistele lähtösi hyvin ja turvallisesti. Tarvitset luotettavan ystävän, joka auttaa, ettet jää yksin miehen hyökkäysten kohteeksi, joa hän huomaa aikeesi. Olet älykäs ja arvokas ja hyvä ihminen ja ansaitset paremman elämän. Älä usko miehesi valheita! Mutta sovi jonkun kanssa strategia lähdöllesi, ettei tarvitse pelätä henkensä edestä. Sovi jokin koodi, mitä sanot puhelimessa jos joudut soittamaan niin että tarvitset heti kyydin ja apua. Se voi olla jotain neutraalia, mistä apuun tuleva ystävä tietää, että olet vaarassa ja tulee heti tai soittaa poliisit, mutta mies ei tiedä mitään jos kuuntelee.
tuo mies ei selvästikkään välitä sinusta ja hän on todella hoidon tarpeessa, lähde vielä kun voit,ajattele pientä lastasi tuollanen käytös jättää jälkensä aivan varmasti lapseen.ota järki käteen ja jätä tuommonen ällötys,ei naisen tarvi alistua tuollaseen.älä anna sen sian pilata sinun mielenterveyttä nuolla solvaamisillansa.toivon sinlle parempaa elämää.
Toivon todella että oikeasti lähdet siitä suhteesta. Minulla oli väkivaltainen isä. Hän hakkasi äidin ja meidän harva se päivä. "Syystä" tai ilman.
Vetoan sinuun lapsesi puolesta. Älä anna hänelle käydä samoin. Et tiedä miten pienestä lapsi muistaa ja ymmärtää. Ja miten helposti hänen elämänsä tuhoatte. Se jättää jäljet joita hän tulee kantamaan loppuelämänsä. Vaikket sitä uskoisikaan.
Tiedän että olet ehkä mielessäsi lähdössä joka päivä. Niin oli äitinikin. Mutta vaikka kasvoimme isommiksi ja oikeasti rukoilimme häntä että muuttaisimme pois, hän ei siihen pystynyt. Joka päivä hän vannoin että huomenna lähdetään, tämä oli viimeinen kerta. Ei ollut koskaan.
Hän kävi niin sokeaksi tilanteelle ettei ymmärtänyt miten sairas se oli.
Sillä eräänä päivänä miehesi ei tyydy pahoinpitelemään vain sinua. Kun lapsesi kasvaa, miehesi alkaa varmasti hakkaamaan myös häntä. Äitinikin aina vannoi että heti jos isä lapsiin koskee niin sitten ainakin lähdetään. Ei lähdetty. Ennen kun äitini lähti, sitä ennen olimme me lapset muuttaneet pois kotoa.
Ja se viha ja katkeruus äitiä kohtaan siitä että hän SALLI sen kaiken tapahtua on suunnaton.
Rakasta nyt lastasi enemmänkun itseäsi tai miestäsi. Sinä olet ainoa joka voit antaa hänelle onnellisen lapsuuden ja aikuisuuden. Tee se mikä sinun äitinä täytyy. Lähde pois heti sillä seuraavalla kerralla voi olla jo liian myöhäistä.
...juokse niin kovaa kun kintuistasi paaset, ota lapsi kainaloon ja pakene tommosen ukon luota.
Tee itsellesi ja kasvavalle pienokaisellesi palvelus, anna lapsellesi onnellinen ja tasapainoinen lapsuus, seka itsellesi mielenrauha.
Hullun ukon kanssa on helvetillista olla, sun ei tarvitse uhrautua.
Vauhtia masinaan ja nyt menoks!
Onnea uuden elaman alkuun, voin vannoa, etta siita tulee miellyttava ja tasapainoinen.
Olet oman onnesi seppa.
Lähde kun vielä voit. Mitä pidempään odotat, sen vaikeampaa se on. Itse koin tuota samaa lähes neljä vuotta eli melkein koko suhteemme ajan. Onneksi reilu vuosi sitten pääsin hullusta nyrkkisankarista eroon, jäljelle jäivät huono itsetunto, huonomuistisuus( syynä jatkuvat päähän kohdistetut iskut, kun ei hiusten alta mustelmat näy), viha, ja vielä pahempi viha k.o henkilöä kohtaan, yms.yms...Lisäksi asunto koki kolhuja joita osaa korjaan vieläkin nykyisen mieheni kanssa joka on täysin ääripää edelliseen nähden...työssäkäyvä, ei juoppo, ei lyö, tekee kotitöitä jne..pelkään vain että tämä onni voisi joskus loppua...mutta yritän elää päivän kerrallaan ja parannella haavojani ja jutella muiden samaa kokeneiden kanssa..postia voit laittaa, [email protected]